Tietoliikenneverkoilla on strateginen rooli lähes kaikessa liiketoiminnassa: elleivät verkot toimi, ei bisneskään pyöri. Siksi verkkojen luotettavuuteen, korkeaan käytettävyyteen ja tietoturvaan onkin kiinnitetty paljon huomiota. Vähemmälle huomiolle on jäänyt joustavuus muutostilanteissa.
Liiketoiminnan kasvu ja kehitys edellyttävät nykyään käytännössä aina muutoksia myös tietoliikenneverkkoihin ja -palveluihin.
Olivatpa muutostarpeet seurausta maantieteellisestä laajentumisesta tai vaikkapa uudistuvasta lainsäädännöstä, olennaista on turvata verkkojen toimintavarmuus ja liiketoiminnan jatkuvuus paitsi muutosten jälkeen, myös niiden aikana.
Yritysverkkoyhteyksien muutoksissa riskikohtia ovat mm. palvelukatkojen kestot yliheitoissa, mahdolliset päällekkäiset kustannukset sekä riittävä viestintä kaikille sidosryhmille. Jotta uuden verkkoratkaisun käyttöönotto voi ylipäänsä onnistua, kokonaisvaltaiseen suunnitteluun on syytä varata aikaa ja osaamista.
1. Hanki riittävästi kokemusta ja täsmälliset lähtötiedot
Suunnittelun ja käyttöönoton avainhenkilöiden kokemus on onnistumiselle vähintään yhtä tärkeä edellytys kuin teknologiatoimittajan referenssit. Toinen välttämätön edellytys on olemassa olevan verkkoympäristön ajantasainen dokumentaatio.
Yksi suunnittelun avainkysymyksistä on, miten dynaamisia yhteyksien on tulevaisuudessa tarpeen olla. Vastaus vaikuttaa siihen, onko verkkoja tarkoituksenmukaisinta rakentaa SD-WAN-teknologian avulla erilaisten kiinteiden ja langattomien internet-yhteyksien yli, vai kannattaako hyödyntää perinteisemmän MPLS-toteutuksien vahvoja verkkotason laatu- ja priorisointimäärityksiä.
Hyvässä muutossuunnittelussa käydään läpi ja kirjataan huolella kaikki tarvittavat tekniset muutokset ja eri osapuolten roolit.
2. Vaiheista pilotointi ja toteutus
Verkkomuutokset on käytännössä aina järkevää pilkkoa useisiin eri osiin. Vaiheistuksen suunnittelu ja vaiheittainen toteutus alkavat usein keskitettyjen palasten kuten konesalien nieluliittymien sekä pääsyhallinta-, palomuuri- ja raportointipalveluiden pilotoinnilla.
Pilotoinnin tavoitteena on todentaa suunnitellun kokonaisuuden tekninen toimivuus, jatkuvien palveluiden raportoitavuus, muutosten hallittavuus sekä laskutuksen oikeellisuus.
Varsinainen käyttöönotto tarkoittaa tämän jälkeen käytännössä mittavaa määrää tarkoitukseensa profiloitujen yhteyksien asennusta ja konfigurointia. Olennaista on tarkka aikataulutus, jotta yliheittoajat ja katkot jäävät mahdollisimman lyhyiksi.
3. Varmista kapasiteetti, käytettävyys ja katkeamattomuus
Datan määrä ja käyttötarpeet kasvavat vääjäämättä. Tämä edellyttää paitsi jatkuvasti suurempia verkkokapasiteetteja, myös reaaliaikaisuutta sovellusten vasteajoissa ja raportoinnin näkymissä.
Laajojen yritysverkkojen pitkän aikavälin keskimääräinen käytettävyysvaatimus on tyypillisesti luokkaa 99,95 %, toiminta on valvottua 24 tuntia vuorokaudessa, ja korjausaikavaatimus vikatilanteissa on muutamia tunteja. Tästä tasosta on vaikeaa, kallista ja useimmiten turhaa parantaa.
Keskimääräisen käytettävyyden sijaan huomiota kiinnitetään entistä enemmän katkeamattomaan käyttöön. Tähän päästään tehokkaimmin yhdistämällä eri verkkotekniikoita.
Kiinteitä kuituyhteyksiä käyttävien kriittisten toimintojen kahdentavina yhteyksinä käytetään usein langattomia 4G -yritysverkkoja. 4G-verkot ovat toimintavarmoja, ja monissa tapauksissa riittävän nopeita toimiston pääverkkoliittymiksikin. 5G tuo mukanaan kuitutason ominaisuuksia sekä viiveiden, liikenteen priorisoinnin että nopeuden osalta.
4. Huolehdi tietoturvasta, näkyvyydestä ja jatkuvasta kehityksestä
Tietoturvatarpeet kasvavat ja monimuotoistuvat verkon mukana. On tärkeää pohtia, miten tietoturvaa toteutetaan, kuinka paljon siihen on omia resursseja, ja paljonko siihen ollaan valmiita panostamaan. Vähänkään isompien verkkototeutusten vaatimukset laajentuvat palomuurien lisäksi erilaisten tietoturvalokien keräämiseen ja analysointiin sekä poikkeamiin puuttumiseen.
Verkonhallinnan raporttinäkymistä pitää nähdä heti sekä yksittäiset liittymäkohtaiset vikatiketit että sovitun palvelutason toteutuminen, ja sen kautta on pystyttävä välittämään palvelupyyntöjä. Asiantuntijuutta ei saa unohtaa ylläpitovaiheessakaan: osaamista ja kokemusta tarvitaan muun muassa verkkokokonaisuuden ajantasaiseen dokumentointiin ja jatkuvaan kehitykseen.
Tietoverkkojen muutokset ovat strategisen merkityksensä vuoksi aina kaksiteräinen miekka. Jotain voi mennä pieleen, teki muutoksia tai ei. Itse uskon, että suurin riski on jättää muutokset tekemättä. Ongelmat ovat selätettävissä huolellisella suunnittelulla ja riittävällä asiantuntemuksella.
Millainen on yritysverkon uusi muoto, ja mitä uudet mahdollisuudet tarkoittavat sinun organisaatiollesi? Lue lisää erilaisista verkkoratkaisuista julkaisustamme Matkaopas yritysverkkojen tulevaisuuteen!
