Mikä teknologia tekee läpimurron vuonna 2021? Miten Suomi on lyönyt itsensä läpi akkuteknologiassa? Mikä on SD-Branch ja miten se vaikuttaa liiketoimintaan?
Keräsimme yhteen vuoden 2021 teknologiatrendit. Trendit on koostettu laajasta joukosta kotimaisia ja kansainvälisiä virtuaalitapahtumia, monista keskusteluista eri alojen asiantuntijoiden kanssa sekä suomalaisesta ja kansainvälisestä mediasta. Lataa maksuton Teknologiatrendit 2021 -raportti ja tutustu tarkemmin teknologian ja digitalisaation uusimpiin tuuliin!
Joko tunnet nämä teknologiatrendit?
1. Evästeiden jälkeinen aika
Hyväksytkö evästeet? Tätä kysymystä ei aiemmin edes kysytty, mutta nyt kuluttaja saa ottaa monella eri tavalla kantaa käyttämänsä sivuston evästeisiin. Evästeiden avulla sivustot personoivat käyttökokemusta, ja niillä myös kohdennetaan mainontaa.
Yhä harvempi kuitenkin hyväksyy evästeitä. Samaan aikaan esimerkiksi GDPR on lisännyt ymmärrystä yksityisyydestä ja vähentänyt evästeiden käyttöä. TechCrunchin mukana evästeiden määrä on pudonnut, ja esimerkiksi isoilla eurooppalaisilla uutissivustoilla niitä on 22 prosenttia vähemmän kuin aiemmin.
Mainostajille evästeiden väheneminen tuo päänvaivaa, mutta kuluttajille tilanne on aiempaan verrattuna selkeämpi. Iso kysymys kuitenkin on, että evästeiden puute voi tehdä verkon mainoksista täysin irrallisia. Osa käyttäjistä myös haluaa saada personoituja, itselleen hyödyllisiä mainoksia – kunhan yksityisyydestä ei tarvitse liikaa tinkiä.
2. Akkuteknologia kehittyy nyt hurjin harppauksin
Akut korvaavat voimanlähteenä niin lihasvoimaa pyörissä ja potkulaudoissa kuin polttomoottoreitakin. Akkuteknologia kehittyykin nyt kovaa vauhtia, kun esimerkiksi autonvalmistajat pohtivat, miten ne voivat kasvattaa sähköautojen tuotantoa.
Suomessa on paljon kiinnostavaa akkutuotantoa ja -tutkimusta. Esimerkiksi Talvivaarassa on nykyään suuri akkukemikaalitehdas. Stora Enso puolestaan kehittää puupohjaisesta ligniinistä raaka-ainetta akkuihin Kotkan Sunilassa.
Akkuteknologiaan liittyy monia iloisia talousuutisia. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdasta pyörittävä Valmet Automotive aikoo kasvattaa reippaasti Salon akkutehtaan tuotantoa. Samalla tehtaan henkilöstömäärä kaksinkertaistuu.
Valmet povaakin, että akkuihin ja sähköisen liikenteen ratkaisuihin liittyvän toiminnan liikevaihto saattaa lähivuosina jopa nousta suuremmaksi kuin ajoneuvovalmistuksen liikevaihto.
3. Dark socialin vuoksi Linkedin-profiili ei enää riitä
Moni johtaja rakentaa verkostojaan Linkedinissä ja muissa sosiaalisen median palveluissa. Oma, hyvin hoidettu verkosto auttaa rekrytoimaan parhaat tekijät, hankkimaan asiakkaita ja vaihtamaan näkemyksiä kiinnostavien ihmisten kanssa.
Viime vuosina somekeskusteluista ovat hioutuneet särmät pois. Moni on yhä tietoisempi, että kaikesta keskustelusta jää jälki internetiin. Osittain siksi asiantuntijoidenkin keskustelu on siirtynyt yhä enemmän julkisilta alustoilta pienen piirin asiantuntijoiden ympyröihin, esimerkiksi suljettuihin ryhmiin ja viestiketjuihin. Tätä kutsutaan dark socialiksi.
Omaa verkostoaan rakentavan kannattaakin muistaa, että pelkkä Linkedin-kutsu ei riitä. Verkostojen merkitys ei ole kadonnut korona-aikana mihinkään vaan entisestään korostunut, kun ihmisiä ei voi tavata samaan tapaan kuin ennen. Etenkin B2B-yrityksille vaikuttajien tavoittaminen uusissakin kanavissa on keskeistä.
4. Clean techin voittokulun takana on nyt raha
Ihmiskunnalla on edessään valtava haaste. Globaali talous pitäisi saada pyörimään niin, että maapallokin pysyy mukana.
Clean tech ei ole enää yrityksille pelkkä vastuullisuuden yksi ulottuvuus. Monelle ostajalle teknologian puhtaus ja päästövähennykset linkittyvät suoraan rahaan. Päästövähennykset ovat yhä tiukemmin yritysten, näiden asiakkaiden ja rahoittajien tavoitteissa ja mittareissa.
Ympäristöystävällisyys ei ole vain pehmeä markkinointikeino, sillä päästöillä on usein laskettavissa oleva hinta. Tämä näkyy esimerkiksi yritysten rahoitus- ja hankintajohtajien agendalla.
Taustalla on EU:n pyrkimys hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä sekä koronan elvytyspaketin käyttö ympäristöystävällisiin teknologioihin. Tämä tarkoittaa valtavaa kysyntää puhtaille teknologioille. Uutinen on erinomainen monelle suomalaisyritykselle.
5. Kiinteä 5G tuo kuitua vastaavan käyttökokemuksen
Talon ulkoseinään kiinnitettävät 5G-seinämokkulat ovat jo ratkaisseet ja ratkaisevat monen kodin ja yrityksen yhteysongelmat alueilla, joille kuituverkko ei yllä.
Tyypillisesti verkon nopeus ei ole aina riittänyt nykyisiin tarpeisiin. Esimerkiksi yrityksissä kaistaa tarvitaan videopuheluihin ja pilvityöskentelyyn, jolloin verkko on kovilla. Kiinteä 5G tuo suorituskyvyltään huippuluokan yhteyden esteettömästi, jolloin moneen paikkaan saa nopean ja toimivan internetin.
Kuituverkko on etenkin pientalo- ja haja-asutusalueilla turhan kallis ratkaisu. Langaton 5G-verkko laajenee nyt hurjaa vauhtia, ja jatkossa 5G ratkaiseekin yhä useamman kiinteistön verkkotarpeet.
6. SD-Branchin suosio yritysverkoissa kasvaa
Etenkin isommilla yrityksillä on tyypillisesti monia toimipisteitä niin Suomessa kuin ulkomailla. Silloin myös yritysten verkkoratkaisut voivat olla levällään, eikä samanlaista keskitettyä näkymää ole kuin yhden toimipaikan verkossa.
Tähän haasteeseen vastaavat erilaiset SD-Branch -teknologiat, jotka auttavat keskittämään yritysten verkkoasiointia yhteen näkymään. Firmoille SD-Branch tuo operatiivista ketteryyttä, kun IT-organisaatio voi nopeasti vastata erilaisiin verkkotarpeisiin keskitetysti. Tästä oli iloa esimerkiksi koronakeväänä, kun moni siirtyi yhtäkkiä etätöihin.
SD-Branch on jatkumoa SD-WANille. Siinä missä SD-WAN määritti ainoastaan turvalliset yhteydet toimipisteeseen asti, koostaa SD-Branch myös toimipisteen lähiverkkotoiminnot saman sateenvarjoratkaisun alle.
Ketteryyden lisäksi SD-Branch tuo hallittavuutta ja valvottavuutta. Kaikki on alusta asti suunniteltu toimimaan yhteen, ja automaatiolla on aiempaa isompi rooli.
7. Privaattiverkot teollisuuteen ja satamiin
Julkisen mobiiliverkon kapasiteetti ja viive vaihtelevat verkon kuormituksen mukaan. Siksi se ei pysty toimimaan perustana kriittisille liiketoimintasovelluksille, joilla on tiukat vaatimukset siirtonopeuden ja latenssin suhteen. Tällaisia ovat esimerkiksi tehtaiden, kaivosten tai satamien itseohjautuvat ajoneuvot tai terveydenhuollon laitteistot.
Tulevaisuuden tehtaiden, kaivosten, satamien ja sairaaloiden verisuonisto on yksityinen verkko, jonka moni rakentaa 5G:n päälle. Toistaiseksi 5G-teknologia on alkuvaiheessa, mutta lähivuosina verkonkäyttäjät voivat rakentaa sen päälle oman, yksityisen mobiiliverkon. Sitä käyttävät esimerkiksi sisäistä logistiikkaa hoitavat autonomiset vihivaunut ja muut ajoneuvot.
Gartnerin tuoreen tutkimuksen mukaan 47 prosenttia yrityksistä aikoo investoida IoT:hen vuoteen 2023 mennessä. Näissä investoinneissa mobiiliteknologia tarjoaa fiksun, varman ja skaalautuvan verkkoratkaisun.
Tutkimuksessa 87 prosenttia organisaatioista uskoo, että IoT on erittäin tärkeää tulevaisuuden menestykselle. 77 prosenttia vastanneista kertoi kiihdyttäneensä IoT-investointeja vuoden 2020 poikkeuskevään aikana.
8. Onko verkkosivuillasi virtuaalisia kynnyksiä?
Oletko kuullut saavutettavuusdirektiivistä? EU:n saavutettavuusdirektiivi vaatii viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi, mikä tarkoittaa esimerkiksi verkkoon päätyvien videotallenteiden tekstittämistä.
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkopalvelu on helppokäyttöinen kaikille – ikään, vammaan tai taitoihin katsomatta. Tämä koskee vaikkapa sitä, miten paljon sorminäppäryyttä vaatii osua pieniin, klikkailtaviin kuvakkeisiin, miten hankalaa kieli on, ja kuinka helppolukuista teksti on.
Saavutettavuusdirektiivi sääntelee julkisia toimijoita, mutta sen voimaantulo tuo painetta myös yksityiselle puolelle. Esimerkiksi kaikkien julkisen sektorin hankintojen pitää olla direktiivin mukaisia.
Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavia sivustoja. Kun väestö vanhenee, joutuu yhä useampi yrityskin miettimään omien sivustojensa saavutettavuutta.
9. Työmarkkinat ovat nyt globaalit
Työmarkkinat muuttuivat maaliskuussa globaaleiksi, kun paikalla ei ollut enää väliä. Moni iso yritys on päättänyt, että etätyöt jatkuvat ensi kesään asti. Esimerkiksi Twitter päätti, että toimistolle ei tarvitse enää palata ollenkaan. Halukkaat kyllä saavat tulla, mutta pakkoa ei ole.
Moni aiemmin paikkariippuvainen työ onkin yhtäkkiä paikasta riippumatonta. Tämä on mahdollistanut sen, että esimerkiksi Facebookin VIP-suhteita on hoidettu Pohjois-Karjalan Kontiolahdelta.
Globaalit työmarkkinat ovat myös mahdollisuus Suomelle houkutella huippulahjakkuuksia Pohjolaan. Esimerkiksi moni Piilaakson asukas on pohtinut asuinpaikkansa mielekkyyttä. Vuoden 2020 lopussa Helsinki Business Hub houkuttelikin piilaaksolaisia kokeilemaan asumista pääkaupunkiseudulla 90 päiväksi.
10. Hybridityön evoluutio kiihtyy
Vuosi 2020 vei kokoukset verkkoon, mutta rakeinen kuva Teamsissa korvaa vain osan vuorovaikutuksesta. Poikkeusvuosi sysääkin liikkeelle hybridityön evoluution, jossa osallistuminen ei enää tarkoita vain videokuvaa läppärin ruudulla.
Matkustusrajoitukset ovat osoittaneet sen, että yllättävät poikkeustilat voivat estää nopeastikin pääsyn paikan päälle. Samaan aikaan bisnes tapahtuu yhä enemmän verkossa. Siksi yritykset ovat kääntäneet kehityshanat kaakkoon varmistaakseen, että etäkokoustaminen vastaa kokemuksena fyysistä läsnäoloa.
Jo nyt osa ihmisistä järjestää palavereita pelialustoilla, koska ne soveltuvat virtuaaliseen yhdessäoloon. Moni pelaaja on tottunut toimimaan virtuaalisesti yhdessä, ja nuoremmille ikäpolville muutos voikin olla muita helpompi.
Kokousteknologian ja konferenssikameroiden seuraava kehityskohde on, miten esimerkiksi kokoukseen voi osallistua yhtä kätevästi ja täysipainoisesti etänä ja läsnä. Tätä on tuskaillut moni ammattikunta, esimerkiksi opettajat, joiden oppilaista osa on ollut erilaisten karanteenien vuoksi etänä ja osa livenä luokkahuoneessa.
11. Koulutus ja seminaarit menivät taskuun
Moni muistaa sen ajan, kun koulutukseen tai seminaariin osallistuminen edellytti usein heräämistä aamulla anivarhain ja matkustamista toiselle paikkakunnalle. Tai jopa toiseen maahan.
Tänä vuonna koulutukset ja seminaarit on järjestetty pääosin verkossa. Se mahdollistaa osallistumisen yhä useammalle, kun koulutuspäivän jälkeen ehtii hakea lapset päiväkodista.
Esimerkiksi kansainväliset konferenssit ovat helpommin saatavilla, kun matkustamista ei vaadita. Se pienentää kustannuksia ja käytettyä aikaa.
Liikkeenjohdon konsulttiyhtiö McKinsey varoittaa, että koronakriisi ei ole oikea aika säästää henkilöstön koulutuksesta. Koronakriisi on kiihdyttänyt teknologian murrosta, joka vaatii työntekijöiltä yhä enemmän.
12. Passion economy – itsensä elättäminen intohimolla
Internetin ja alustatalouden avulla jokainen voi olla yrittäjä kädenkäänteessä. Alustojen avulla ihmiset voivat tehdä omasta intohimostaan ja luovuudestaan liiketoimintaa. Tuotteenkaan ei tänä päivänä tarvitse enää olla fyysinen, vaan se voi olla vaikkapa palvelu tai koulutus.
Ennen visuaalisesti näyttävien nettisivujen ostaminen vaati pääomaa, kun palvelu piti ostaa asiantuntijafirmasta. Nyt ihmiset voivat kirjautua low-code tai no-code palveluihin luomaan oman nettisivun ja verkkokaupan kuin Lego-palikoista kokoamalla.
Yksilöllisyys, luovuus ja intohimo ovat passion economyn kulmakivet. Ehkäpä olisi oikea aika pohtia, mikä on sinun intohimosi ja miten siitä tulisi bisnes.
13. Sensori kertoo, mättääkö sokerit
Moni mittaa esimerkiksi unta ja liikuntaa erilaisilla älykelloilla ja -sormuksilla. Nyt sensoreita liitetään myös suoraan ihmiseen mittaamaan elintoimintoja, esimerkiksi verensokeria.
Perinteisesti ihmiset ovat käyneet laboratoriossa mittauttamassa erilaisia arvoja harvoin. Säännöllisesti verensokeria mittaavat diabeetikotkin ovat mitanneet sokeriarvot esimerkiksi aamulla ja illalla.
Moni haluaa kuitenkin reaaliaikaista dataa, jotta voi ottaa kehostaan kaiken irti. Mittaamalla verensokeria käyttäjä voi saada selville esimerkiksi, miten energiatasot heittelevät päivän aikana ja milloin on paras hetki keskittyä.
Suomalaisessa Veri Stable -palvelussa käyttäjä asentaa käsivarteensa sensorin, joka mittaa verensokeria koko ajan. Sovellus auttaa pitämään verensokerin tasapainossa neuvomalla esimerkiksi järkeviä ruokia.
14. Babytech kytkee kantokopan verkkoon
Hyvästi vauvan kellon opettelu – tervetuloa babytech! Vanhemmille on jo nyt tullut erilaisia verkkoon kytkettäviä tuotteita, kuten nukutuskeinuja, turvaistuimia ja rintapumppuja.
Esimerkiksi vauvan kantokoppaan saa paikantimen ihan siltä varalta, jos koppa unohtuu vaikkapa kauppaan!
Uusin villitys babytechissä ovat sovellukset, joiden avulla voi opetella vauvan sisäisen ruokailukellon. Sovellukset antavat myös ohjeita ravitsemuksesta ja terveydestä. Esimerkiksi suomalainen Layette-sovellus antaa vinkkejä vanhemmille raskauden aikana ja sen jälkeen.
15. Nomofobia – kun puhelimeen on liian tiivis suhde
Ahdistaako, jos puhelin jää kotiin? Monia ahdistaa paljonkin. Puhelimetta oleminen voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, kohonnutta sykettä ja verenpainetta, hengenahdistusta, pahoinvointia, vapinaa, huimausta, masennusta, epämukavuutta, pelkoa ja paniikkia.
Jos puhelimen jääminen kotiin aiheuttaa vakavampia oireita, voi kyse olla nomofobiasta. Termi tulee sanoista no mobile phone phobia, ja sitä on ehdotettu diagnoosiksi Yhdysvaltain mielenterveyden diagnosointijärjestelmään.
Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila sanoo Helsingin Sanomille, että kyse on pohjimmiltaan eroahdistuksesta. Ahdistus liittyy etenkin sosiaaliseen mediaan.
Omaa puhelinsuhdettaan on hyvä aina välillä pysähtyä miettimään myös ilman vakavampia oireita. Esimerkiksi notifikaatioiden piippausten todellista tarvetta voi pohtia, minkä lisäksi voi ajoittain ihan tietoisesti erota puhelimestaan. Voisiko esimerkiksi kävely metsässä olla nautinnollisempi ilman puhelinta?
16. Tekoäly uhkaa ja edistää tietoturvaa
Ajatteletko, että oma firmasi ei kiinnosta kyberrikollisia? Valitettavasti hyökkäykset tehdään pääosin automatisoidusti valikoimatta uhreja kiinnostuksen perusteella. Hyökkääjät sitä paitsi kulkevat teknologian kehityksen eturintamassa. Uusin ilmiö on tekoälyn hyväksikäyttö, eikä kyse ole scifi-fantasiasta.
Tutkimusyhtiö Forresterin tutkimusraportin mukaan 88 prosenttia tietoturvan asiantuntijoista arvioi, että tekoälyn ja koneoppimisen voimin tapahtuvista hyökkäyksistä tulee valtavirtaa. Yli puolet odottaa, että näin käy jo vuoden 2021 kuluessa. Jokainen onnistunut uudenlainen hyökkäys tuottaa koulutusaineistoa koneoppiville algoritmeille, jotka tunnistavat heikkouksia yhä nopeammin ja mahdollistavat yhä ovelammat iskut.
Onneksi tekoälyiskujen vastalääke on tekoälypohjainen puolustus. Markkinoille vyöryy tekoälyyn pohjautuvia tietoturvaratkaisuja. Yli 80 prosenttia asiantuntijoista uskoo, että yritykset eivät pärjää ilman niitä.
17. Miehille suunnitellussa maailmassa naisille suunniteltu voi voittaa
Kuulutko siihen puoliskoon ihmisistä, joiden kuukautiskierto aiheuttaa Ourassa ylimääräisen hälytyksen kehon lämpötilan noususta? Entä tuntuvatko uudet puhelimet sinusta usein liian isoilta suhteessa kätesi kokoon?
Uutta teknologiaa tulvii markkinoille vaikka millä mitalla, mutta monet tuotteet kehitetään edelleen vain miesten mittojen ja kehojen mukaan. Teknologia-ala on perinteisesti homogeeninen, vaikka asiakkaat koostuvat kaikenlaisista ihmisistä.
Kuitenkin moni tutkimus on todistanut, että monimuotoiset tiimit ovat tuottavampia ja monimuotoisten tiimien tuotoksia voi myös useampi käyttää.
Lataa koko trendikatsaus vuodelle 2021 ja tutustu tarkemmin teknologian ja digitalisaation uusimpiin tuuliin!
Saat maksuttoman Teknologiatrendit 2021 -raportin mukana kolme ajankohtaista asiantuntijahaastattelua: työpäivämuotoilija Aku Varamäki, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja Aalto-yliopiston metallurgian apulaisprofessori Mari Lundström kertovat ajatuksiaan siitä, mitä teknologia-Suomessa tapahtuu tulevaisuudessa.
Lataa maksuton raportti ja pysy ajan tasalla!
