Hiilijalanjäljen pienentäminen, vastuullisuus ja kiertotalous: kolme megatrendiä, jotka muuttavat maailmaa. Rakennusala, kera Destacleanin toimitusjohtaja Tanja Rytkönen, seisoo tukevasti näiden kolmen trendin risteyksessä. Haasteita on kaikilla kolmella saralla, mutta muutos tarjoaa myös lukemattomia liiketoiminnallisia ja teknologisia mahdollisuuksia.
Ympäristöministeriön mukaan rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä. Arviot Suomessa vaihtelevat laskentatavasta ja laskijasta riippuen, mutta rakennusalan potentiaali vähentää ilmastopäästöjä, edistää kiertotaloutta ja säästää raaka-aineita on merkittävä myös Suomessa.
Kiertotalousyritys Destaclean on kotimainen toimija, jonka liiketoiminta perustuu rakennus- ja purkujätteen vastuulliseen käsittelyyn ja kierrätykseen.
”Autamme asiakkaitamme kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa. Tähän tähtäämme myös tulevaisuudessa: haluamme kehittää kiertotaloutta entistä tiiviimmin yhteistyössä asiakkaidemme kanssa”, sanoo Destacleanin toimitusjohtaja Tanja Rytkönen.
Destaclean tarjoaa jätehuollon kokonaispalvelua työmaille ja teollisuuteen, ottaa vastaan jätettä kierrätysasemillaan ja prosessoi jätteistä energiatuotannon raaka-aineita tai kierrätysraaka-aineita.
”Jätteiden käsittelyssä syntypaikkalajittelu on kaiken A ja O. Teknologisia ratkaisuja tähän on jo olemassa ja raportointi, jota mekin asiakkaille tarjoamme, tukee sitä. Työmailla materiaalien tunnistamisessa on vielä teknologian mentäviä aukkoja, mutta pääsääntöisesti rakennusjätteen mekaaniseen käsittelyyn ratkaisut ovat jo olemassa”, Rytkönen toteaa.
Kiertotalouteen panostetaan ympäri Eurooppaa
Rakennusjätteen kierrätys edistyy koko ajan. Kaatopaikalle ei nykyään kuljeteta jätettä juuri ollenkaan. Kyse on kuitenkin myös suurista linjoista.
”Kiertotalous alkaa jo suunnittelupöydältä. Kestävät valinnat on tehtävä heti prosessin alussa: valitaan kestävät materiaalit. Se, mitä teemme elinkaaren loppupäässä jätteiden käsittelijänä on vain yksi osa ratkaisua. Siksi kokonaisvaltainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää”, Rytkönen sanoo.
Kiertotalous onkin nousemassa yhdeksi keskeiseksi keinoksi päästöjen pienentämisessä. Painetta tulee niin kuluttajilta kuin poliittiselta tasolta. Euroopan Vihreän kehityksen ohjelma vauhdittaa muovien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä rakentamisessa. Suomessa kansallinen kiertotalousohjelma sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta, joilla kiertotaloudesta tehdään suomalaisen talouden perusta vuoteen 2035 mennessä. Keskeiset ehdotukset liittyvät kiertotalouden edistämiseen juuri rakennusalalla.
Kiertotalous vaatii kuitenkin uudenlaista osaamista. Esimerkiksi marraskuun 2022 lopulla julkaistu Kiertotalous tulevaisuuden työelämässä -selvitys (Sitra 2022) arvioi, että kiertotaloussiirtymällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia työtehtäviin ja niissä vaadittavaan osaamiseen.
Rakentamisen kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi pitkäikäisiä, monikäyttöisiä ja muunneltavia rakennuksia. Selvityksen mukaan rakennusalalla uusia taitoja tarvitaan niin rakennusten suunnittelussa, materiaalikehityksessä, hankinnassa, rakentamisessa, rakennusten käytössä, korjauksessa ja kunnostamisessa kuin purku- ja kierrätysvaiheessa.
Pullonkauloja ja käyttämätöntä potentiaalia
Kiertotaloudessa on myös haasteensa. Pullonkaulana on erityisesti uusioraaka-aineiden käyttö, jota Rytkösen mukaan olisi tärkeää lisätä.
”Usein koetaan, että kierrätysmateriaalin tulisi olla halvempaa kuin neitseellinen materiaali, mutta kierrätysmateriaalin valmistaminen saattaa olla kalliimpaa. Paljon on myös ihmisten asenteista kiinni ja teknologiakehityksellä voidaan ratkaista tiettyjä kustannuksiin liittyviä haasteita”, Rytkönen sanoo.
Kiertotalouden myös uskotaan luovan rakennusalalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Euroopan unionissa on arvioitu, että rakennusalalle laajentuva kiertotalous voi luoda EU:ssa 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa arviot ovat liikkuneet 5 000 työpaikan ja 1,7 miljardin euron bruttokansantuotteen lisäyksessä. Mahdollisuuksia on lukemattomia.
”Suomi haluaa olla kiertotalouden edelläkävijä. Kiertotalouden kehittäminen edellyttää hyvää teknologiaa ja hyvää osaamista sekä vahvaa halua. Meiltä löytyvät kaikki nämä edellytykset. Suomessa on myös vastuullisuus hyvällä mallilla: tavoitteita ja ohjeistuksia halutaan noudattaa. Se tukee näiden tavoitteiden saavuttamista”, Rytkönen sanoo.
Vastuullisuus on uusi musta – mutta muutoksen on oltava aito
Kiertotalouden parissa toimivassa Destacleanissa vastuullisuus kietoutuu liiketoimintaan erottamattomasti. Samalla vastuullisuus on osa perehdytystä ja toimintatapoja. Niitä löytyy esimerkiksi työntekijöiden vuositavoitteista.
”Kiertotaloudessa ekologisuus on itsestäänselvyys, mutta vastuullisuuden osalta on huomioitava kaikki kolme ulottuvuutta: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen. Kun vastuullisuus on aidosti sisäistetty, se tuo uusia näkökulmia liiketoimintaan. Se voi olla jopa strateginen kilpailuetu. Vastuullisuus myös helpottaa rekrytointia ja vahvistaa yrityksen työntekijöiden sitoutumista toimintaan”, Rytkönen sanoo.
Rytkönen uskookin, että vastuullisuus on uusi musta. Sen on kuitenkin oltava aitoa, eikä vain trendiasuste.
”Asiakkaiden vaatimukset vastuullisuudesta lisääntyvät koko ajan. Jos vastuullisuus on pinnalle liimattua, ja jos kyse on vain sloganien ja markkinointimateriaalin käyttämisestä, eikä muutosta ole sisäistetty, harhaanjohdetaan asiakkaita, omia työtekijöitä ja itseä”, Rytkönen sanoo.
Pitkällä tähtäimellä pinta ei riitä, vaan muutos on vietävä syvälle päätöksenteon ja toiminnan rakenteisiin.
Haluatko tietää miten teknologia muuttaa maailmaa tänä vuonna? Lataa Teknologiatrendit 2022 -raportti, josta saat napakan katsauksen 17 kiinnostavaan trendiin.
Artikkeli päivitetty 11.4.2023. Alunperin artikkeli on julkaistu 21.12.2021.
