Koronapandemia tutustutti monet suomalaiset digitaalisiin terveydenhuoltopalveluihin. Lukemattomat ihmiset tekivät oirearvioita Omaolo-sivustolla esimerkiksi yskän yllättäessä, kertoo DigiFinlandin toimitusjohtaja Mirva Antila. Suomalaiset ottivat käyttöön muitakin digipalveluja ja vaihtoivat kasvokkaisia lääkärikäyntejä verkkotapaamisiin.
Korona-aika synnytti joukon uutta teknologiaa, kuten älymaskeja ja pikatestejä, jotka pyrkivät estämään uusien pandemioiden syntymistä. Uusi teknologia tunnetaan nyt englanniksi nimellä covid tech.
Pandemia osoitti, kuinka digitaalisuus luo tehokkuutta terveydenhuoltoon.
“Helsingin kaupungin laskelmien mukaan Omaolon koronavirusoirearvio säästi 42 terveydenhuollon ammattilaisen henkilötyöpäivää muihin tehtäviin. Helsingin arvion mukaan vuositasolla tästä kertyi säästöjä 2,5 miljoonaa”, kertoo DigiFinlandin toimitusjohtaja Mirva Antila.
Julkisia digipalveluja Suomeen tuottavan DigiFinlandin mukaan vuonna 2021 Omaolo-oirearviota täytettiin jopa yli 400 000 kertaa kuukaudessa. DigiFinland vastaa palvelun kehittämisestä ja levittämisestä kansallisesti.
Antila on tyytyväinen saavutetuista hyödyistä. Kaikista tärkeimpänä digipalvelujen mahdollisuutena hän näkee palvelujen saatavuuden parantumisen.
“Ideana on varmistaa, että kun ihminen sairastuu vakavasti, hänen hoitoonsa riittää resursseja. Taloudellisten säästöjen näkökulman lisäksi yhteiskunnalliset kokonaisvaikutukset mitataan vasta viiden tai kymmenen vuoden päästä.”
Korona muutti pysyvästi työelämämme, mutta muuttiko se myös tapamme käyttää terveyspalveluja. Antilan mukaan vuosi 2022 tuo mukanaan rutkasti lisää digiä.
Uudet digipalvelut ehkäisevät nuorten syrjäytymistä ja edistävät yhdenvertaisuutta
Valtionvarainministeriön koordinoima AuroraAI-hanke on kansallinen tekoälyohjelma, joka mahdollistaa julkisen sektorin eri palvelujen vuorovaikutuksen keskenään. Tarkoituksena on auttaa kansalaisia löytämään ja toimijoita tarjoamaan palveluja oikea-aikaisesti.
AuroraAI pitää sisällään monia eri palveluja, joita otetaan käyttöön vaiheittain. Ensi vuonna julkaistaan ainakin nuorille suunnattu pelillistetty Mitä minulle kuuluu -sovellus, jonka tarkoituksena on estää syrjäytymistä. AuroraAI-chatbot-sovellukset ja Mitä minulle kuuluu -sovellus auttavat ihmisiä erilaisissa elämänkäänteissä. Sovellukset tukevat käyttäjiä tarjoamalla informaatiota, auttamalla itsenäisessä ongelmanratkaisussa ja tavoitteiden asettamisessa. Sovellus aktivoi käyttäjää hänen omat lähtökohtansa huomioiden.
“Mitä minulle kuuluu -palvelussa nuori vastaa elämäänsä koskeviin kysymyksiin, jonka jälkeen sovellus tarjoaa erilaisia palvelukokonaisuuksia, joista hän voi hyötyä eri elämänvaiheissa. Jos nuori on esimerkiksi syrjäytymässä, voi olla hankala itse löytää oikeiden palvelujen luo”, sanoo Antila.
Hankalassa elämäntilanteessa olevat ihmiset tarvitsevat usein palveluja useammalta taholta. Tekoälyä hyödyntävä AuroraAI-verkko pyrkiikin hahmottamaan tätä tarvetta ja tarjoamaan palveluja kokonaisvaltaisesti käyttäjilleen.
”Mitä minulle kuuluu -kokonaisuuden ensimmäisen pilottihankeen ’Mun ripari’ -sovelluksen prototyyppiä testattiin viime kesänä rippileireillä Oulussa ja Mikkelissä. Sekä sovellusta testanneet nuoret että mukana olleet organisaatiot kokivat sovelluksen kehittyvän juuri oikeaan, kohderyhmää aidosti kiinnostavaan ja palvelevaan suuntaan”, kertoo Antila.
Vuodesta 2022 alkaen Suomessa otetaan asteittain käyttöön myös Suuntima-niminen hoitotarpeen kartoituspalvelu. Suuntima yhdistää asiakkaan arvion omista voimavaroistaan ja ammattilaisen arvion tilanteen haasteellisuudesta. Näiden perusteella muodostuu yksi neljästä Suuntimassa määritellystä asiakkuudesta. Käytön yhtenä tavoitteena on löytää asiakasta mahdollisimman hyvin tukeva palvelupolku ja arvioida, ovatko etäpalvelut osa sopivaa polkua.
“Digitaaliset palvelut edistävät yhdenvertaisuutta muun muassa siten, että palveluja on saatavissa tasaisesti kautta maan ja henkilökohtainen palvelu voidaan kohdentaa paremmin. Kyseessä ei ole joko tai, vaan sekä että”, sanoo Antila.
Lohkoketjuteknologia ja suomenkieliset puhekäyttöliittymät voisivat mullistaa terveydenhuoltoa
Kaukaisemmalta tulevaisuudelta Antila odottaa erityisesti lohkoketjuteknologian ja suomenkielisten puhekäyttöliittymien kehittymistä. Lohkoketjut voisivat Antilan mukaan tukea omien terveystietojen hallinnointia, kun taas puhekäyttöliittymät helpottaisivat palvelujen käyttöä.
“Meidän terveys- ja sosiaalitietojamme suojaa yksityisyydensuoja. Osa ihmisistä kuitenkin haluaa, että heidän tietonsa olisivat kaikkien hoitavien tahojen – mutta ei tietenkään kenenkään muiden – käytettävissä. Lohkoketjuteknologian avulla tähän tulisi kohtuullisen dynaaminen ratkaisu. Kyseessä on vankka luottamuksen ketju: datan muuttumattomuus taataan lisäämällä jokainen vahvistettu lohko ketjuun ja luomalla sen sisällöstä yksilöllinen koodi. Data on ikään kuin sinetöity edelliseen ketjun osaan, eikä sen sisältämiä tietoja voi muuttaa. Lisäksi kukaan ulkopuolinen ei pääse käsiksi näihin tietoihin”, sanoo Antila.
Innokkaimmat ovat kuvailleet lohkoketjuteknologiaa jopa internetin jälkeen mullistavimmaksi keksinnöksi. Antila odottaa erityisellä innolla myös suomenkielisten puhekäyttöliittymien kehittymistä.
“Toivon, että meillä olisi käytössä normaalia arkikieltä ymmärtävä puhekäyttöliittymä. Suomenkielistä tekoälyä tukeva Lahjoita puhetta -hanke oli mielestäni hieno ponnistus puheella ohjattavien palvelujen kehittämiseksi. Sujuva puheohjaus on erityisen tärkeää niille kohderyhmille, joille laitteiden käyttö muutoin tuottaa haasteita. Tämä lisäisi aidosti yhdenvertaisuutta”, sanoo Antila.
Haluatko tietää miten teknologia muuttaa maailmaa tänä vuonna? Lataa Teknologiatrendit 2022 -raportti, josta saat napakan katsauksen 17 kiinnostavaan trendiin.
