Laajennettu todellisuus on teknologia, jonka mahdollisuudet ymmärtääkseen se tulee ensin kokea, kertoo Urho Konttori, vr-laseja valmistavan Varjon teknologiajohtaja ja yksi sen perustajista. Konttori vieraili Yllättävän yksinkertaista –podcastissa ja kiinnostava keskustelu avasi laajennetun todellisuuden käyttötarkoituksia ja mahdollisuuksia. Tämä artikkeli on tiivistelmä podcastista.
Tällä hetkellä todellisuuksia on enemmän kuin aikaisemmin ja monen kielen päällä vilkkuvat termit kuten laajennettu todellisuus, lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus sekä tehostettu todellisuus. Jos todellisuuksista perillä pysyminen tekee tiukkaa, kannattaa jatkaa lukemista!
Laajennettu todellisuus, eli extended reality, tai lyhyemmin XR, on kattotermi, jolla tarkoitetaan aisteja tehostavaa immersiotekniikkaa, siis mitä? Immersiivisyydestä monille saattaa tulla mieleen kielikylvyt, joiden ideana on ”upottaa” kielen opiskelija uuteen maahan oppimaan haluttua kieltä. Kun puhutaan lisätystä todellisuudesta (augmented reality tai AR), löytyy upotus puolestaan laitteen näytöltä.
”Laajennettu todellisuus käyttää meidän ympärillämme olevaa todellisuutta hyödyksi ja tuo siihen digitaalisen todellisuuden mukaan”, Urho Konttori selventää.
Virtuaalitodellisuuteen (virtual reality tai VR) taas upotaan kokonaan virtuaalilasien avustuksella, jotka voivat viedä käyttäjänsä vaikkapa vuoren tai pilvenpiirtäjän huipulle. Tehostettu todellisuus (mixed reality tai MR) tarkoittaa taas kokemusta, jossa yhdistetään lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden elementtejä.
Näitä erilaisia todellisuuksia voikin ajatella jatkumona, jossa liikutaan lisätystä todellisuudesta kohti virtuaalitodellisuuden kokonaisvaltaisemmin tarjoamaa kokemusta.
Hypekäyrä nousee herkästi ylös – ja tulee myös alas
Vielä jokin aika sitten erityisesti kuluttajapuolella oli suurta hypeä ja kiinnostusta laajennettua todellisuutta kohtaan, mutta sittemmin se on laantunut. Onko tämä teknologia siis jo hapantunut ennen suurta läpilyöntiään?
”Tässä on ollut kyse tyypillisestä hypekäyrästä, kun uutta teknologiaa ilmestyy. Silloin hirveä määrä yrityksiä kokeilee saada oman palasensa markkinasta. Virtuaalilasien saralla monet firmat kokeilivat noin seitsemän vuotta sitten pahvilaseja, joihin laitettiin kännykkä sisälle, mutta se ei ollut kovin mielenkiintoista tai interaktiivista”, Konttori kuvailee.
Tämän seurauksena moni oli kiinnostunut, mutta laitteet olivat kuriositeetteja. Tuloksena oli jyrkkä nousu ja lasku.
Konttori ja kumppanitkin pähkäilivät Varjon alkuaikoina kuluttajaliiketoimintaa ja tekivät siihen liittyviä laiteitta.
”Mietimme sitten, mitä me oikeasti haluamme tehdä ja tulimme siihen tulokseen, että haluamme lähteä ratkomaan ongelmia, jotka tuovat valtavasti lisäarvoa niiden käyttäjille. Kun mietitään kuluttajille tehtäviä laitteita, sillä on paljon merkitystä, maksavatko vr-lasit 200 vai 400 euroa. Jos yrityspuolella onnistuu lisäarvon luomisessa, niin hinnalla ei ole väliä”, Konttori kertoo.
Tällä hetkellä Varjo tuottaakin vr-laseja, jotka palvelevat yrityksiä muun muassa koulutuksen ja teollisen muotoilun saralla.
”Esimerkiksi Boeingille teemme laseja, joilla lentäjille saadaan toteutettua vastaava koulutus kuin simulaattorihuoneissa. Tällaiset huoneet maksavat 10 miljoonaa, joten jos vastaavan toteutuksen saa halvemmalla, niin se kiinnostaa”, Konttori toteaa.
Varjon mahdollistamalla uudella toteutustavalla on nyt myös mahdollista kouluttaa myös entistä enemmän lentäjiä, tiheämmällä tahdilla. “Tässä ajatus kuluissa säästämisestä johti siihen, että sitä tehtiinkin paljon paremmin”.
Entä miksi kannattaisi panostaa laajennettuun todellisuuteen – ja mistä edes lähteä siinä liikkeelle? Sukella vieläkin syvemmälle aiheeseen Yllättävän yksinkertaista –podcastin jakson avulla!
