Tapamme tehdä työtä oli murroksessa jo ennen koronapandemiaa. Monissa yrityksissä modernien työvälineiden hyödyntämisessä oltiin jo pitkällä ja nyt poikkeusolojen aikana käyttöön otetut työskentelymallit ovat tulleet jäädäkseen. Työpäivämuotoilija Aku Varamäki kannustaa poimimaan hybridityöstä parhaat puolet myös pandemian jälkeiseen aikaan.
Työpäivämuotoilija Aku Varamäki on seurannut muuttuvaa työtä läheltä ammatissaan pitkään. Varamäen yritys Workday Designers auttaa yrityksiä kehittämään työntekijäkokemustaan ja parantamaan työelämää muotoilun keinoin. Hänen mielestään etätyöhön siirtyminen sujui erinomaisen hyvin:
”Suomalaiset kokevat, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat parantuneet ja työtavat ovat kehittyneet. Nyt on aika pysähtyä pohtimaan, mitä arvokasta olemme oppineet tästä poikkeuksellisesta ajasta. Hybridityö mahdollistaa sen, että voimme poimia tästä ajasta mukaamme pandemian parhaat puolet, eli lisääntyneen autonomian ja paremmat työtavat, samalla, kun voimme minimoida haitat eli tavata toisiamme tarvittaessa.”
Varmaa on, että täysin entisenkaltaiseen työn tekemisen malliin ei ole palaamista, vaan etätyötä hyödynnetään entistä enemmän myös pandemian jälkeisessä ajassa. Paluu toimistolle alkaa olla monelle työntekijälle ajankohtaista ja hybridityön määrä tulee kasvamaan.
Hybridityö muovaa tapaamme käsitellä työtä
Hybridityöllä tarkoitetaan osin virtuaalisesti ja osin läsnäolevana tehtyä työtä. Siis sellaista, jossa työntekijä valitsee työlleen sopivan ympäristön kulloisenkin tarpeen mukaan.
“Monissa yrityksissä tämä on ollut toimintamalli jo aiemmin. Etenkin it-alan yritykset ovat olleet ihan kärkikastia hybridityön hyödyntämisessä. Isossa mittakaavassa työelämämme on ollut todella paikkaan sidottua ja se on enemmän työkulttuurista kuin teknologiasta kiinni. Nyt on ihan normaalia tavata esimerkiksi asiakkaita Teamsissa tai Zoomissa, mutta aiemmin suosittiin voimakkaasti fyysisiä tapaamisia”, Varamäki sanoo.
Teknologia ja hyvät yhteydet ovat sallineet etätyön jo pitkään, mutta mahdollisuus on ollut monissa yrityksissä alihyödynnetty. Työntekijän vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja tehokkuuteen. Marraskuisessa Suomessa auringosta kannattaa nauttia silloin, kun se kerrankin on esillä ja työmatkoista vapautuvan ajankin saa mieluisampaan käyttöön. Myös perheellisten arki helpottuu, kun työn ja elämän voi sovittaa joustavammin toisiinsa.
“On myös muistettava, etteivät kaikki ole aamuihmisiä, vaan jotkut saavat työstä tehot irti iltaisin. Seuraava askel olisi vapautua aikaan sidotusta työstä, niiltä osin kuin se on mahdollista. Osallistumme edelleen etätyön aikana esimerkiksi koulutuksiin niin, että kuuntelemme puhuvaa päätä yhdeksästä viiteen ilman erityistä interaktiota, vaikka tallenteen kuunteleminen omaan tahtiin olisi monelle tehokkaampaa”, Varamäki muistuttaa.
Luottamus on keskeinen osa positiivista työntekijäkokemusta
Monelle yritykselle etätyömahdollisuus on kilpailuvaltti. Kansainvälisen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin maaliskuussa 2021 tekemän selvityksen mukaan 90 prosenttia työntekijöistä haluaa vaikuttaa siihen missä ja milloin he työskentelevät. Varamäki korostaa, että työntekijäkokemuksen kannalta luottamus, oikeudenmukaisuuden kokemus ja vaikutusmahdollisuudet ovat kriittisessä roolissa. Jos työntekijöihin ei luoteta tai he eivät itse saa päättää omaan työhönsä liittyvistä asioista, on suuri riski, että parhaat osaajat lähtevät.
”Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan käynnissä on ”The Great Resignation”, irtisanoutumisten aalto, ja pidän tätä isona huolenaiheena Suomessa. Sen taklaaminen edellyttää johdolta myönteistä ihmiskäsitystä ja palvelevaa johtamista. Meidän pitäisi tunnistaa paremmin, miten yksilöitä tuetaan, jos työ etänä ei suju. Pandemia on osoittanut, että hyvää johtamista on myös virtuaalisissa ympäristöissä.”
Etätyömallin uskotaan tulleen jäädäkseen
Työpaikoilla käydään kovaa keskustelua siitä, miten ja milloin toimistolle palataan – vai palataanko ollenkaan. Helsingin Sanomien julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, kuinka teknologiajätti Apple tiedotti pakottavansa työntekijänsä toimistolle ainakin kolmena päivänä viikossa. Monet kuitenkin uskovat, että etätyömahdollisuus on tullut jäädäkseen. Esimerkiksi DNA on linjannut, ettei henkilöstön tarvitse palata toimistolle lainkaan, vaan etätyötä voi tehdä ilman rajoituksia. Toimistot ovat kuitenkin aina auki niille, jotka tiloja tarvitsevat, ja tiimejä rohkaistaankin päättämään yhdessä keskinäisistä kohtaamisistaan.
Työntekijän vapauteen perustuva työskentelytapa onkin DNA:lle tuttua, sillä ajasta ja paikasta riippumatonta työtä on tehty jo vuodesta 2012 lähtien porrastetusti. Nyt rajoitteet on poistettu lähes kokonaan, lukuun ottamatta tehtäviä, joita toteutetaan työvuoroissa tai jotka vaativat työnkuvan puolesta läsnäoloa. Näihinkin rooleihin on kuitenkin tuotu lukuisia joustoja ja vapauksia. DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissasen mukaan vapaus edellyttää vastuuta ja luottamusta. Päätösvalta työn tekemisen tavasta tulisi antaa niille, jotka työtä tekevät – työnantajan tukea ja raameja unohtamatta.”
Varamäki kertoo olevansa huolissaan kuullessaan yrityksistä, joissa työntekijät pakotetaan toimistolle kahtena tai kolmena päivänä viikossa:
”Se on laiskaa ajattelua! Toimistopäiviä perustellaan yrityskulttuurilla, mutta toivottua yrityskulttuuria voi tukea myös digitaalisissa kanavissa. Näen toki itsekin kasvokkaisten kohtaamisten arvon, mutta keskeistä olisi, että työtavoista sovittaisiin yhdessä samalla porukalla, jolla työtä tehdään”, painottaa Varamäki.
”Työtä pitäisikin purkaa osiin ja pysähtyä kysymään mikä toimii ja mikä ei. Mitkä tehtävät sujuvat digitaalisesti ja mihin tilanteisiin tarvitsemme muita ihmisiä ja yhdessä olemista? One size fits all -ratkaisut eivät toimi, vaan jokainen työyhteisö on omanlaisensa. Kyse ei siis ole vain siitä, miten jokainen yksilö haluaa tehdä työnsä vaan siitä, millaiset työtavat ja työn tekemisen paikat edistävät yhteisiä tavoitteita.”
Aku Varamäki keskustelee työn tulevaisuudesta DNA:n Tulevaisuustehtaalla. Katso video ja lue myös vinkkimme hybridiin tiimityöhön!
Artikkeli päivitetty 18.10.2021. Alunperin artikkeli on julkaistu 28.1.2021.
