Onko metaversumi tulevaisuuden internet? Entä mitä tekemistä pelaamisella ja muotinäytöksillä on sen kanssa? DNA:n Yllättävän yksinkertaista -podcastin tämänkertainen jakso avaa meille metaversumin saloja 3D-virtuaalimaailma-alusta Decentralandin markkinointijohtaja Marja Konttisen johdolla. Tämä artikkeli on tiivistelmä podcastista.
Miltä näyttäisi, jos internet ei olisikaan sivu selaimellasi, vaan voisit nähdä sen ympärilläsi ja olla siellä virtuaalisesti läsnä? Juuri tätä metaversumi tarkoittaa käytännössä: virtuaalista universumia, joka koostuu jaetuista kolmiulotteisista tiloista ja lisätyn todellisuuden tuomista mahdollisuuksista, jotka yhdistyvät interaktiivisiksi digitaalisiksi maailmoiksi. Pitääkö nyt olla huolissaan, jos ei vielä ei aivan ymmärrä konseptia?
”Kuulin itse metaversumista noin puolitoista vuotta sitten, eli siitä ei ole kovin pitkä aika. Työskentelin silloin pelialalla erityisesti sosiaalisen pelaamisen parissa. Pelien ja sosiaalisuuden kautta metaversumia onkin ehkä helpompi ymmärtää: peleissä on eletty 3D-maailmoissa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa jo pitkän aikaa”, Konttinen kertoo.
Hetkonen – tarkoittaako tämä siis sitä, että esimerkiksi videopelien ystävät ja Habbo Hotellin käyttäjät ovat olleet metaversumin edelläkävijöitä? Konttisen mukaan edellä mainitut ovat oivia tapoja ymmärtää konseptia. Ne ovat esimerkkejä protometaversumeista, eli metaversumin esiasteista.
”Metaversumissa on vähemmän lineaarisuutta kuin peleissä, ja se on pelejä anarkistisempi: kukaan ei ole kirjoittanut ennakkoon, mitä seuraavaksi tapahtuu. Metaversumissa käyttäjä voi vaikuttaa: kuka vain voi rakentaa ja kehittää uutta yhdessä muiden kanssa. Metaversumi siis rönsyilee ja rakentuu sen käyttäjien mukana”, Konttinen selittää.
Metaversumista on moneksi
Jos metaversumi pitäisi tahkoa konkretiaksi, sitä voi ajatella todellisuuden jatkeena virtuaalisessa muodossa. Mutta onko se sovellus, peli vai tila? Metaversumiin ei ole yksiselitteistä opasta, ja sen sielunelämään kytkeytyvät virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, tekoäly ja pelaaminen. VR- tai AR-lasit silmillä toiseen todellisuuteen voi uppotua kokonaan – tai tuoda elementtejä metaversumin todellisuudesta fyysiseen maailmaan.
Konttisen mukaan metaversumi voi olla ihan mitä vain – toisin sanoen mitä vain sinne haluaa luoda.
”Esimerkiksi taidepuolella on uskallettu kokeilla: Kansallisgalleria loi Decentralandiin virtuaalisen kopion Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongista, jossa voi katsella taideteoksia. Dolce & Gabbana järjestivät puolestaan muotinäytöksen, jossa vaatteita esittelivät ihmisten sijaan kissat”, Konttinen kuvailee.
Konttisen mukaan metaversumiin pääsee helposti: siihen tarvitsee vain nettiyhteyden ja hyvän tietokoneen. Esimerkiksi Decentralandiin voi kuka vain astella sisään tutkimaan metaversumia. Sen tavoitteena onkin luoda avoimen lähdekoodin järjestelmä, jossa käyttäjät voivat rakentaa mitä tahansa tähän hajautettuun virtuaalitilaan: oman kaupan, sosiaalisen median alustan tai mitä tahansa muuta. Siellä voi omistaa ja kehittää tontteja, ostaa taideteoksia sekä käydä kauppaa digitaalisen lompakon avulla.
”10 vuoden päästä meidän nykyinen käsityksemme metaversumista näyttäytyy kivikautisena. Tulevaisuudessa internet-protokolla tulee olemaan erilainen, jolloin myös erilaiset teknologiat ja todellisuudet limittyvät metaversumissa toisiinsa. Internetin selaaminen ja siellä oleminen tulee muuttumaan täysin”, Konttinen kertoo.
Entä kannattaako yritysten hypätä mukaan metaversumiin? Kuuntelemalla Yllättävän yksinkertaista -podcastin jakso tämäkin selviää!
