Suomalainen Solar Foodsin ilmasta sähkön avulla valmistama proteiinijauhe on herättänyt valtavasti kiinnostusta.
Ruokaa ilmasta – näin kuuluu suomalaisen Solar Foodsin mainoslause.
Ruoka on tässä tapauksessa jauhe, joka tulee kuivattamalla yksisoluisia mikrobeja. Niitä ruokitaan sähköllä sekä typellä ja hiilidioksidilla, joista kaksi jälkimmäistä otetaan ilmasta.
”Teemme oikeastaan samaa kuin kasvit, mutta hieman toista reittiä. Prosessimme voi rinnastaa viinin tekemiseen ja käymiseen. Se on vain kaasufermentaatiota”, Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka sanoo.
Kun liuoksessa on riittävästi mikrobeita, se kuivataan. Syntyy yksisoluisista mikrobeista koostuva jauhe, jossa on 65 prosenttia proteiinia. Proteiinipitoisuudeltaan lopputuote vastaa jauhettua soijaa. Tuotantokustannus on hyvin kohtuullinen: noin viisi euroa proteiinikilolta.
Vainikan mukaan maussa on paljon umamia, siitä on erotettavissa juuston, porkkanan ja kananmunan makuja. Solar Foodsin toimistolla jauhetta on kuitenkin käytetty esimerkiksi lettutaikinassa.
”Silloin vegaaniseenkin taikinaan tulee sellaista kananmunan makua. Nyt käytämme koko solun, mutta jatkossa saatamme erottaa lopputuotteesta pelkän proteiinin, jolloin tuote olisi mauton”, Vainikka sanoo.
Pastaan, leipään, lihaan, maitoon, smoothieen…
Solar Foodsin tarina on levinnyt uskomatonta vauhtia. Yrityksestä on ollut monia juttuja kansainvälisessä mediassa, esimerkiksi arvostetussa verkkolehti Guardianissa. Verkossa ison median juttu luo nopeasti lumipalloilmiön.
”Valtava julkisuus yllätti meidät. Se kertoo siitä, että aika on oikea ja tuote mielenkiintoinen”, sanoo Vainikka.
Toistaiseksi lopputuotetta Soleinia ei vielä saa kaupasta. Solar Foods hakee tuotteelle parhaillaan uuselintarvikelupaa, jonka jälkeen asiakashankinta pääsee kunnolla vauhtiin.
”Tätä voi käyttää proteiiniraaka-aineena nykyisissä elintarvikkeissa, kuten pastassa, leivässä tai kasvispohjaisissa maitoa, lihaa tai kananmunaa korvaavissa tuotteissa. Jos niin sanotun keinolihan, eli aivan oikean lihan, valmistus etenee laboratorioista kaupan hyllyille, voi Soleinia käyttää näiden lihasolujen ravintona”, Vainikka sanoo.
”Koska tämä on täysin uudenlainen proteiini, emme tiedä mitä tuoteselosteessa lopulta lukee.”
Teknologia muuttaa ruuantuotantoa
Teknologia on tuonut ruuantuotantoon todella ison muutoksen. Enää ruoka-alan keksinnöt eivät kytkeydy ainoastaan maankäyttöön, tuholaistorjunta-aineisiin tai lannoitteisiin.
Vainikan mielestä erityisesti eläinpohjaisten tuotteiden kasvukäyrä pitää kääntää ja mielellään vähentää globaaleja tuotantomääriä.
”Siinä onnistuminen vaatii ruuantuotannon kytkemistä irti maataloudesta. Kasvin ja eläimen kiertämisessä saa hirveästi ilmasto- ja samalla jopa terveyshyötyjä. Se kenttä on kokonaisuutena mielenkiintoinen: oli kyse sitten meidän proteiinista tai keinolihasta”, Vainikka sanoo.
Suomen nuori ruokakulttuuri tuo toiminnanvapautta
Suomessa on viime vuosina syntynyt monia ruokauutuuksia, joiden vienti vetää. Vainikka uskoo, että Suomen nuori ruokakulttuuri auttaa innovaatioiden syntymisessä.
”En tiedä, nähdäänkö Italiassa mitään tarvetta uudistaa mozzarellapizzaa. Se on instituutio. Suomen nuori ruokakulttuuri tuo toiminnanvapautta”, Vainikka sanoo.
Ruokainnovaatioissa Vainikkaa kuitenkin huolettaa Euroopan puolesta. Vaikka Solein on täysin luonnollinen ja jalostamaton ravinto, hän pelkää, että Eurooppa jää Yhdysvalloista jälkeen nimenomaan geenimuunneltujen tuotteiden sääntelyn takia.
”Maito ilman lehmää ja kananmuna ilman kanaa kuuluvat genreen, joka muuttaa ruuantuotannon perusteita. Pelkään, että Eurooppa jää kokonaan ulos tästä kehityksestä”, Vainikka sanoo.
Artikkeli on osa DNA Busineksen Teknologia-Suomi 2020 -matkaa. Siinä luotaamme teknologian uusia tuulia artikkeleissa, videoissa ja podcastissa.
Lue myös: 17 teknologiatrendiä vuodelle 2020!
