”Tiedot ovat pilvessä, voit käyttää palvelua missä ikinä oletkaan”, kuulostaa tutulta ja helpolta. Varsinkin Suomessa asuvat ovat tottuneet siihen, että toimiva nettiyhteys on saatavilla lähes aina ja kaikkialla. Onko verkolla siis väliä, jotta tuo tyypillinen palveluiden arvolupaus toteutuu? Koska tähän ei ole yhtä kaikenkattavaa vastausta, lähestyn asiaa muutaman eri näkökulman kautta.
Nopea, luotettava, tietoturvallinen, kohtuuhintainen ja helposti skaalautuva verkko, kiitos!
Nopea, luotettava, tietoturvallinen, kohtuuhintainen, helposti skaalattava ja toimii myös erikoissovellustemme kanssa, ovat tyypilliset toiveet verkkoyhteydelle, niin palveluita käyttävän kuin yhteyksistä maksavan tahon suunnalta. Verkkoyhteysvaihtoehtoja on nykyisin lukuisia ja monelle loppukäyttäjälle laadukas peruslaajakaistaliittymä tarjoaa riittävät ominaisuudet etätyöhön ja viihtymiseen.
Miksi sitten yrityksen kannattaa käyttää pieni hetki yhteystyyppien tarkasteluun ja sopivan tason haarukointiin? Toimiva verkkoyhteys tarkoittaa monelle vihreää valoa vilkuttavaa modeemia. Kun siirrymme kotikonttorilta toimistolle, tulee siitä hiukan monimutkaisempaa: kuinka moni henkilö, tai laite, tarvitsee tietyssä paikassa olevaa verkkoa saamaan aikaan, ja kuinka suurelle osalle näistä verkon suorituskyvyllä on erityistä merkitystä? Yhteyden suorituskyvyn optimointi juuri sopivalle tasolle on usein järkivalinta – eikö siis riitä, että yhteydeksi valitaan se halvin vaihtoehto?
Edullisin yhteysvaihtoehto ei aina ole toimivin ratkaisu.
Palvelun käyttäjä voi olla työ- tai viihdesovellusta käyttävä ihminen tai yhä useammin laite, kuten vaikka sähkömittari, auton rekisterikilven perusteella avautuva parkkihallin puomi tai toimiston neuvotteluhuoneen ilmastointia ohjaava olosuhdeanturi. Yhteyden käyttöpaikka voi olla kiinteästi paikallaan tai se voi liikkua, joko kotimaassa tai myös ulkomailla.
Datan siirtotarve taas voi olla sähkömittarin tai olosuhdeanturin tapaan pientä tai videostriimauspalvelun tapaan suurta. Monissa viihdesovelluksissa datansiirtotarve on usein asymmetristä eli painottuu vahvasti toiseen suunnista. Työkäytössä puolestaan käymme kaksisuuntaisia videoneuvotteluja sekä etsimme, tuotamme, jalostamme ja hyödynnämme tietoa, eli käyttötarpeemme on symmetrisempää.
Toiset sovellukset ovat myös erityisen herkkiä siirtoviiveille. Tällaisia sovelluksia löytyy esimerkiksi vanhoista terveydenhuollon järjestelmistä ja osasta yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä. Viiveisiin vaikuttavat monet eri seikat: kyse voi olla ohjelmistokoodissa tehdyistä valinnoista, sovelluksen ajoalustana käytetyn palvelimen suorituskyvystä ja sijainnista tai yhtäaikaisten käyttäjien määrästä. Liki kaikki toivovat viiveetöntä verkkoyhteyttä, mutta viive syntyy usein monen asian tuloksena.
Ennakointi voi pelastaa liiketoimintasi jatkuvuuden!
Ennakointi voi pelastaa liiketoimintasi jatkuvuuden on kyse sitten yhteyksien toimintavarmuudesta, niiden soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa tai tietoturvan tilannekuvasta. Varautumisen kannalta olennainen asia on luotettavat tietoliikenneyhteydet. Varmennetut yhteydet ovat tärkeitä sellaisissa yrityksen toimipisteissä, joissa toiminnan tulee pystyä jatkumaan katkotta – miten jatkuvat yhteysongelmat vaikuttaisivat sinun liiketoimintaasi?
Yhteyksien kohdalla ei ole olemassa yhtä ratkaisua, joka toimisi kaikille. Käyttäjätyytyväisyyden, tehokkuuden ja jatkuvuuden kannalta on olennaista, että prosessi virtaa sujuvasti eteenpäin. Johtopäätös voi lopulta olla, että laadukkaat perusliittymät ovat edelleen sopiva valinta. Ennakkotarkastelut yhteistyössä palveluntarjoajan ja operaattorin kanssa auttavat kuitenkin tunnistamaan mahdolliset turvallisten tietoliikenneyhteyksien erityistarpeet, auttaen osaltaan liiketoimintaa kasvussa ja kehittymisessä, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä unohtamatta.
Vanhanaikainen verkkoinfrastruktuuri voi lisätä riskejä, joten on uskallettava myös uudistua. Lue, miten ohjelmisto-ohjatut verkkoratkaisut voivat lisätä turvallisuutta ja helpottaa hallinnointia!