Tekoälyä ei voi kutsua enää tulevaisuuden teknologiaksi, sillä se on jo täällä. Tekoälyn vaikutukset ulottuvat lähes kaikkiin yrityksiin, ainakin välillisesti. Vaikka organisaatiot osaavat hyödyntää tekoälyä yhä laajemmin, ne kohtaavat samalla haasteita, jotka hidastavat tekoälyn täysimittaista hyödyntämistä. Miten yritykset voivat varmistaa, että ne saavat tekoälystä oman liiketoiminnan kannalta olennaisimmat hyödyt irti?
Tekoälyn käyttöönotto etenee vauhdilla toimialasta riippumatta ja käyttökohteet laajenevat jatkuvasti. Tekoälyn edistysaskeleiden kelkassa pysyminen vaatii kuitenkin yrityksiltä hereillä oloa ja aktiivista toimintaa. Nyt ei ole aika jäädä lepäämään laakereilleen, vaan härän sarvet odottavat tarttujaansa.
Johtaja toimii esimerkkinä tekoälyyn suhtautumisesta
Monet organisaatiot kamppailevat sen kanssa, miten tekoälytyökalujen käyttö tuodaan osaksi jokapäiväistä työarkea. Jos työntekijät eivät ehdi kehittämään tekoälyosaamistaan työajalla, uusien työkalujen harjoittelu unohtuu helposti kokonaan.
”Työelämässä tarvitaan uudenlaista johtamista, jossa työntekijöille annetaan aikaa ja resursseja tutkia ja kokeilla uusia tekoälyratkaisuja. On tärkeää, että tekoälyn käytön opetteleminen on sidottu tiiviisti itse työn tekemiseen ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Eli samalla kun tehdään työtä, opetellaan tekemään sitä uudella tavalla”, tietokirjailija ja organisaatiokonsultti Karoliina Jarenko kuvailee.
”Työntekijöille pitää antaa aikaa oppia ja soveltaa oppimaansa. Myöskään vertaistuen voimaa ei tule unohtaa. Kun kollega käyttää tekoälyä johonkin tehtävään, voi vieruskaverilla lamppu syttyä ja jokin uusi käyttökohde syntyä”, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella AI-tiekarttatyöstä vastaava projektipäällikkö Jarmo Pulkkinen lisää.
Yritysjohdolla on merkittävä rooli tekoälyyn uteliaisuudella ja innolla suhtautuvan kulttuurin luomisessa.
”Kokeilukulttuurin luominen lähtee johtajista. Oppimiseen innostaminen ja työntekijöiden tukeminen jalkauttavat tekoälyn hyödyt organisaation kaikille tasoille. DNA:n kokeilukulttuuria kuvastaa ajatuksemme ’fail fast, scale fast’. Epäonnistumisten pelkäämisen sijaan haluamme kasvattaa tietoisuutta yhdessä ja avoimesti”, DNA:n yritysliiketoiminnan viestintäratkaisuliiketoiminnan johtaja Mari Eklund kertoo.
Tekoäly on parhaimmillaan arjen helpottajana
Vaikka tekoäly tarjoaa valtavia mahdollisuuksia yrityksille, sen käyttöönottoon liittyy myös esteitä ja hidasteita. Julkisella sektorilla haasteita tuottaa esimerkiksi rahoitus, sillä ilman sitä osaajia on vaikea saada. Myös yksityisellä sektorilla liikehdintä on paikoitellen hidasta.
”Teknologian nopea kehitys voi aiheuttaa epävarmuutta siinä, milloin on oikea hetki hypätä tekoälyjunaan mukaan. Monet yritykset tuntuvat odottavan vielä parempia ratkaisuja, mikä viivästyttää päätöksentekoa. Myös resurssikysymykset ovat pohdinnoissa pöydällä”, Eklund tiivistää yritysten kohtaamat haasteet.
DNA on jo valjastanut tekoälyn avukseen asiakaspalvelussa. Kun asiakas soittaa DNA:n omaan asiakaspalveluun, tekoäly voi tehostaa työtä muun muassa kirjaamalla esitiedot ylös, suuntaamalla yhteydenotot oikealle henkilölle, litteroimalla muistiinpanot puheesta tekstiksi ja analysoimalla aiempia keskusteluita ja ratkaisuja. Joitakin rutiiniluonteisia tehtäviä botti pystyy jo hoitamaan itsenäisesti. Näin asiakaspalvelijat voivat keskittyä monimutkaisempien tilanteiden ratkomiseen, mikä lisää sekä työn mielekkyyttä että asiakkaiden tyytyväisyyttä.
Toinen konkreettinen esimerkki tekoälyn tehokkaasta hyödyntämisestä löytyy hyvinvointialueilta, joissa tekoäly tukee terveydenhuollon ammattilaisia. Tällä hetkellä diagnostiikka ja kirjaaminen sekä pian myös tulkkaus ovat tekoälyn keskeisiä käyttökohteita.
”Tekoälyn suurimmat hyödyt syntyvät käytännön työn helpotuksista. Kun rutiinitehtävät siirtyvät tekoälylle ja henkilökunta kokee työnsä aidosti helpottuvan, ollaan oikeiden asioiden äärellä”, Pulkkinen summaa.
Tekoälyvalmiuksien kasvattamisen ABC
Jotta tekoäly mullistaa työelämän parhaalla mahdollisella tavalla, yritysten kannattaa nyt panostaa muutamaan keskeisimpään asiaan.
- Johtaminen ja strategia: Tekoälyn käyttöönotto vaatii selkeän strategian ja ylimmän johdon sitoutumisen. Kun johto näyttää suuntaa, työntekijöiden on helppo seurata perässä.
- Oppimisen kulttuuri: Työntekijöiden on saatava resursseja, kuten aikaa ja tukea, tekoälyosaamisensa kehittämiseen. Parhaat tulokset syntyvät, kun tekoälyyn perehtyminen nivoutuu tiiviisti työtehtäviin.
- Tietoturva ja vastuullisuus: Tekoälyn hyödyntäminen vaatii selkeät pelisäännöt sen vastuulliseen käyttöön. Jokaisen yrityksen on ymmärrettävä, mitä dataa se käyttää, millaisia vääristymiä tekoäly voi tuottaa ja millaisia tietoja sille on turvallista syöttää.
Asiat eivät kuitenkaan tapahdu organisaatioissa itsestään, vaan ne vaativat aktiivista toimijuutta ja omistajuuden ottamista. Toimeen on syytä ryhtyä heti!
Haluatko sukeltaa syvemmälle tekoälyn vaikutuksiin työelämässä? Lataa ja katso webinaaritallenteemme Tekoäly ja työelämän muutos – edistysaskeleet ja jarrukapulat.
