Työ digitalisoituu kovalla vauhdilla – ja se on tehnyt niin pitkään. Koronapandemian kohdalla on puhuttu jopa pakotetusta digiloikasta niiden organisaatioiden kohdalla, joilla se ei ollut vielä ehtinyt tapahtua. Tulevaisuudessa työmme linkittyy entistä läheisemmin teknologiaan, mutta mitä se edellyttää meiltä ihmisiltä?
Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa uskoo, että vuorovaikutustaidot ja pehmeät ihmistaidot nousevat arvoonsa digitalisaation rinnalla. Kun yhä useamman työ on aika- ja paikkariippumatonta ja kytköksissä laitteisiin, sovelluksiin ja verkkoyhteyksiin, muuttuu ihmisten välinen vuorovaikutus digitaaliseksi ja samalla vuorovaikutustaidot entistä tärkeämmäksi.
“Etätyössä yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden tarve korostuu, kun ollaan kauempana toisista. Etäisyydet kotikonttorilta toiselle voivat lankojakin pitkin olla yllättävän pitkät. Monet arjen itsestäänselvyyksistä, kuten spontaani kuulumisten vaihtaminen, jäävät kokonaan pois. Lisäksi saattaa syntyä yksinäisyyden ja irrallisuuden tunnetta ja ehkä epätietoisuutta työn tavoitteista ja siitäkin, keneltä apua voisi pyytää tarpeen tullen,” Sahimaa sanoo.
Monet koronapandemian aikana pikavauhtia syntyneet käytännöt jäävät varmasti pysyväksi osaksi työelämäämme, joten etätyön johtamiseen on kiinnitettävä eritystä huomiota myös jatkossa. Jos ei sitä tee proaktiivisesti, joutuu sen tekemään pakon edessä.
Hyvä etätyön johtaminen ruokkii kestävää työelämää
Etätyössä yhteisöllisyys rakentuu sekä työn tekemisen kautta että epämuodollisessa kanssakäymisessä. Jaakko Sahimaa kehottaa johtajia huolehtimaan molemmista, mutta myös pysymään pulssilla ihmisten suoriutumisesta ja jaksamisesta.
“Puhuisin tässä sekä suorituksen että hyvinvoinnin johtamisesta. Ihmisillä on taipumusta tehdä enemmän töitä etätyöolosuhteissa, jolloin jaksaminen voi olla kortilla. Ratkaisu hyvään etäjohtamiseen ei ole kontrolli, vaan välittäminen ja kiinnostuminen sekä tarvittavan tuen tarjoaminen.”
Kannattaa miettiä, millaista tukea työyhteisössä tarvitaan itsensä johtamiseen. Sen rooli kasvaa väistämättä, kun työtä tehdään erillään muista ihmisistä. Lisäksi on varmistettava riittävä tiedonkulku, jonka Sahimaa jakaa tietopohjaiseen informaatioon ja tunneviestintään.
“Ylipäätään kollegan kanssa sparrailu on hyvin erilaista silloin kun olemme kaikki konttorilla kuin jos työskentelemme eri paikoissa tai jopa eri aikoihin. Spontaanin keskustelun järjestäminen on huomattavasti hankalampaa. Toisaalta työyhteisöissä on paljon hiljaista tietoa, joka saattaa nyt etäaikana jäädä jakamatta,” hän muistuttaa.
Lisäksi etätyön johtamisessa avainasemaan nousee kognitiivinen ergonomia. Kahdeksan tunnin Teams-maratoneja ei jaksa pitkässä juoksussa kukaan, vaan työn tulisi olla mielen hyvinvoinnin kannalta kestävällä pohjalla. Päiviin tarvitaan huokoisuutta, jotta aivot jaksavat. Työhyvinvointia lisäävät myös oman työn rytmittämisen taidot. Ei ole kenenkään etu, että päivät jatkuvasti venyvät eivätkä työntekijät tahdo suoriutua tehtävistään kunnialla.
“Hyvä etäjohtaja pitää kirkkaana mielessään, ettei väsynyt tai uupunut ihminen tee tehokkaasti töitä, vaikka käytössä olisi kaikki maailman teknologia. Ja tietenkin yksi tärkeä näkökulma on johtajien ja esihenkilöiden oma jaksaminen. Etäjohtamisen vaatimukset ovat aika kovia, varsinkin äkillisissä tilanteissa. On siis kyettävä varmistamaan, että johtajilla on riittävästi resursseja ja kapasiteettia suoriutua omasta työstään,” Sahimaa toteaa.
Teknologia on vain yksi palanen tulevaisuuden työn taidoista
Tulevaisuudessa työtä tehdään enemmän digitaalisten kanavien kautta, jolloin hyville digitaidoille on tarvetta. Kanavat, alustat ja työkalut muuttuvat ja kehittyvät kovaa vauhtia, ja jos muutoksessa ei pysy mukana, on kelkasta tipahtamisen riski suuri.
“Hyvät digitaidot on yksi työelämän metataidoista, jonka rooli korostuu nyt. Työtä on vaikea tehdä, jos osaamisessa on puutteita tällä alueella. Monet esimerkiksi opettelivat videopuheluiden hyödyntämistä ensimmäisiä kertoja etätyösuositusten myötä. Sen kaltaisiin äkillisiin muutoksiin on tietysti helpompi reagoida, jos digitaidot ovat jo valmiiksi hyvällä tolalla,” Sahimaa sanoo.
Digitaitojen lisäksi uusi työ edellyttää tekijältään kykyä suunnitella ja johtaa omaa työtään. Tavoitteiden asettaminen, työtehtävien priorisointi, ajanhallinta ja hyvän tasapainon löytäminen auttavat jaksamaan ja edistämään suorituskykyä kestävällä tavalla.
“Työtaitojen kehittämisen edellytyksenä on kyky ja aika oman toimintansa reflektoinnille. Myös työpsykologista saattaa olla aika ajoin hyötyä työtapojen kehittämisessä niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin,” Sahimaa vinkkaa.
Haluatko tietää miten teknologia muuttaa maailmaa tänä vuonna? Lataa Teknologiatrendit 2021 -raportti, josta saat napakan katsauksen 17 kiinnostavaan trendiin.
