Haluatko oppaan sähköpostiisi?
Mikäli haluat palata oppaan pariin myöhemmin, voit ladata sen kätevästi pdf-muodossa myös sähköpostiisi.
Tämän oppaan käännös on tehty Telenor IoT:n oppaan IoT Basics – A Guide to IoT Terms pohjalta.
Lukijalle
Tämä opas auttaa sinua ymmärtämään paremmin esineiden internetiä. Tänä päivänä yhteydet ovat tärkeitä, ja IoT eli Internet of Things auttaakin yhdistämään laitteen kuin laitteen toiseen.
Oppaamme avulla pysyt kärryillä kaikesta älykkäästä: aina älylaitteista viestintäteknologioihin ja IoT-termeihin.
Mutta mikä onkaan esineiden internet?
Kun otat esineiden internetin käyttöön, on syytä tuntea sen ydinteknologiat ja toiminnot. Niihin liittyy joukko lyhenteitä ja terminologiaa, joita selvennämme sinulle pian. Oppaamme pitää sisällään määritelmät suosituimmille teknologioille, termeille, lyhenteille ja järjestelmille IoT-ymmärryksen edistämiseksi. Samalla se toimii matkaoppaana esineiden internetiin.
Johdantona luomme katsauksen mobiiliyhteyksien kehitykseen, ja sen jälkeen itse opas sisältää neljä osiota: miten data kulkee IoT:issä, mitä IoT yhdistää, IoT-markkinat sekä IoT ja tietoturva.
Osioiden avulla löydät helposti mieltäsi askarruttavat termit. Kuten kaikki teknologia, esineiden internet uudistuu jatkuvasti, joten jopa alan konkaritkin kohtaavat vieraita termejä ja teknologioita. Tähän oppaaseen on sisällytetty yleisimmin käytettyä terminologiaa, joka lisää ymmärrystä IoT:n taustalla olevasta teknologiasta, yhteyksistä, markkinoista ja tietoturvasta.
IoT eli esineiden internet tarkoittaa fyysisten laitteiden yhdistämistä internetiin, luoden laitteiden ja niihin yhdistettyjen ohjelmistojen ja järjestelmien verkoston. IoT:n avulla voidaan siis välittää dataa laitteiden välillä reaaliajassa ilman ihmistä.
Usein käytetyt termit
M2M
Machine to Machine
M2M-termillä viitataan suoraan tiedonsiirtoon teollisuudessa käytettyjen laitteiden välillä. Laitteet hyödyntävät reaaliaikaista tiedonsiirtoa, jotta ne olisivat tehokkaampia ja ennaltaehkäisisivät mahdollisia ongelmia.
IoT
Internet of Things
Sensoreilla, prosessointikyvyllä, ohjelmistolla ja verkkoyhteyksillä varustettujen fyysisten laitteiden verkosto, jossa laitteet voivat välittää ja vaihtaa tietoa internetin kautta toistensa ja muiden järjestelmien kanssa.
IoE
Internet of Everything
Ciscon kehittämä ja edelleen käytössä oleva termi korostaa sitä, ettei IoT koostu ainoastaan esineistä, vaan myös datasta, prosesseista ja ihmisistä.
IIoT
Industrial Internet of Things
Teollinen internet on kattotermi IoT-ratkaisuille, jotka keskittyvät kuluttajatuotteiden sijasta yritysten väliseen liiketoimintaan sekä yhdyskuntien infrastruktuuriin.
Passive IoT
IoT-laite, joka toimii ilman virtalähdettä ja saa energian radioaalloista tai ympäristöstä.
2. Mobiiliyhteys
1G:stä aina 5G:hen ja LPWAN:iin: Ihmisiltä ihmisille ja esineille
Lähdetään liikkeelle kohti IoT:n syvempää päätyä lyhyellä katsauksella mobiiliyhteyksien teknologiseen kehitykseen.
Mobiiliyhteydet ovat kehittyneet ihmisten välisen viestinnän kautta telemetriaan, jälleen koneista koneisiin kulkevaan viestintään ja lopulta esineiden internetin erilaisiin sovelluksiin.
Mobiiliyhteyksien ensimmäinen versio – 1G – soveltui puheen välittämiseen langattomasti.
2G:ssä otettiin käyttöön verkkovierailu eli roaming ja tekstiviestit, ja niitä parannettiin myöhemmin GPRS:llä tiedonsiirtotarkoitukseen. Tekstiviestit ja GPRS tulivat laajalti käyttöön perustelemetriassa. Roamingin ansiosta mobiiliteknologiaa voitiin alkaa käyttää useiden maiden välisessä viestinnässä. Telenor oli yksi ensimmäisistä operaattoreista, jotka tarjosivat M2M-viestintää 2G-verkon kautta yhdistettyjen laitteiden välille jo 1990-luvulla.
3G:stä tuli maailmanlaajuinen standardi, joka yhdisti kilpailevien teknologioiden parhaat puolet yhdeksi standardiksi. 3G-kehitys keskittyi pääasiassa nopeiden datasovellusten ympärille.
4G toi tullessaan LTE-teknologian, jota käytetään jatkuvasti verkkoon liitetyissä laitteissa. 4G vastasi kuluttajien kaistanleveyden ja nopeuden tarpeisiin. Lisäksi se esitteli uuden tavan käsitellä ääntä ja korvasi 2G-puheen Voice over LTE:llä (VoLTE).
LTE-M ja NB-IoT (Mobile IoT) on suunniteltu erityisesti esineiden internetin käyttösovelluksiin. LTE-M- ja NB-IoT-teknologiat tukevat laitteita, jotka tarvitsevat pitkän akun keston ja hyvän verkkoyhteyden vaikeapääsyisilläkin alueilla (LPWAN, eli low-power wide-area network).
5G-verkot käyttävät 4G LTE:n ja 5G New Radio -teknologian (5G NR) yhdistelmää. 4G ja 5G on suunniteltu toimimaan rinnakkain, ja 4G:lle suunnitellut sovellukset, mukaan lukien LTE-M- ja NB-IoT-teknologiat, ovat käyttökelpoisia vielä pitkään. Nykyisinkin useimmat 5G:ltä vaikuttavat verkot käyttävät itse asiassa 4G LTE -yhteyttä.
5G parantaa 4G:tä erityisesti kolmella tavalla: parannetulla mobiililaajakaistalla ja kriittisellä viestinnällä sekä mobiili-IoT:llä. Parannettu mobiililaajakaista on suunnattu erityisesti kuluttajille, jotka tarvitsevat jatkuvasti enemmän kaistaa. Se tekee mahdolliseksi myös uudet IoT-käyttötapaukset, jotka tarvitsevat suurta datanopeutta esimerkiksi videokuvan suoratoistoon.
Kriittinen viestintä, eli viranomaisviestintä, vaatii puolestaan nopeaa reagointia, parempaa palvelun laatua sekä turvallisuutta. 5G-radioteknologia pystyykin hyödyntämään korkeampaa radiotaajuutta.
Mobiilit IoT -sovellukset eli LTE-M ja NB-IoT ovat myös tulevaisuudessa yhteensopivia 5G NR-teknologian kanssa. Tämän ansiosta LTE-M- ja NB-IoT-teknologiaa voi hyödyntää koko 5G-teknologian elinkaaren ajan.
3. Miten data kulkee IoT:ssä?
Mitä infrastruktuuria tarvitaan IoT:n tueksi?
Vasta IoT-laitteen yhteys internetiin mahdollistaa arvoa luovat ratkaisut. Viestintä kyseisen laitteen, IoT-yhdyskäytävän ja edelleen pilven välillä mahdollistaa tietojen käsittelyn, analytiikan ja tallennuksen. IoT yhdistää televiestinnän ja tietokoneiden erilaiset tiedonsiirron protokollat. Sen moniin erityistarpeisiin on kuitenkin syntynyt monia uudenlaisia protokollia, jotka tehostavat IoT-viestintää ja auttavat IoT-viestintäprosessien standardoinnissa.
IoT-yhdyskäytävän rooli on keskeinen, sillä se kokoaa kaiken datan yhdistetyiltä IoT-laitteilta, jotka voivat olla yhteydessä pilveen. Yhdyskäytävä yhdistää erilaiset IoT-päätepisteet, laitteet, järjestelmät, anturit ja pilviresurssit toisiinsa. IoT-yhdyskäytävä voi olla fyysinen tai virtuaalinen laite.
Pilvi ja IoT kulkevat tiukasti käsi kädessä, koska pilviresurssit mahdollistavat IoT:tä käyttäville organisaatioille datan kulun laitteista järjestelmiin, datan välittämisen pilvestä laitteisiin sekä datan keskitetyn käsittelyn, analysoinnin ja tallennuksen. Kaksisuuntainen viestintä on välttämätöntä IoT:n kannalta ja erityisesti niissä sovelluksissa, jotka tarvitsevat jatkuvaa syötettä järjestelmänvalvojalta.
IoT-käyttöönotoissa hyödynnettäviä viestintäprotokollia on monia. Esimerkiksi Lightweight M2M on laitehallintaprotokolla M2M-ympäristöihin eli anturiverkoille, joissa laitteistomäärä on hyvin suuri. MTC eli Machine Type Communications -protokolla ja mMTC eli Massive Machine Type Communications -protokolla palvelevat myös vastaavien suurten laitevolyymien IoT-markkinoiden loppupäätä ja mahdollistavat täysin automatisoidun tiedon generoinnin, vaihdon, käsittelyn ja aktivoinnin koneiden välillä. Ihmisen toimintaa ei siis tarvita lainkaan tai vain hyvin vähän.
Tyypillisesti IoT:ssä käytetyt viestintäprotokollat vievät vain vähän virtaa ja prosessointitehoa, sillä usein laitteiden, kuten erilaisten älymittareiden, tulee pysyä toiminnassa pitkään. Kehittyneimmissä käyttötapauksissa vaatimukset protokollalle ovat kovemmat, sillä ne vievät enemmän virtaa ja vaativat enemmän prosessointitehoa. AMQP (Advanced message queuing protocol) on yksi esimerkki IoT-protokollasta, joka keskittyy viestien vastaanottamiseen ja lähettämiseen jonoihin sekä komponenttien välisten suhteiden luomiseen. Se ei kuitenkaan sovellu IoT-laitteille, joissa on rajoitettu muisti.
Toinen esimerkki vaativamman tason protokollista on DDS (Data Distribution Service), joka on skaalautuva IoT-protokolla. Se mahdollistaa vaativamman ja korkealaatuisen IoT-viestinnän. Perinteiseen IoT-viestintään verrattuna DDS mahdollistaa tiedonvaihdon laitteisto- ja ohjelmistoalustasta riippumatta.
IoT:ssä sovellus ja käyttötapaus ratkaisevat aina, mikä viestintä- ja dataprotokolla monista eri vaihtoehdoista on sopivin.
Vauhdikkaan kehityksen takia on tärkeää ymmärtää erot yhteyksien, internetin ja dataprotokollien välillä. Näin on helpompi varmistaa toimiva yhteys kaikkien käytössä olevien järjestelmien välillä sekä luoda arkkitehtuuri, joka tukee pilvipohjaisia ja virtualisoituja lisätoimintoja, kuten tekoälyä, koneoppimista ja yhä laajemmin käytössä olevia avoimen lähdekoodin järjestelmiä.
IoT-viestintäteknologiat
4G / LTE
4G / Long Term Evolution
Laajakaistaisen Internet-yhteyden käyttöön suunniteltu niin sanottu neljännen sukupolven (4G) langaton tiedonsiirtotekniikka.
5G-NR
5G-New Radio
NR on 3GPP:n 5G:lle kehittämä uusi radioliityntätekniikka, joka on suunniteltu maailmanlaajuiseksi standardiksi 5G-verkkojen ilmarajapinnalle.
5G-NSA
5G non-standalone
Tässä verkossa 5G-yhteydet toimivat yhdessä 4G-tekniikan kanssa ja hyödyntävät 4G-verkon ytimen resursseja.
5G-SA
5G standalone
Itsenäinen 5G-verkko, jossa keskusjärjestelmä ja radioverkko tukeutuvat puhtaasti 5G-standardin teknisiin ratkaisuihin. Tämän ansiosta se tuo käyttöön kaikki 5G:n uusimmat ominaisuudet. Sillä voi toteuttaa etenkin yrityksille tärkeitä 5G-palveluita, kuten oman, yrityksen käyttöön pyhitetyn kaistan 5G-verkosta.
5G Advanced / 5.5G
5G:n kehitysversio, joka tukee uusia edistyksellisiä 5G-SA ominaisuuksia ja jopa yli 10 gigabitin datanopeuksia.
eDRX
Extended discontinuous reception
eDRX on LTE-ominaisuuden laajennus, jota IoT-laitteet voivat käyttää virrankulutuksen vähentämiseen. eDRX:ää voidaan käyttää ilman PSM:ää tai yhdessä PSM:n (power save mode) kanssa lisävirransäästön saavuttamiseksi.
LPWAN
Low-Power Wide Area Network
Mobiiliteknologiaan perustuva laaja-alainen, 3GPP-standardoitu IoT-verkko, joka mahdollistaa vähäisen virrankulutuksen tiedonsiirtoon. Pitkän akunkeston ja virransäästön tarpeen vuoksi bittinopeudet ovat alhaisia. LPWAN-verkkojen taajuudet ovat lisensoituja ja ne ovat operaattoreiden hallinnoimia.
Multicast
Ryhmälähetys
Termi kuvaa useiden laitteiden päivittämistä kerralla. Se toimii samalla tavalla kuin esimerkiksi TV-lähetys ja edellyttää, että laitteet ovat valmiita vastaanottamaan päivityksiä samanaikaisesti.
PSM
Power Save Mode
PSM on toiminto, joka vähentää virrankulutusta sallimalla IoT-laitteiden siirtymisen lepotilaan, kun ne eivät ole aktiivisia. PSM-ominaisuus esiteltiin 3GPP:n julkaisussa 12 ja se on saatavilla kaikille LTE-laiteluokille.
SCEF
Service Capability Exposure Function
5G-verkkojen arkkitehtuuriin kuuluva IoT-toiminnallisuus, jonka avulla verkko-operaattorit voivat tunnistaa ja yhdistää turvallisesti MTC-protokollia käyttävät vähävirtaiset IoT-laitteet.
Telemetria
Jonkin mittausta tekevän instrumentin lukemien tallennus ja automaattinen lähettäminen esimerkiksi radiotekniikalla etäisistä kohteista keskitettyyn paikkaan seurantaa varten.
IoT-viesintäprotokollat
AMQP
Advanced Message Queuing Protocol
AMQP on avoimen standardin sovelluskerroksen protokolla, jota käytetään palvelinten välisissä transaktioviesteissä. Sen päätoimintoihin kuuluvat viestien vastaanottaminen ja asettaminen jonoihin, niiden tallentaminen ja komponenttien välisen suhteen luominen. Se ei sovellu IoT-antureille, joissa on rajoitettu muisti.
CoAP
Constrained Application Protocol
CoAP on sovelluskerroksen protokolla, joka on suunniteltu vastaamaan HTTP-pohjaisten IoT-järjestelmien tarpeisiin. HTTP on www-tietoliikenteen perusta, joka on vapaasti saatavilla ja kaikkien IoT-laitteiden käytettävissä. Se voi kuitenkin kuluttaa paljon virtaa, mikä ei ole toimivaa kaikissa käyttötapauksissa. CoAP on korjannut protokollaa niin, että HTTP-malli toimii myös tarkkaan rajoitetuissa laitteissa ja verkkoympäristöissä.
DDS
Data Distribution Service
DDS on skaalautuva IoT-protokolla, joka mahdollistaa vaativammankin viestinnän laitteiden välillä. MQTT:n tapaan DDS toimii myös julkaisija-tilaaja-mallilla. Toisin kuin MQTT, DDS mahdollistaa tiedonvaihdon laitteistosta ja ohjelmistoalustasta riippumatta.
Lightwight M2M
LWM2M
Laitehallintaprotokolla, joka on suunniteltu anturiverkkojen ja koneiden välisen ympäristön vaatimuksiin.
Modbus
Sarjaliikenneprotokolla, jota käytetään ohjelmoitavien logiikkaohjaimien (PLC) kanssa elektronisten laitteiden liittämiseen teollisuudessa.
MQTT
Message Queue Telemetry Transport
MQTT on kevyt, julkaise-ja-tilaa-verkkoprotokolla, joka siirtää viestejä laitteiden välillä. Protokolla toimii yleensä TCP/IP:n avulla.
MTC
Machine Type Communications
MTC-termi viittaa täysin automaattiseen tiedon generoimiseen, vaihtoon, käsittelyyn ja käyttöön koneiden välillä. Ihminen puuttuu prosessiin vain vähän tai ei lainkaan.
TCP/IP
Internet Protocol Suite
TCP/IP on tietokoneverkkomalli ja tietoliikenneprotokollien joukko, jota käytetään internetissä ja vastaavissa tietokoneverkoissa.
Tekoäly
Artificial Intelligence/AI
Tekoäly
Tietokonejärjestelmiä koskeva teoria ja kehitys, jossa kone pystyy suorittamaan normaalisti ihmisälyä vaativia tehtäviä, kuten näköhavaintoja, puheentunnistusta ja tekemään päätöksiä. Tekoäly antaa myös koneille mahdollisuuden oppia esimerkin avulla.
Computer vision
Konenäkö
Tietojenkäsittelytieteen osa, joka tekee tietokoneille mahdolliseksi kuvien näkemisen, tunnistamisen ja käsittelyn ihmisnäön tavoin.
Deep learning
Syväoppiminen
Koneoppimistekniikka, joka opettaa tietokoneita oppimaan esimerkin avulla.
Machine learning
Koneoppiminen
Koneoppiminen on data-analyysimenetelmä. Se automatisoi sellaisten analyyttisten mallien rakentamisen, joissa järjestelmät voivat oppia tiedosta, tunnistaa malleja ja tehdä päätöksiä minimaalisella ihmisen panostuksella.
Neural networks
Neuroverkot
Ihmisaivojen ja hermoston mallia imitoiva tietokonejärjestelmä, joka on suunniteltu auttamaan koneita ajattelemaan enemmän ihmisten tavoin.
Laskenta ja pilvi
Application Programming Interface / API
Sovellusohjelmointirajapinta
Sovellusohjelmointirajapinta tarkoittaa joukkoa rutiinimäärityksiä, protokollia ja työkaluja ohjelmistojen ja sovellusten rakentamiseen. API yhdistää liiketoimintaprosessit, palvelut, sisällön ja datan kanavakumppaneille, sisäisille tiimeille ja itsenäisille kehittäjille helposti ja turvallisesti. API:sta on tulossa de facto -standardi, jonka avulla yritykset siirtävät tietoja ja rakentavat asiakaskokemuksia kanavien välillä.
APN
Access point name
APN on yhdyskäytävä, joka kääntää tietoliikenteen ja tietokoneverkkojen (useimmiten internetin) välillä kulkevan viestinnän.
Cloud computing
Pilvilaskenta
Pilvessä tapahtuva tietojenkäsittely, joka mahdollistaa tietojen käytön eri paikoista ja laitteista. Usein ajatellaan, että pilvi itsessään tallentaa datan, mutta todellisuudessa tiedot tallennetaan fyysisille tietokoneille, jotka mahdollistavat pääsyn tietoihin milloin tahansa.
Edge computing
Reunalaskenta
Malli, jossa laskenta suoritetaan suurelta osin tai kokonaan hajautetuissa pisteissä, joita kutsutaan älylaitteiksi tai reunalaitteiksi. Laskenta ei siis tapahdu keskitetyssä pilviympäristössä.
Firmware / FOTA
Laiteohjelmisto
Tietokoneohjelmistoluokka, joka tarjoaa matalan tason ohjausta tietokoneen laitteiston tietylle osalle. FOTA (firmware over the air) viittaa kykyyn päivittää laiteohjelmistoa langattomasti.
Flow based programming
Tietovuo-ohjelmointi
IoT-sovelluksiin hyvin soveltuva ohjelmoinnin suuntaus. Se käsittelee ohjelmistoa prosessien verkostona, jossa prosessit viestivät keskenään ennalta määrättyjä reittejä kulkevien datapakettien kautta. Reittejä voidaan muuttaa koskematta prosesseihin.
Hybrid cloud
Hybridipilvi
Pilvilaskentaympäristö, joka käyttää paikallisia, yksityisiä pilvipalveluja ja kolmannen osapuolen julkisia pilvipalveluita kahden alustan välisellä hallinnoinnilla.
Java/JSON
Yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, joka on suunniteltu tuottamaan ohjelmia, jotka toimivat missä tahansa tietokonejärjestelmässä. JSON eli JavaScript Object Notation on tekstipohjainen kevyt tiedostomuoto, joka on tarkoitettu ihmiselle luettavissa olevan tiedon luomiseen ja muotoiluun. Käytetään runsaasti IoT-sovelluksissa.
OTA
Over-the-Air
OTA-provisiointi viittaa erilaisiin menetelmiin uusien ohjelmistojen, konfigurointiasetusten ja jopa salausavaimien päivittämiseksi etänä langattomilla yhteyksillä erilaisille laitteille.
Open source
Avoin lähdekoodi
Kuvaa ohjelmistoja, joiden alkuperäinen lähdekoodi on vapaasti saatavilla ja jota voidaan jakaa edelleen tai muokata.
Peer-to-peer (P2P) computing
Vertaislaskenta
Vertaislaskenta (peer-to-peer computing/peer-to-peer networking) on hajautettu sovellusarkkitehtuuri, joka jakaa tehtäviä tai työkuormia vertaisten välillä. IoT-verkoissa esimerkiksi toistensa kaltaiset ja yleensä samalla alueella sijaitsevat laitteet, koneet, rakennukset tai ajoneuvot voivat jakaa tiettyä dataa ja työkuormia keskenään ilman tarvetta viedä niitä aina datakeskukseen.
RESTful API
RESTful API perustuu REST-teknologiaan (representational state transfer), joka muodostuu arkkitehtonisen tyylin ja lähestymistavan viestinnästä, jota usein käytetään verkkopalveluiden kehittämisessä.
SOAP API
Simple Object Access Protocol
SOAP on tiedonsiirtoprotokolla XML eli Extensible Markup Language -käyttöjärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon.
Ubiquitous computing
Jokapaikan tietotekniikka
Arkiseen ympäristöön huomaamattomasti integroitua tietotekniikka, jonka avulla laitteet voivat viestiä tehokkaasti keskenään ja suorittaa hyödyllisiä tehtäviä minimoiden ihmisten vuorovaikutuksen tietokoneiden kanssa.
Data
Big data
Termiä big data käytetään, kun tietomäärät ovat niin suuria, etteivät perinteiset tekniikat pysty käsittelemään niiden siirtoa tai analysointia. Tietyt IoT-tekniikat ovat erikoistuneet big datan käsittelyyn ja siirtämiseen, koska se on yrityksille yksi parhaista keinoista maksimoida toimintansa tehokkuutta.
Blockchain
Lohkoketju
Lohkoketju on kuin digitaalinen kirjanpito, joka mahdollistaa tietojen tallentamisen hajautetusti ja turvallisesti. Ketju koostuu lohkoksi kutsutuista tietueista, jotka on linkitetty toisiinsa salauksen avulla. Lohkoketjua hallinnoi tyypillisesti vertaisverkko, joka noudattaa kollektiivisesti pisteiden välistä viestintää ja uusien lohkojen validointiprotokollaa.
Data filtration
Tietojen suodatus
Kuvaa tietojoukkojen jalostamisen strategioita, joiden tavoitteena on tarjota vain se, mitä käyttäjä tai käyttäjäryhmä tarvitsee. Muut tiedot, jotka voivat olla toistuvia, epäolennaisia tai jopa arkaluonteisia, suodattuvat pois.
Data janitor
Datanhoitaja
Datanhoitaja on henkilö, joka tiivistää big datan yritykselle hyödylliseen muotoon.
Data driven decision making / DDM
Tietoon perustuva päätöksenteko
Tietoon perustuva päätöksenteko on lähestymistapa liiketoiminnan hallintaan. Siinä korostetaan päätöksiä, jotka voidaan varmistaa todennettavissa olevilla tiedoilla.
Hadoop
Avoimen lähdekoodin hajautettu ohjelmisto suurten tietomäärien eli big data -sovellusten tietojen käsittelyyn ja tallennukseen.
4. Millaisia ovat IoT-liittymät ja -laitteet?
Mitä yhteysvaihtoehtoja on tarjolla?
Esineiden internetiin yhdistetyt laitteet luovat verkoston, jossa tietoja vaihdetaan fyysisten kohteiden, kuten antureiden, laitteessa olevien ohjelmistojen, muiden järjestelmien ja laitteiden kanssa. Olennaisinta tässä on, että IoT tekee mahdolliseksi asioiden ja esineiden välisen yhteyden, joka puolestaan mahdollistaa tiedon liikkumisen. IoT tarjoaakin yrityksille ennennäkemätöntä lisäarvoa uusien liiketoimintojen myötä.
Käyttötapa määrittelee IoT-liittymätyypin ja -laitteen tarpeen. Vaatimukset vaihtelevat käytettävien ja liitettävien laitteiden mukaan: osissa käyttötapauksista laitteet kommunikoivat harvoin ja pienillä tietomäärillä, kun taas toisissa tapauksissa vaaditaan suuria tietomääriä, korkeaa nopeutta ja alhaista latenssia. Käyttötapojen kirjo on laaja aina pienistä hammasimplanteista traktoreihin asti.
Erilaisten laitteiden ja antureiden yhdistäminen toisiinsa tuo laitteisiin uudenlaista älyä. Se mahdollistaa niiden keskinäisen kommunikoinnin reaaliajassa ja automatisoitujen prosessien toteutumisen valtavassakin mittakaavassa. Teknologian kypsyessä yhteyksien määrä eli IoT:hen kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa nopeasti. Ennusteiden mukaan volyymiltaan suuret käyttöönotot lisääntyvät.
Esineiden internetiin liitettyjen laitteiden määrän ennustetaan kasvavan 49 miljardiin vuoteen 2026 mennessä ja kasvun jatkuvan 7 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla (International Data Corporation). Esineiden internet tekee ympärillämme olevasta maailmasta entistä älykkäämmän, ja digitaaliset ja fyysiset universumit sulautuvat yhä enemmän yhteen.
IoT-laitteet vaihtelevat yksinkertaisista antureista itseohjautuviin ajoneuvoihin. Anturit voivat toimittaa suhteellisen helppoja toimintoja, kuten sytyttää tai sammuttaa valot tai ilmoittaa roskakorin täyttymisestä. Anturien jatkuva yhteys on osoittanut arvonsa esimerkiksi kylmäketjun keskeytymättömän logistiikan varmistamisessa. Uudemmat sovellukset puolestaan turvautuvat suureen kaistanleveyteen ja alhaisen latenssin yhteyksiin. Siten ne mahdollistavat monimutkaisemmat käyttötapaukset, kuten etälääketieteen toimenpiteet.
Kun kymmeniä miljardeja uusia laitteita on yhdistetty verkkoon, myös käyttötapausten määrä kasvaa nopeasti ja vie IoT:ta yhä uusille markkinoille. Esimerkiksi 5G:n avulla voi yhdistää valtavia määriä laitteita, jotka vaativat erittäin suurta nopeutta ja pientä latenssia.
Markkinoilla on monia erilaisia IoT-yhteystyyppejä. Eri tarpeisiin löytyneekin optimaalinen ratkaisu, joka vastaa kaikkiin vaatimuksiin laitteista sovelluksiin ja järjestelmistä ohjelmistoihin. Eri yhteystyypit ja laitteet yhdistyvät nyt hypermittakaavassa esineiden internetiin, mikä lisää innovaatioita ja uusia mahdollisuuksia.
Yhteysvaihtoehdot pieneen datankäyttöön
LPWA
Low-power wide-area
Pienitehoiset suuralueverkot (LPWA) sopivat hyvin IoT-sovelluksiin, jotka vaativat vain vähän suorituskykyä. LPWA-yhteyksien tärkeimpiä tyyppejä ovat:
5G IoT
5G:n IoT-standardit mahdollistavat äärimmäisen lyhyen viiveen, valtavat laitemäärät (Massive IoT, mIoT), suuren kaistanleveyden ja verkon viipaloinnin. Tämä avaa IoT:lle täysin uudenlaisia käyttömahdollisuuksia, kuten itseohjautuvat ajoneuvot, tuotantoautomaation, robotiikan ja etäkirurgian.
5G RedCap
5G Reduced Capability
IoT-laitteille kehitetty kevennetty 5G, joka yhdistää pienen virrankulutuksen, lyhyen viiveen ja suuret datanopeudet. Soveltuu moniin vaativiin sovelluksiin kuten valvontakamerat, älykkäät sähköverkot ja älykellot.
LTE-M
LTE – for Machine type communication
LTE-M on lisensoitua radiotaajuutta käyttävä LPWA-teknologia, joka kehitetty toimimaan mahdollisimman laajalla valikoimalla IoT-laitteita ja -palveluita. LTE-M keventää merkittävästi virrankulutusta NB-IoT:n tavoin, mutta se tarjoaa nopeamman yhteyden ja sopii paremmin liikkuville kohteille ja suurempia datamääriä vaativille sovelluksille.
NB-IoT
Narrowband IoT
NB-IoT on lisensoitua radiotaajuutta käyttävä LPWA-teknologia, joka mahdollistaa erittäin pienen virrankulutuksen. Se sopii erinomaisen kuuluvuuden ansiosta suurella alueella paikallaan sijaitseviin antureihin, jotka ovat haastavissa kuuluvuusolosuhteissa ja joiden akkujen pitää kestää vuosikausia. Paikallisesti suuria määriä laitteita ja antureita voi kytkeytyä NB-IoT-verkkoon sen matalan tiedonsiirtokapasiteetin ja yksinkertaisen rakenteen ansioista.
LoRaWAN
Low-Range Wide-Area Network
LoRaWAN on lisensoimatonta radioteknologiaa käyttävä verkkoprotokolla langattomien akkukäyttöisten laitteiden liittämiseen internetiin alueellisissa, kansallisissa tai maailmanlaajuisissa verkoissa.
Sigfox
Sigfox on samankaltainen yhteysteknologia IoT:lle kuin LoRaWAN. Se on suunniteltu tarjoamaan langattomia vaihtoehtoja vähän virtaa vieville käyttötapauksille.
Wi-Fi
Wi-Fi-yhteyttä käytetään yleisesti laitteiden lähiverkkoihin ja internet-yhteyteen. Wi-Fi:n kantama on 20–150 metriä, ja jotkut versiot voivat saavuttaa yli 1 Gbps:n nopeuden.
Zigbee
Zigbeetä käytetään luomaan henkilökohtaisia verkkoja pienillä, vähätehoisilla digitaalisilla radioilla. Tekniikka on rajoitettu 10–100 metrin lähetysetäisyyksille näköetäisyydellä virrankulutuksen pitämiseksi alhaisena.
Esineiden internetin laitteet
Access point
Tukiasema
Langaton verkkolaite, joka toimii portaalina laitteille, jotka voivat muodostaa yhteyden lähiverkkoon.
Anturi
Laite, joka mittaa ympäristöstään fyysistä tai kemiallista syötettä ja muuntaa sen tiedoksi, jota joko ihminen tai kone voi tulkita.
Beacons
Pienet lähettimet, jotka muodostavat yhteyden IoT-laitteisiin.
Gateway
Yhdyskäytävä
Yhdyskäytävä on verkon solmu kahden tietokoneen tai laitteen välisessä viestinnässä. Sen avulla laitteet voivat ymmärtää toistensa tiedonsiirtoa ja viestintää.
Hub
Fyysinen laitteisto, joka yhdistää muita tiedonsiirtolaitteita keskusasemaan.
IoT-moduuli
Pieni elektroninen laite tai komponentti, joka on upotettu esimerkiksi koneisiin ja esineisiin, jotka muodostavat yhteyden langattomiin verkkoihin ja lähettävät ja vastaanottavat dataa.
Langaton modeemi
Modeemi, joka ohittaa puhelinjärjestelmän ja muodostaa yhteyden suoraan langattomaan verkkoon. Sen kautta se pääsee suoraan internet-yhteyteen.
Modeemi
Laitteisto, jonka avulla tietokone voi lähettää ja vastaanottaa tietoja puhelinlinjan tai kaapeli- ja satelliittiyhteyden kautta.
Reititin
Laitteisto, joka on suunniteltu vastaanottamaan, analysoimaan ja siirtämään saapuvia IP-paketteja toiseen verkkoon.
Kun fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat
Actuator
Toimilaite
Komponentti, joka vastaa mekanismin tai järjestelmän ohjaamisesta, kuten venttiilin avaamisesta.
Cyber-physical system/CPS
Kyberfyysiset järjestelmät
Kyberfyysiset järjestelmät kattavat laskennan, verkottumisen ja fyysisten prosessien integraatiot takaisinkytkentäsilmukoilla, joissa fyysiset prosessit vaikuttavat laskelmiin ja laskelmat fyysisiin prosesseihin.
Digitaaliset kaksoset
Fyysisen omaisuuden, prosessien, ihmisten, paikkojen, järjestelmien ja laitteiden digitaalinen kopio, jota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin ja joka yhdistää historialliset konetiedot digitaaliseen malliin.
Geoaidat
GPS- tai RFID-tekniikan käyttö luo virtuaalisia maantieteellisiä rajoja, joiden sisällä laitteet voivat toimia.
GIS
Geographic information system
Järjestelmä, joka on suunniteltu vastaanottamaan, käsittelemään, analysoimaan, hallitsemaan ja esittämään maantieteellisiä tietoja tai paikkatietoja.
GNSS
Global Navigation Satellite System
Satelliittien konstellaatio, joka toimittaa signaaleja avaruudesta ja lähettää sijainti- ja ajoitustietoja GNSS-vastaanottimille.
GPS
Global Positioning System
Maailman yleisin, alun perin Yhdysvaltain puolustusvoimien kehittämä paikannustekniikka, joka mahdollistaa paikannuspalvelut.
Haptiikka
Tiede tuntoaistin ja ohjauksen soveltamisesta vuorovaikutukseen tietokonesovellusten kanssa.
HAV
Hardware-assisted virtualization
Tietokoneen fyysisten komponenttien käyttö sellaisen ohjelmiston tueksi, joka luo ja hallitsee virtuaalisia koneita.
IMU
Inertial measurement unit
Laite, joka mittaa ja raportoi laitteen, kuten dronen, ominaisvoiman, kulmanopeuden ja joskus myös sitä ympäröivän magneettikentän.
Kontaktiton
Kuvaa tekniikoita, jotka mahdollistavat älykortin, matkapuhelimen tai muun laitteen yhteyden langattomasti eli ilman kontaktia elektroniseen lukijaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erilaiset maksusuoritteet.
LIDAR
Light detection and ranging
Kaukokartoitustekniikka, joka käyttää laserin pulssia mittausten keräämiseen. Mittauksia voidaan hyödyntää 3D-mallien ja -karttojen luomiseen asioista ja ympäristöistä.
Mekatroniikka
Sekä sähköisten että mekaanisten järjestelmien suunnittelu, johon kuuluu muun muassa robotiikka, elektroniikka, tietojenkäsittely, tietoliikenne, järjestelmien ohjaus ja tuotesuunnittelu.
Telematiikka
Menetelmä, joka hyödyntää GPS:ää ja sisäistä diagnostiikkaa liikkeiden tallentamiseksi tietokonepohjaiselle kartalle. Käytetään valvontatarkoituksiin.
Tutka
Havaintojärjestelmä, joka käyttää radioaaltoja kohteiden etäisyyden, kulman tai nopeuden määrittämiseen.
Komponentit ja tunnisteet
SIM
Subscriber Identity Module
Langattomaan laitteeseen asetettu älykortti, joka identifioi liittymän ja sisältää muun muassa matkapuhelinoperaattorin verkon valtuutustiedot ja suojausavaimet.
eSIM
Embedded SIM
eSIM on valmiiksi laitteeseen juotettu SIM komponentti, johon on tyypillisesti asennettu valmiiksi matkapuhelinoperaattorin SIM-profiili.
eUICC-SIM
Embedded Universal Integrated Circuit Card
eUICC-SIM on laitteeseen juotettu SIM-komponentti, johon voidaan ladata haluttu matkapuhelinoperaattorin SIM-profiili.
iSIM
Integrated SIM
SIM-toiminnallisuus on integroitu suoraan laitteen prosessorille.
ICCID
Integrated circuit card identifier
SIM-korttiin upotettu yksilöllinen sarjanumero.
IMSI
International mobile subscriber identity
Uniikki numero, joka liittyy laitteen tunnistamiseen.
IP-osoite
Yksilöllinen numero, joka on määritetty tietokoneelle tai muulle laitteelle, joka on yhteydessä verkkoon.'
SOC
System on chip
Mikrosiru, jossa on kaikki tiettyyn järjestelmään, kuten älypuhelimeen, tarvittavat elektroniset piirit ja osat yhdessä integroidussa piirissä.
5. IoT-markkinat
Miten globaalit IoT-markkinat kehittyvät?
IoT-markkina on samaan aikaan monimutkainen, kehittynyt, monitasoinen ja nopeasti kasvava. Jokainen käyttötapaus vaatii omanlaiset palvelut ja liiketoimintamallit. Esineestä henkilöön -liiketoimintamallit eroavat esineestä esineeseen -malleista. Liikkuvaan kalustoon yhdistäminen vaatii monimutkaisempia yhteyksiä kuin staattisten kohteiden, kuten vaikkapa teollisessa tuotannossa käytettävien esineiden ja laitteiden, yhdistäminen.
IoT:n hyödyt ovat moninaisia. Ensinnäkin kerättyä dataa hyödyntävistä sovelluksista, alustoista ja palveluista voidaan saada kustannussäästöjä ja uutta liikevaihtoa. Parannetut palvelut, tuotteet tai laatu voidaan kaupallistaa. Tuotto voi kasvaa myös operatiivisen tehokkuuden ansiosta. Usein IoT-liiketoimintamalli on näiden yhdistelmä. Mukana voi olla useita osapuolia, jolloin hyödyt virtaavat eri suuntiin samanaikaisesti.
IoT:n valtava mittakaava voi tehdä kilpailijoista yhteistyökumppaneita ja muuttaa tuotelähtöiset yritykset palveluorganisaatioiksi. IoT-markkinan hahmottaminen on haastavaa, koska usein IoT-toiminnot ovat osa laajempia digitaalisia muutoshankkeita. Esimerkiksi perinteinen sähkön ostaminen sähköyhtiöltä muuttuu, kun kotitalouksissa tuotettava uusiutuva, ylimääräinen energia myydäänkin takaisin sähköverkkoon.
Tämä kehitys on poikinut älykkäitä energiapalveluita ja verkkoja, jotka pystyvät hallitsemaan erilaista kysyntää, kuten sähköautojen lataamista, ja tarjontaa, kuten aurinko- ja tuulivoiman tuotantoa. Hyödyllisen tiedon lisääntyminen sekä tekoälyn ja koneoppimisen edistysaskeleet lisäävät jatkuvasti data-analytiikan sovellettavuutta ja arvoa.
Löydämme jatkuvasti yhä uusia käyttötapauksia ja toimintoja, joita IoT voi tukea. Mittakaavaan ja joustavuuteen liittyvät vaatimukset siirtävät IoT-markkinaa vähitellen laitteiden ja ohjelmistojen myynnistä kohti liiketoiminnan tulosten myyntiä palveluna. XaaS-markkinat tarjoavat keinot nopeaan skaalautumiseen ja viimeisimpien innovaatioiden hyödyntämiseen ilman, että tarvitsee tehdä pääomaintensiivisiä investointeja esimerkiksi palvelimiin tai IoT-laitteisiin.
Markkinat kypsyvät vähitellen siihen suuntaan, ettei organisaation tarvitse enää rakentaa itse IoT-järjestelmiä ja -prosesseja ja ostaa kaikkia IoT-moduuleja, yhdyskäytäviä, terminaaleja ja laitteita itse. Nämä voidaan sen sijaan ostaa palveluna. IoT hyödyntää palvelullistamisen periaatteita, mikä helpottaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille.
Tämä tarkoittaa, että ensin määritellään, mitä halutaan saavuttaa, ja sitten kootaan tarvittavat ohjelmistot ja laitteet, jotta liiketoiminta saadaan toimimaan. Kuten aina, markkinat määrittävät IoT-hankkeen menestyksen tai epäonnistumisen. XaaS-malli nopeuttaa markkinoille pääsyä ja mahdollistaa kokeilut ja epäonnistumiset nopeasti ilman, että yrityksen tarvitsee sitoutua liikaa laitteisiin ja palveluihin.
Mikä vaan palveluna (XaaS)
IaaS
Infrastructure as a service
Infrastruktuuri palveluna on pilvipalvelumuoto, joka tarjoaa virtualisoituja laskentaresursseja verkkopalveluna.
MaaS
Management as a service
Hallinta palveluna on verkon ja järjestelmien hallintaa, joka esitetään asiakkaalle web-käyttöliittymässä. Tavallaan se on pidemmälle jalostettu versio SaaS:sta, jossa ensimmäinen "S" tarkoittaa hallintaohjelmistoa (software).
PaaS
Platform as as service
Alusta palveluna on pilvipalvelumalli, jossa laitteisto- ja ohjelmistotyökalut toimitetaan käyttäjille verkkopalveluna.
SaaS
Software as a service
Ohjelmisto palveluna on ohjelmistolisensointi- ja toimitusmalli, jossa ohjelmisto lisensoidaan tilauspohjaisesti ja sitä ylläpidetään ja tarjotaan keskitetysti pilvipalveluna.
Palvelullistaminen
Kuvaa teollisuudenaloja, jotka hyödyntävät tuotteitaan myydäkseen niiden tuottamia palveluita. Toimivat yleensä toistuvalla tilausmaksulla sen sijaan, että myisivät itse tuotteita kertaluonteisesti.
Älyliikenne
ECU
Electronic control unit
Elektroninen on yleistermi kaikille sulautetuille järjestelmille, jotka ohjaavat yhtä tai useampaa sähköistä järjestelmää tai alijärjestelmää kulkuneuvossa.
ITS
Intelligent transportation systems
Älykkäät liikennejärjestelmät ovat kehittyneitä sovelluksia, jotka eivät ole varsinaisesti älykkäitä, mutta pyrkivät tarjoamaan innovatiivisia palveluja liittyen eri liikennemuotoihin ja liikenteen hallintaan. Ne mahdollistavat käyttäjälle paremman tilannekuvan ja turvallisemman, koordinoidumman ja "älykkäämmän" tavan hyödyntää liikenneverkkoja.
Älykäs logistiikka
EDI
Electronic data interchange
Sähköisessä tiedonsiirrossa (EDI) rakenteellista dataa siirretään yhdestä tietokoneohjelmasta toiseen sähköisesti ja mahdollisimman vähäisellä ihmisen puuttumisella. Se kuvaa myös sähköistä asiakirjojen vaihtoa yritysten ja organisaatioiden, mukaan lukien valtion virastot, välillä.
Kalustonhallinta
Fleet management
Ajoneuvojen, kuljettajien ja kuljetusten keskitetyn hallinnan ja diagnostiikan järjestelmä, joka mahdollistaa yrityksille tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen sekä kustannusten ja riskien minimoinnin.
Kansainvälinen artikkelinumero/EAN
Viivakoodisymboliikka ja numerointijärjestelmä, jota käytetään kansainvälisessä kaupassa tunnistamaan tietty vähittäiskaupan tuote pakkausmuotoineen ja valmistajineen.
Kylmäketju
Katkeamaton kylmäketju on sarja tuotanto-, varastointi- ja jakelutoimintoja, joissa lämpötila pysyy halutulla tasolla keskeytyksettä. Sisältää jäähdytykseen liittyvät laitteet ja logistiikan, jotka ylläpitävät haluttua matalaa lämpötilaa. IoT-ratkaisuilla on merkittävä rooli, koska niillä voidaan varmistaa kylmäketjun toimivuus ja havaita heikkouksia.
RFID
Radio frequency identification device
Radiotaajuisia etätunnistuslaitteita käytetään tiedonsiirtoon ja vastaanottoon radiotaajuuksien avulla.
Viivakoodi
Koneellisesti luettava koodi, joka koostuu numeroista ja erilevyisistä rinnakkaisista viivoista ja on painettu tavaraan. Käytetään erityisesti varastonhallinnassa.
Älyetiketti
Smart label
Viivakoodin parannettu versio. Toisin kuin perinteinen viivakoodi, älyetiketti voi sisältää paljon enemmän tietoa tuotteesta. Älyetiketit voivat olla RFID-tunnisteita, elektronisia artikkelivalvontatunnisteita (Electronic Article Surveillance, EAS) tai yleisimmin nähtyjä QR-koodeja.
Älykäs valmistus
AMI
Advanced metering infrastructure
Edistynyt mittausinfrastruktuuri tarkoittaa digitaalista arkkitehtuuria, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän älymittarin ja palveluntarjoajan välillä IP-osoitteen kautta.
AMR
Automatic meter reading
Automaattisessa mittariluennassa kerätään kulutus-, diagnostiikka- ja tilatietoja vesimittarista tai energiamittarilaitteista automaattisesti ja siirretään tiedot keskitettyyn tietokantaan laskutusta varten.
BOM
Bill of materials
Materiaaliluettelo on kattava lista osista, tarvikkeista, kokoonpanoista ja muista materiaaleista, joita tarvitaan tuotteen valmistamiseen.
CAD
Computer aided design
Tietokoneavusteinen suunnittelu on teknologia, jolla suunnitellaan tuotteita sekä dokumentoidaan suunnitteluprosessi. CAD voi helpottaa valmistusprosessia, kun tuotteen materiaalien, prosessien, toleranssien ja mittojen yksityiskohtaiset piirustukset ja kaaviot voidaan siirtää kaikille tuotannon osapuolille.
ERP
Enterprise resource planning
Toiminnanohjaus ydinliiketoimintaprosessien integroituun hallintaan. Toimii usein reaaliajassa ja ohjelmistojen ja teknologian avustamana.
JIT
Just-in-Time
Varastonhallintamenetelmä, jossa materiaalit, tavarat ja työvoima aikataulutetaan saapumaan tai täydennettäväksi juuri silloin, kun niitä tarvitaan tuotantoprosessissa. Kanban Visuaalinen järjestelmä, jolla hallitaan työtä prosessin aikana. Kanban visualisoi sekä prosessin että sen läpi kulkevan työn.
MES
Manufacturing execution system
Valmistuksenohjaus on tietojärjestelmä, joka yhdistää, seuraa ja hallitsee monimutkaisia valmistusjärjestelmiä ja datavirtoja tehtaalla.
PLM
Product lifecycle management
Tuotteen elinkaaren hallinta on prosessi, jolla hallitaan tuotteen elinkaarta aina sen suunnittelusta, valmistuksesta ja huollosta sen hävittämiseen.
QMS
Quality management system
Laatujärjestelmä on formalisoitu järjestelmä, joka kuvaa prosessit, menettelyt ja vastuut, joiden avulla saavutetaan laatuun liittyvät tavoitteet.
SCADA
Supervisory control and data access
Teollisuudessa, voimaloissa ja laivoissa käytettävä automaatiojärjestelmä reaaliaikaisen tiedon keräämiseen, analysointiin ja hallintaan. Käytännössä järjestelmä on graafisella käyttöliittymällä toimiva valvomon tietokoneohjelmisto.
Teollisuus 5.0
Industry 5.0
Nimi nykyiselle automaation ja tiedonvälityksen trendille valmistavassa teollisuudessa. Se kattaa Teollisuus 4.0:n tavoin kyberfyysiset järjestelmät, esineiden internetin, pilvilaskennan ja kognitiivisen laskennan, mutta korostaa laitteiden ja ihmisen vuorovaikutusta.
Älykkäät energiapalvelut ja älyverkot
Älykkäillä energiapalveluilla ja älyverkoilla viitataan sähköverkkoihin, jotka käyttävät digitaalista viestintäteknologiaa havaitakseen paikallisia käyttömuutoksia ja reagoidakseen niihin.
Älymittari
Taloon tai rakennukseen asennettu mittari, joka mittaa sähkön, kaasun tai veden kulutusta. Sitä kutsutaan 'älykkääksi', koska se reagoi käyttöön ja säätää sähkön, kaasun tai veden toimitusta sekä yksittäisten kuluttajien että yleisen kulutustiedon perusteella.
Älytehdas
Smart Factory
Älytehdas on yleiskäsite, joka kattaa erilaisia valmistusprosessin optimointimenetelmiä.
Älykkäät tuotantoprosessit
Ympäristö, jossa tietokoneet tekevät päätöksiä. Älykkäässä tuotantoympäristössä fyysiset ja digitaaliset komponentit ovat yhteydessä ja kommunikoivat keskenään parantaakseen tuotantoa.
IoT ja tietoturva
Mitkä ovat IoT:n tietoturvan riskit, näkökohdat ja haasteet?
Koska esineiden internet on jo osa arkea, ovat esineemme yhteydessä toisiinsa ja keskitettyihin järjestelmiin verkkojen välityksellä. Mikäli IoT-sovelluksemme eivät ole tietoturvattuja, heikko turvallisuus vaarantaa käyttäjien ja organisaatioiden tietoturvaa jättäen ne alttiiksi pahantahtoisten toimijoiden muodostamille uhkille. IoT-ratkaisujen toimittajat ovat torjuneet uhkia jo vuosia hyödyntämällä IoT-tietoturvatyökaluja, jotka suojaavat laitteita ja järjestelmiä näiltä uhkilta ja tietomurroilta.
IoT:n tietoturvariskejä voidaan lieventää tunnistamalla ja tarkkailemalla yleisiä uhkia ennen niiden toteutumista, mikä auttaa suojaamaan palveluvarmuutta, eheyttä ja luottamuksellisuutta. Kyberrikollisuus kuitenkin kasvaa edelleen, ja IoT-järjestelmät ovat alttiina heikoille salasanoille ja turvallisuusongelmille, joita IoT:n laajentunut hyökkäyspinta-ala aiheuttaa. Esimerkkejä tästä on nähty, kuten rengaspaineiden valvontajärjestelmien käyttäminen ajoneuvon järjestelmien hakkerointiin tai jopa verkkoon liitetyn akvaatiopumpun käyttö keinona päästä käsiksi kasinon finanssijärjestelmiin Las Vegasissa.
IoT:n kehittäjien ja käyttäjien tietoturvatietoisuus on kuitenkin korkealla ja jatkaa kasvuaan. Monet organisaatiot keskittyvät alati uusien haavoittuvuuksien korjaamiseen ja luottamuksen edistämiseen hiomalla käytäntöjään ja nojautumalla erilaisiin lainsäädäntö- ja sääntelyaloitteisiin, joita kehitetään erityisesti IoT:lle eri puolilla maailmaa.
GSMA:n kaltaiset kattojärjestöt ovat julkaisseet IoT-turvallisuusohjeita, ja Yhdysvalloissa sekä Isossa-Britanniassa IoT-kyberturvallisuuslakeja on tullut voimaan vuodesta 2020 alkaen. Lait vaativat, että näissä maissa myydyt IoT-laitteet on varustettava kohtuullisilla tietoturvaominaisuuksilla. Tällaisia ovat yksilölliset salasanat, säännölliset tietoturvapäivitykset ja haavoittuvuuksista ilmoittaminen.
Ajatus IoT-tietoturvan sisällyttämisestä osaksi tuotteen suunnittelua ymmärretään nykyään hyvin. Erityisen olennaista se on silloin, kun suunnitellaan laitetta, joka voi olla käytössä jopa 20 vuotta. Näin pitkä elinkaariajattelu edellyttää, että tietoturvan säännöllisen päivittämisen täytyy olla helppoa ja riittävän joustava uusia uhkia varten. Laitteiden tunnistetietojen, salausavainten, ohjelmistokorjausten ja -päivitysten sekä digitaalisten sertifikaattien elinkaaren hallinta on uuden, paremman IoT-turvallisuuden aikakauden perusta.
IoT ja datan turvaaminen
Bottiverkko
Termi kuvaa verkkoa yksityisiä tietokoneita, jotka on saastutettu haittaohjelmalla ja joita hallitaan koneiden omistajien tietämättä.
GDPR
Yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation) tuli voimaan toukokuussa 2018 ja asettaa säännöt henkilötietojen hallinnalle ja käsittelylle.
IAM
Identity and access management
Identiteetin ja pääsynhallinta on liiketoimintaprosessien kehys, joka helpottaa sähköisten tai digitaalisten identiteettien hallintaa.
ICS
Industrial control systems
Teollisuuden valvontajärjestelmät ovat yleistermi erityyppisille valvontajärjestelmille ja niihin liittyville mittalaitteille. Tällaisia ovat esimerkiksi laitteet, järjestelmät, verkot ja ohjaimet, joita käytetään teollisten prosessien toiminnassa tai automatisoinnissa.
IPSec
Turvallinen verkkoprotokollakokonaisuus, jonka avulla autentikoidaan ja salataan datapaketteja, joita lähetetään internet-protokollaverkon kautta. IPSec käyttää salausteknisiä turvapalveluja suojaamaan IP-verkkojen yli tapahtuvaa tiedonvälitystä.
Kiristysohjelma
Ransomware
Kiristysohjelma on haittaohjelmatyyppi, joka kiristää uhreiltaan rahaa. Kun se aktivoidaan, se estää käyttäjiä käyttämästä tiedostojaan, sovelluksiaan tai järjestelmiään, kunnes lunnaat on maksettu.
NIST
USAn kansallinen standardi- ja teknologiainstituutti (National Institute of Standards and Technology) on sääntelyelin, joka on luonut kehikkoja IoT-tietoturvalle. USA:n kongressi hyväksyi joulukuussa 2020 IoT-kyberturvallisuuden parantamislain ja edellyttää NIST:iä myös julkaisemaan standardeja ja ohjeita IoT-laitteiden käytöstä ja hallinnasta.
PAM
Privileged access management
Organisaatiot toteuttavat erityisoikeudellisen käytön hallintaa suojautuakseen tunnistetietojen varkauksilta ja käyttöoikeuksien väärinkäytöltä. PAM kuvaa kokonaisvaltaista kyberturvallisuutta, jossa ohjataan, monitoroidaan, suojataan ja tarkastellaan kaikkia ihmisten ja laitteiden erityisoikeudellisia identiteettejä ja toimintoja koko yrityksen IT-ympäristössä.
PKI
Public key infrastructure
Julkisen avaimen infrastruktuuri pitää sisällään joukon rooleja, käytäntöjä ja menettelyjä, joita tarvitaan digitaalisten sertifikaattien luomiseen, hallintaan, jakeluun, käyttöön, tallentamiseen ja peruuttamiseen sekä julkisen avaimen salauksen hallintaan. PKI on kriittinen mahdollistaja turvalliselle viestinnälle sekä tietojen ja rahan vaihdolle.
TLS
Transport layer security
Salausprotokolla, jota käytetään suojaamaan tietoa sen siirtyessä tietokoneiden välillä. Sen ansiosta kaksi tietokonetta voi sopia tietojen salaamisesta tavalla, jonka molemmat ymmärtävät.
Varjo-IoT
Shadow IoT
Termi, joka kuvaa IoT-laitteita, jotka ovat aktiivisessa toiminnassa omistajansa tai organisaation IT-osaston tietämättä.
Zero Trust
Kuvaa sovelluskehityksen filosofiaa, jota hyödynnetään turvallisemman verkkoympäristön rakentamiseen. Zero Trust haastaa perinteisen ajatusmallin ja perustuu ajatukseen luottamuksettomasta tietoturvasta: älä luota automaattisesti mihinkään yrityksen sisä- tai ulkopuoliseen toimintoon ja varmista aina. Näin voidaan varmistaa, että ainoastaan asianmukaiset käyttäjät ja laitteet pääsevät dataan käsiksi turvallisella tavalla.
Seuranta ja tunnistaminen
IMEI
International mobile equipment identity
Kansainvälinen mobiililaitteiden tunnistenumero on yksilöllinen tunniste tai sarjanumero, joka kaikilla matkapuhelimilla ja älypuhelimilla on. Se on yleensä 15-numeroinen.
UID
Unique identifier
Yksilöllinen tunniste on pysyvä numero, joka voidaan antaa mille tahansa laitteelle missä tahansa järjestelmässä, jotta se voidaan tunnistaa. UID:n käyttö vahvistaa IoT-ympäristöjen tietoturvaa.
URI
Uniform resource identifier
Yksilöivä resurssitunniste on merkkijono, joka yksiselitteisesti identifioi tietyn internetiin kytketyn resurssin.
IoT-toimialajärjestöt
3GPP
3rd Generation Partnership Project on vuonna 1998 perustettu yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on kehittää maailmanlaajuisesti hyväksyttäviä määrittelyitä kolmannen ja sitä seuraavien sukupolvien mobiilijärjestelmille.
AECC
Automotive Edge Computing Consortium on organisaatio, joka keskittyy ajoneuvodatan verkko- ja laskentainfrastruktuurin tarpeiden edistämiseen.
GSMA
GSM-yhdistys ajaa maailmanlaajuisesti mobiilioperaattoreiden etuja, yhdistäen lähes 800 operaattoria yli 250 yrityksen kanssa. Tähän laajempaan mobiiliekosysteemiin kuuluvat laitevalmistajat, ohjelmistoyritykset, laitteistotoimittajat ja internetyritykset sekä rinnakkaisten toimialojen toimijat. GSMA järjestää vuosittain maailman suurimman mobiiliteollisuuden tapahtuman, GSMA Mobile World Congressin.
IEEE
Institute of Electrical and Electronics Engineers kuvaa itseään maailman suurimmaksi tekniikan alan ammattiyhteisöksi. Sen tavoitteena on edistää standardointia kansainvälisen elektroniikan kehityksen kautta.
ITU
Kansainvälinen televiestintäliitto (International Telecommunications Union) on YK:n tieto- ja viestintäteknologian alan erikoisjärjestö. ITU jakaa globaaleja radiotaajuuksia ja satelliittikiertoratoja sekä kehittää teknisiä standardeja, jotka varmistavat verkkojen ja teknologioiden saumattoman yhteensopivuuden.
W3C
World Wide Web Consortium on maailmanlaajuisen verkon (WWW tai W3) tärkein kansainvälinen standardointiorganisaatio.
DNA ja Telenor Group
DNA on osa Telenoria, joka on johtava tietoliikennetoimija Pohjoismaissa ja Aasiassa sekä yksi maailman johtavista IoT-palveluntarjoajista.
Telenor IoT kokoaa konsernin IoT-asiantuntijat, osaamisen ja palvelut yhteen. Sadoista IoT-asiantuntijoista koostuva IoT-tiimi tekee Telenor IoT:stä Pohjoismaiden suurimman IoT-palveluntarjoajan. IoT-asiantuntijamme palvelevat 18 maassa Afrikassa, Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Euroopassa.
Telenor IoT tarkoittaa yhteisiä resursseja ja yhdenmukaista tarjoomaa, joilla varmistetaan, että kaikki asiakkaamme saavat käyttöönsä markkinoiden johtavan IoT-osaamisen ja parhaat valmiudet. Tämä yhdistelmä tarjoaa asiakkaille laajan ratkaisuvalikoiman sekä kansainvälisesti testatut parhaat käytännöt.
Telenor IoT -ratkaisuja tarjotaan Telenorin pohjoismaisten maayhtiöiden (DNA, Telenor Sweden, Telenor Norway, Telenor Denmark), Telenor Connexionin sekä valikoitujen yhteistyökumppaneiden kautta.
Tämän oppaan käännös on tehty Telenor IoT:n oppaan IoT Basics – A Guide to IoT Terms pohjalta.
Alkuperäisen oppaan voit ladata osoitteesta iot.telenor.com/iot-insights/what-is-iot-guide