Muistatko vielä, kun ensimmäistä kertaa näppäilit tekstiviestin Nokian 2110:llä? Tai sen hetken, kun modeemin ääntely vihdoin päättyi ja pääsit surffaamaan Netscape Navigatorilla? Nokian legendaarinen soittoääni ja modeemin mörinä herättävät monissa nostalgiaa. Millaisesta teknologiasta olemmekaan intoilleet vuosien varrella, ja miten se on muuttanut arkeamme?
”On meillä stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri; on pakastin, kahvinkeitin, mikroprosessori ja pölynimuri”, lauloi yli 40 vuotta sitten Leevi & The Leavings hittibiisissään Onnelliset. Kappale kuuluu yhä kotimaisen musiikin ajattomiin klassikoihin ja palauttaa julkaisuaikaan eläneiden mieliin, mikä silloin olikaan tekniikan kuuminta hottia.
Kaikista sanoituksen mainitsemista asioista on tullut arkipäivän itsestäänselvyyksiä, paitsi videonauhurin korvasi ensin digiboksi ja sitten suoratoistopalvelut. Koti tai yritys ilman mikroprosessoria on äärimmäisen harvinainen, sillä löytyyhän sellainen jokaisen älypuhelimenkin sisältä.
Pojasta polvi paranee: ensimmäiset nörtit astelevat areenalle
Pian kappaleen julkaisun jälkeen 1980-luvulla kodeissa kasvoi ensimmäinen nörttien sukupolvi. Jos olit silloisen tietotekniikan aallon harjalla, saatoit kinastella siitä, kumpi on parempi: Commodore 64 vai Amiga 500 – vai sittenkin ZX Spectrum. Samankaltainen vastakkainasettelu kiritti tietokonefriikkejä 1990-luvulla, kun Microsoft julkaisi Windows 3.1:n ja sitten Windows 95:n. Trendikkäimmät näppäimistön naputtelijat vannoivat kuitenkin Mac OS:n nimiin.
Käyttöjärjestelmien taistelutantereelle tuli 2000-luvulla myös Suomessa kehitetty Linux, joka innosti kuitenkin enemmän vannoutuneita tietokoneveikkosia kuin tavallista kansalaista tai työssäkävijää.
Ensimmäisiä kotitietokoneita nimitettiin mikrotietokoneiksi. Silloin ”oikeat” tietokoneet olivat työpaikoilla, joissa työpöydiltä väistyivät kirjoituskoneet ja tilalle tuli PC, henkilökohtainen tietokone. Herättääkö Nokia Mikromikko 3TT mitään mielikuvia?
Sen ajan tietokoneiden massamuistina olivat 5,25-tuuman litteät lerput ja sitten 3,5-tuuman korput. Yhtä ohjelmistoa varten niitä piti olla iso pinkka – yhdelle korpulle kun mahtuu vain 1,44 megatavua, joka ei tahdo riittää edes heikkolaatuisen kuvan varastointiin. Ensimmäiset kiinteät massamuistit olivat korppua kätevämpiä siitä huolimatta, että niissäkin tallennustilaa oli alkuun vain kymmeniä megatavuja.
Telefaksi töytäisi tietoliikennekehityksen liikkeelle
Samaan aikaan tietokoneiden kanssa toimistoihin saapuivat telefaksit. Ne olivat ensimmäinen merkkipaalu tietoliikenteen nousussa liiketoiminnan suureksi mullistajaksi avaten koko maailman asiakirjojen nopealle jakelulle ja vastaanotolle. Faksit raksuttavat yhä tänä päivänäkin toimistojen nurkissa ja niiden tietoturvallisuuden nimeen vannotaan fanaattisesti.
Faksia seurasi 1990-luvulla tietoliikenteen hurjin läpimurto, internet ja sen graafinen käyttöliittymä. Mikä elämys olikaan käyttää Netscape Navigator -selainta, kun hitaasti raksuttava modeemi lataili nettisivuja esiin. Jaksaisitko enää tänä päivänä odottaa minuutteja sivujen latautumista?
Internetin siivellä avautui uusi viestinnän väline sähköposti ja @-merkki tuli kaikille tutuksi. Noin 1990-luvun puolivälissä tietoliikenne muuttui jatkuvasti läsnä olevaksi arjen teknologiaksi, kun matkapuhelimista tuli taskukokoisia ja hinta mahdutti ne useampiinkin taskuihin. Siitä lähtien olemme koko kansana aina olleet online ja tavoitettavissa – siksi moni alkuun vastusti matkapuhelimia. Yhä tänä päivänä käymme keskusteluita jatkuvan tavoitettavuuden tarpeellisuudesta.
Ämppäreistä kohti virtuaalielämää ja sosiaalisia verkostoja
Nuorten suosikkeja 1980-luvulla olivat C-kasetteja soittavat korvalappustereot ja käteen mahtuvat elektroniikkapelit. Korvalappustereot vaihtuivat 2000-luvulla digitaalisiin MP3-soittimiin, lempinimenä ämppäri tai ämpäri. Voi sitä riemua, kun MP3-soitin mahdutti sisäänsä albumin verran musiikkia!
Pienimuistiset laitteet kalpenivat, kun markkinoille tuli iPod, jolla mainosten mukaan sai ”tuhat biisiä taskuun”. Sekin on jo museokamaa, jonka ovat korvanneet musiikin suoratoistopalvelut, jotka tuovat koko maailman musiikkikirjaston muutaman näppäilyn päähän.
Tietokoneiden chat-huoneet ja IRC toivat uudenlaisen tavan tutustua ihmisiin. Niiden käyttäjä saattaa muistaa, että ”A/S/L?” (age/sex/location) oli vakiokysymys uudelle keskustelukumppanille. IRC-Galleria nousi teinien suosikkipalveluksi ja olikin suorastaan edellä aikaansa sosiaalisen median palveluiden saralla.
Samaan aikaan alkoi verkkopelien kukoistus. Kun internetissä ei voinut vielä pelata, piti kokoontua kaveriporukan kanssa LAN-bileisiin ja pelata lähiverkossa. Hikiset sessiot alkoivat jo siitä, että jokaisen piti raahata paikalle oma tornimallinen tietokone ja raskas kuvaputkinäyttö. Selkä vääränä teknologian raahaaminen bussissa kaverille osoitti kyllä sitoutumista asiaan.
Useista kiloista taskukokoon
Kurkistus menneisyyteen on ainakin nostalgista ja viihdyttävää, mutta se voi myös luoda oivalluksia. Monesti olemme digitaalisen maailman ensimmäisiä tutkimusretkeilijöitä, emmekä edes itse tiedosta sitä.
Ilmiselvästi me ihmiset haluamme nauttia keksinnöistä niin, että ne eivät ole tiellä sen enempää kotona kuin työssä. Lisäksi haluamme kuljettaa tekniikkaa helposti mukanamme. Onni onkin, että kaikki tekniikka kutistuu ja keventyy. Samalla osa laitteista katoaa tai yhdistyy johonkin toiseen laitteeseen.
Älypuhelimien kuorien sisällä kuljetamme kevyesti tekniikkaa, joka vain runsaat 20 vuotta sitten olisi vaatinut helposti konttilaivan: kamera ja liki ääretön kasa filmirullia, satojen tuhansien valokuvien, videonauhojen, musiikkikappaleiden, elokuvien ja tv-sarjojen arkisto sekä koko maailman kattavat kartat.
Nyt kohkaamme tekoälystä, kaksikäyttöteknologiasta ja humanoidiroboteista. Vielä emme voi tietää, mitkä tämän hetken kuumista ilmiöistä jäävät elämään. Mutta yksi asia on varma: teknologia jatkaa matkaansa yhä pienempiin, tehokkaampiin ja älykkäämpiin ratkaisuihin.
Kurkista tulevaisuuteen ja tee oma ennusteesi. Lataa DNA Teknologiatrendit 2025 -raportti!
