Makuuhuoneen nurkkaan pystytettyjä kotitoimistoja ja tyhjyyttään kaikuvia neuvotteluhuoneita. Koronavuosi on jättänyt jälkensä tietotyöläisten arkeen. Minne menet, toimistotyö? Vierailimme Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon valitussa Nitorissa oudon hiljaisella Aleksanterinkadulla, ja kysyimme asiaa Satu Koivulehdolta . Hän konsultoi yrityksiä digitaalisessa strategiassa ja liiketoimintamuotoilussa.
Millainen on digitaalisen insinööritoimiston äänimaailma? Jos istahtaa Nitorin viihtyisän aulatilan pehmeään nojatuoliin ja sulkee silmänsä, voi kuulla tietokoneen näpyttelyä ja kahvikoneen surinaa mutta myös kiukaan sihahduksen, biljardipallon kopsauksen tai parvekkeen ovesta leijailevia bilebändin sulosointuja. Olenko todella tilassa, jossa tehdään menestyvää liiketoimintaa?
”Täällä meidän toimistolla tehdään aika vähän kiinteitä projekteja, suurin osa työntekijöistämme on asiakkailla. Mutta tämä on kiva tila tavata kollegoita, asiakkaita ja järjestää kursseja tai meetupeja. Tänne voi kokoontua myös perheen tai ystävien kanssa vaikka kattoterassille grillailemaan”, Satu Koivulehto kuvailee.
Myös Nitorin reilut 200 työntekijää Helsingissä ja Tukholmassa siirtyivät pandemian jaloista kotitoimistoille. Hiljentyneessä pääkonttorissa on silti helppo aistia sitä suuntaa, johon muutkin toimistot ovat varmasti matkalla. Kun työtä voi tehdä missä vain, jää toimiston rooliksi tarjota tiloja erilaisiin merkityksellisiin kohtaamisiin, kuten Koivulehto asian muotoilee.
Nitorin konttorin suunnitteluun on osallistunut laaja joukko henkilöstöä. Osallistava ilmapiiri on luonteenomaista yritykselle, joka vaalii yrityskulttuuriaan ja työntekijöitään.
”Yksi tekijä siinä, miksi Nitor on Suomen paras paikka tehdä töitä, on esimerkiksi se, että meillä henkilöstöllä on lupa systemaattisesti käyttää työaikaa myös omiin projekteihin ja itsensä kehittämiseen. Se pitää meidät ajan tasalla ja aktiivisina ja auttaa myös Nitoria menestymään,” Koivulehto kertoo.
Työn muutos edellyttää uudenlaista ketteryyttä Satu Koivulehto konsultoi työkseen yrityksiä, jotka haluavat pärjätä muuttuvassa maailmassa . Onnistumisen avaimia ovat ennakoiva strategia, datan ketterä käyttö johtamisessa sekä siiloton toimintatapa. Koivulehto pitää tärkeänä, että digitaalisten palvelujen suunnittelussa huomioidaan liiketoiminnan ja käyttötottumusten muutokset sekä innovaatiot ja kehittyvät teknologiat.
"Jatkuvassa muutoksessa organisaatioiden on yhä tärkeämpää tunnistaa ja luoda uusia palvelumalleja, joiden varaan rakentaa kestävää digitaalista liiketoimintaa. Käytännössä se tarkoittaa asiakaslähtöisiä palveluita, strategista ketteryyttä, mukautuvaa arkkitehtuuria ja uudistuvia työtapoja.”
Toisin sanoen, toimitilojen uudelleen konseptointi rennoksi kohtaamistilaksi on lopulta vain pienen pieni osa adaptiivista, ketterää strategiaa. Muutoksissa pärjäävä, resilientti yritys ja liiketoiminta edellyttävät organisaatiolta itseohjautuvuutta ja asiakkaiden kuuntelua herkällä korvalla. Isossa roolissa on Koivulehdon mukaan tietenkin myös johto:
”Johdon tulee näyttää omalla esimerkillään, miten itseohjautuva, tietoa tuottava ja jakava organisaatio toimii. Se onnistuu vain olemalla aidosti läsnä ja toimimalla läpinäkyvästi. Myös data-analytiikka on koko ajan tärkeämpää – päätöksiä on voitava tehdä oikean tiedon pohjalta”, hän summaa.
Lähde kylään Nitorin toimistolle Satu Koivulehdon vieraaksi. Katso video!
VIDEO
Millaisia taitoja tarvitaan pandemian jälkeisessä maailmassa, kun työ ja työelämä hakevat uutta suuntaa? Kuuntele Tulevaisuustehtaan podcast-jakso: Uusia työelämätaitoja etsimässä .
