Blogit

Telenorin tekoäly- ja pilviyksikön johtaja Jawad Saleemin mukaan tekoäly voi auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä, mutta se ei tee niitä puolestamme.

Tämä yritysjohtajien pitää tietää tekoälyosaamisesta, jotta liiketoimintahyödyt käyvät toteen

Tekoälytaitojen puutteesta on tullut yritysten menestyksen keskeinen pullonkaula. Yritysten on kehitettävä nopeasti sisäisiä valmiuksiaan, jotta ne eivät jäisi jälkeen. Yritysjohdolla on suuri vastuu oppia itse lisää ja samalla rohkaista työntekijöitä perehtymään tekoälyyn. Miten johtajien pitäisi lähestyä tekoälytaitoja? 

Tekoälystä voi tulla useimmille yrityksille keskeinen menestystekijä. Kaikki haluavat ottaa sen käyttöön, vähintään pysyäkseen mukana kilpailussa. Todellisen menestyksen saavuttamiseksi on kuitenkin välttämätöntä vahvistaa johdon tekoälytietoisuutta ja varmistaa, että henkilöstö saa koulutusta tekoälyn hyödyntämiseksi. 

”Sekä liiketoimintajohtajilla että teknisillä johtajilla on oltava jonkinasteinen datalukutaito. Datan lukutaito auttaa ymmärtämään, miten tekoäly voi tuoda arvoa asiakkaille ja yritykselle ja sekä miten henkilöstön osaamista pitää kehittää, jotta kaikilla on hyvät valmiudet hyödyntää tekoälyä. Lisäksi johtajien on ymmärrettävä, miten dataa ja tekoälyä käytetään läpinäkyvästi ja eettisesti”, sanoo Telenorin tekoäly- ja pilviyksikön johtaja Jawad Saleemi

Tekoäly vaatii ihmisen mukaan 

Saleemi korostaa, että pelkkä tekoäly ei ratkaise kaikkia ongelmia – se on vain yksi väline työkalupakissa. Ratkaisevaa on se, miten yritykset käyttävät tekoälyä ja yhdistävät sen liiketoimintastrategiaan ja toimialaosaamiseensa. Tämä määrittää, miten hyvin yritykset pystyvät hyödyntämään tekoälyä liiketoiminnan hyväksi. 

”Tekoälyn avulla voimme tehdä parempia päätöksiä, mutta se ei tee niitä puolestamme. Ihmistä tarvitaan edelleen hallitsemaan kokonaisuutta. Inhimillinen tekijä on äärimmäisen tärkeä, ja sitä vaatii myös EU:n tekoälyasetus eli AI Act.” 

Elokuussa 2026 voimaan astuva EU:n tekoälyasetus edellyttää ihmisen suorittamaa valvontaa erityisesti korkean riskitason tekoälysovelluksissa, jotka esimerkiksi tekevät yksilöiden profilointia ja lainapäätöksiä käyttäen biometristä dataa ja kameravalvonnalla toimivaa reaaliaikaista kasvojentunnistusta. 

Ihmiskeskeinen lähestymistapa tekoälyyn on tarpeen myös riskien torjumiseksi. 

”Epävarmuus ja luottamuksen puute jatkuvat, sillä tekoälyjärjestelmät voivat sortua kuvitelmiin. On tärkeää lisätä tietoisuutta eettisistä rajoituksista ja olla hyvin varovainen sen suhteen, mistä käyttötapauksista lähdetään liikkeelle. Meidän täytyy käyttää erilaisia varotoimia ja tehdä asianmukaisia riskianalyysejä”, Saleemi sanoo. 

Asemassaan johtajien pitää myös pyrkiä tuomaan yhteen ryhmiä, joilla voi olla kärjistyneitä ja epärealistisia mielipiteitä tekoälystä. Jotkut saattavat edelleen pitää tekoälyä pelkkänä muotivillityksenä, kun taas toiset uskovat, että tekoälyllä voidaan ratkaista kaikki ongelmat. 

”Meidän on tuotava odotukset ja hypetys realistiselle tasolle.” 

Tekoäly vaatii ajattelutapojen muutosta 

Yritysten pitää investoida tekniseen ja kulttuuriseen tekoälykoulutukseen sekä varmistaa, että työntekijät tuntevat niin tekoälyn mahdollisuudet kuin sen rajoitukset. 

”Johdon täytyy edistää kulttuuria, joka kannustaa tekoälyinnovaatioihin, mutta ylläpitää samalla turvallisia rajoituksia. Ihmisten on voitava tuntea, että he voivat tutkia tekoälyteknologioita vapaasti, mutta eettisissä ja laillisissa puitteissa. Tämä edellyttää ajattelutapojen muutosta”, Saleemi korostaa. 

Myös perinteisten IT-järjestelmien ja tekoälyn väliset erot vaativat erilaista ajattelutapaa. Perinteinen tietotekniikka etenee yleensä tiukasti suunnitelmaan kirjatun mukaisesti, kun taas tekoäly tapaa olla paljon vaikeammin ennustettavissa ja vaatia kokeilevaa asennetta. 

Kriittisen ajattelun, luovuuden, viestinnän ja eettisen harkinnan kaltaiset inhimilliset taidot ovat tekoälyn aikakaudella edelleen arvokkaita, eikä niitä pidä laiminlyödä. Tekoälyn käyttöönoton koko organisaatiossa onkin kuljettava käsi kädessä näiden pehmeämpien taitojen kehittämisen kanssa. 

Johdon täytyy tietää, milloin ja miten tekoäly on oikea ratkaisu 

Johdon on kehitettävä kykyään arvioida, milloin ja missä tekoäly voi todella tuottaa arvoa. Usein tekoälyn hyödyntämisen keskeiseksi esteeksi nousee datan laatu ja saatavuus. Siksi Saleemi suosittelee kiinnittämään paljon huomiota datan hallinnointiin, jotta dataa voidaan strukturoida ja hallita asianmukaisesti. 

”Ilman laadukasta dataa tekoälyn avulla tehdyt päätökset eivät ole optimaalisia. Yrityksen ei kuitenkaan pidä lykätä aloittamista, kunnes kaikki on täydellistä. Olennaista on soveltaa samanaikaisesti kahta lähestymistapaa: alhaalta ylöspäin ja päinvastoin. Näin löytyy paras tasapaino ja tekoälyn mahdollisuudet kirkastuvat”, Saleemi selostaa. 

Ei riitä, että johtajat ymmärtävät tekoälykehityksen keskeiset mahdollistajat ja esteet sekä kehittävät IT-arkkitehtuuria. Heidän pitää myös varmistaa, että tekoäly tukee liiketoimintaa. 

”Tekoälyhypen lumoihin on helppo jäädä, mutta johtajien on nähtävä sen yli. Täytyy säilyttää selkeä näkemys siitä, mitä haluamme saavuttaa. Loppujen lopuksi tekoäly ja data eivät muuta liiketoimintastrategiaa. Sen sijaan ne toimivat mahdollistajina olemassa olevien tavoitteiden tehokkaammalle saavuttamiselle ja uusien tavoitteiden määrittelylle.” 

Telenorin oma tekoälytoimintamalli korostaa asiakkaita 

Telenorin tekoälystrategia kohdistuu kolmeen alueeseen: asiakaskokemuksen parantamiseen, verkkojen optimointiin ja työntekijöiden voimaannuttamiseen. 

”Tekoäly auttaa meitä ratkaisemaan asiakkaiden toistuvia ongelmia automaattisesti ja tarjoamaan parasta mahdollista asiakaspalvelua. Toinen alue, jossa tekoälyllä on suuri potentiaali, ovat meidän toimintamme sydän eli verkot, niiden optimointi ja häiriötilanteiden vähentäminen. Yhtä tärkeää on se, kuinka tekoäly tukee työntekijöitä heidän työtehtävissään”, Jawad Saleemi sanoo. 

Tekoälyn liiketoiminta-arvoa Telenor aikoo todentaa määrittelemällä KPI-mittareita. Tuloksia voidaan mitata esimerkiksi siitä, kuinka tekoäly auttaa vähentämään toistuvia samaa aihetta koskevia asiakaspuheluita. Verkoissa taas tekoälyn vaikutusta voidaan mitata käyttökatkosten määrällä ja pituudella sekä automaattisesti ratkaistuilla häiriöillä. 

Tekoälyn edistämisen vinkit yritysjohdolle: 

  • Kouluttaudu tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista. 
  • Investoi henkilöstön koulutukseen ja tarjoa helppo pääsy tekoälytyökaluihin. 
  • Kannusta kokeilevaan kulttuuriin ja tekoälyn turvalliseen tutkimiseen. 
  • Korosta ihmisen roolia osana prosessia. 
  • Keskity datan hallinnointiin – tekoälyn laatu riippuu datan laadusta. 
  • Mittaa onnistumista liiketoimintahyötyyn sidotuilla selkeillä mittareilla. 

 

Lue lisää siitä, millaisia muutoksia yrityskulttuuriin tekoälyn käyttöönotto vaatii. 

DNA on osa Telenoria, joka on johtava tietoliikennetoimija Pohjoismaissa. 

Avainsanat:

Digitalisaatio Muuttuva työ Teknologia Johtaminen Tekoäly

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
4/2025 DNA Yrityksille

ZTNA, VPN ja MSASE – Miten nämä kaikki liittyvät turvalliseen hybridityöhön?

Artikkeli
4/2025 DNA Yrityksille

Skaalaa yrityksesi kasvun tielle – Kasvu Openin toimitusjohtajan vinkit kasvun sudenkuoppien välttämiseen

Artikkeli
3/2025 DNA Yrityksille

Tietoturva suojaa liiketoimintaasi: ”Kyberturva kannattaa rakentaa pala palalta luotetun kumppanin kanssa”

Blogi
3/2025 Lasse Huttunen

AI on pelottava – vai onko? Viisi oppia tekoälyn käyttöönotosta asiakasrajapinnassa 

Teknologiatrendit 2025

Teknologian vuosi 2025 on lunastusten aikaa: tekoälylle asetetut odotukset alkavat konkretisoitua, siviili- ja puolustusteknologioiden käyttöulottuvuudet laajenevat ja yritysten kestävän kehityksen tavoitteita jalkautetaan käytäntöön.

Mitkä trendit tulevat vaikuttamaan merkittävästi tulevaisuuteemme niin arjessa kuin sen ulkopuolella?

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.