Kokosimme tiiviiseen pakettiin kutkuttavimmat teknologiatrendit, jotka vaikuttavat yrityksiin ja niiden verkkoihin vuonna 2019. Katsausta varten perehdyimme lukuisiin raportteihin ja lehtiartikkeleihin sekä jututimme rautaisia suomalaisia teknologia-alan asiantuntijoita.
-
5G tulee käyttöön
Paljon puhuttu 5G-verkko etenee rivakasti. Suomessakin taajuushuutokaupan jälkeen kenttä on selvä ja pian nähdään, minkälaisia palvelumalleja ja laiteratkaisuja uuteen verkkoon toteutetaan. Uudistus toteutetaan vaiheittain; aluksi 5G nopeuttaa 4G-käyttäjien yhteyksiä ja ensimmäisiä kaupallisia 5G-tuotteita odotetaan markkinoille 2019. Mullistavampia kehitysloikkia saa todennäköisesti odottaa 2020-luvulle. Kuluttajien himo yhä nopeampiin yhteyksiin on varmaa ja yrityksissä 5G tulee muuttamaan toimintatapoja yritysverkkojen rakennustavoista etätyön tekemiseen.
Uusi verkkoteknologia parantaa myös IoT-sovellusten toimintaedellytyksiä ja alentaa kustannuksia, minkä yhteisvaikutus vauhdittaa kehitystä useilla eri toimialoilla ja voi tehdä hurjista visioista totta yllättävän nopeasti.
-
Digitaaliset kaksoset ovat IoT:n seuraava askel
Kerätyn datan perusteella muodostettu virtuaalimalli fyysisen maailman laitteesta, esineestä tai kokonaisuudesta vauhdittaa eri aloja rakentamisesta laivateollisuuteen. Digitaalisen kaksosen avulla kunnossapito, suunnittelu ja tuotekehitys nopeutuvat, kun tarkka data mahdollistaa tehokkaamman mallinnuksen ja ennusteiden reaaliaikaisen päivittymisen.
Digitaalisten kaksosten vaikutus ulottuu myös IoT- ja AI-teknologioihin, joiden käyttömahdollisuudet laajentuvat nopeasti digitalisoituvaan teollisuuteen ja rakentamiseen.
-
Tietoturva-aukot fyysisissä laitteissa huolettavat
Kaikki puhe kyberturvallisuudesta on saanut ihmiset ja yritykset niin varovaisiksi ja epäluuloisiksi, että joidenkin arvioiden mukaan haavoittuvimmat tietoturva-aukot ovat nykyään laitteissa. Valtioiden välisen kovan luokan tiedustelun ja vakoilun nostaessa taas pitkästä aikaa päätään yrityksillä on vaarana joutua tahtomattaan välikappaleeksi.
Laitteistojen monimutkaisten globaalien toimitusketjujen valvonta on vaikeaa, ja hyvin piilotettu fyysinen Troijan hevonen voi olla sopivassa paikassa pitkään ennen aktivoitumista. Esineiden internet tuo myös verkkoihin valtavan määrän uusia laitteita ja uutta liikennettä, jonka älykäs seulominen poikkeavuuksien löytämiseksi tulee olemaan tietoturvan kannalta oleellista.
Jarna Hartikainen, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus: “Inhimillisen tietoturvan merkitys kasvaa entisestään vuonna 2019. Työntekijän tulisi tunnistaa haastavampiakin uhkia kuin vain se, onko kyseessä häirinnällinen sähköposti ja jättääkö sen lukematta. Koukut alkavat olla entistä isompia.”
-
Pilvikokonaisuuden hallinta muuttuu kriittiseksi
Pilvipalveluiden tärkeä myyntivaltti on ollut helppous. Samaan aikaan pilvipalveluiden yleistyminen ja kokonaiskuvan hajoaminen yksityisen, julkisen ja hybridipilven kesken on saanut aikaan sen, että tavanomaisella yrityksellä alihankkijoiden ja kumppanien määrä on noussut kymmenistä satoihin ja palvelut ovat hajaantuneet lukuisiin pilviin.
Tämän kaaoksen strateginen ja turvallinen hallinta onkin ICT-osastolle uudenlaista, kriittistä pilviosaamista.
-
Lohkoketjusovelluksia alkaa ilmestyä
Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen leviää liiketoimintasovelluksiin. Otsikoita repineiden kryptovaluuttojen sijaan käytännön tasolla se tulee näkymään helpompien sopimusten ja turvallisemman digitaalisen identiteetin kautta. Esimerkiksi Arla tuo toimitusketjunsa kuluttajalle läpinäkyväksi Maitoketju-lohkoketjusovelluksellaan, ja kiinteistökaupan puolella lohkoketjuihin perustuvia sopimuksia kehitetään vauhdikkaasti. Myös älykkäissä energiaverkoissa lohkoketjuja sovelletaan jo pienten transaktioiden mahdollistamiseen, eli esimerkiksi sähköauton akusta voi myydä sähköverkolle varausta.
-
Koneoppiminen kohtaa realismia
Tekoälyn ja koneoppimisen hypen pahin yli kuohahtaminen on toivottavasti jo nähty. Nyt on aika kääriä hihat ja katsoa, mitä sillä oikeasti saadaan tehtyä – ja mitä ei. Missä sovelluskohteissa tekoälystä saadaan konkreettista liiketoimintahyötyä? Miten laadukasta yritysten keräämä data on ja miten se taipuu tekoälyn kouluttamiseen? Mitä tuloksia on odotettavissa lyhyellä aikavälillä?
Avainasemassa on johtaminen. Realististen odotusarvojen varaan rakennetut projektit tuottavat parhaat tulokset, ja fiksuissa organisaatioissa käytännön AI-sovellusten hyötyjä saadaan skaalattua.
-
Immersiivisen kokemuksen äärelle keräännytään yhdessä
Immersiiviset tilat eli käyttäjän virtuaaliseen todellisuuteen upottavat, erittäin realistisen tuntuiset tilat ovat virtuaalitodellisuuden uusi musta. Esimerkiksi Amos Rex -taidemuseosta tai Oodi-kirjastosta laajalle yleisölle tutut kokemuksellisen digitaalisen esittämisen teknologiat keräävät ihmiset yhteisen elämyksen äärelle. Virtuaalitodellisuus ei siis välttämättä eristä ihmisiä toisistaan lasien taakse, vaan tarjoaakin mahdollisuuden kokea yhdessä.
Jufo Peltomaa, Immersal: “Nykyään olemme ihmeissämme, jos emme pääse käyttämään kännykkää. Tulevaisuudessa meistä voi tuntua, että olemme aivan pulassa, jos AR menee pois päältä."
-
Etiikka nousee teknologia-alan asialistalle
Viimeisen vuoden aikana isoksi puheenaiheeksi on noussut huoli siitä, millaista maailmaa luomme teknologialla. Pitkään vallinnut usko parempaan huomiseen on saanut kolhuja, kun on nähty, miten teknologian vaikutukset voivat olla demokratian, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen ja hyvinvoinnin kannalta myös haitallisia.
Moni teknologia-alalla etsiikin nyt uusimman uuden sijaan merkityksellisyyttä. Uutta teknologiaa ei oteta käyttöön, jos se ei onnistu hälventämään epäluulojamme. Digitaalisen tulevaisuuden rajattomalta näyttänyt kehitys joutuukin nyt miettimään esimerkiksi itsesääntelyä, eettisiä pelisääntöjä ja sidosryhmien tunnistamista.
Laura Juvonen, Teknologiateollisuus: ”Isot muutosajurit ovat heränneet, ja pääomat alkavat hakeutua kestävästi toimiviin yrityksiin. Ilmastonmuutoksen lisäksi tämä koskee kaikkia eettisiä asioita.”
-
Ekologisuutta vaaditaan myös teknologialta
Informaatioteknologian ekologisuus alkaa kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Vastuullisten yritysasiakkaiden vaatimukset alihankintaketjulle heijastuvat myös it-toimittajiin.
Akkujen ja elektroniikkakomponenttien harvinaiset maametallit uhkaavat huveta ja materiaalien kierrätys on pakko ottaa jo vakavasti. Kuka keksii toimivan keinon kerätä kaappien pohjilta käytöstä poistetut laitteet takaisin kiertoon? Ilmastonmuutoksen myötä sähkösyöpöt datakeskukset etsivät uusia keinoja tehokkuuteen.
-
Älykkäät tilat tekevät työfiiliksestä mitattavaa
Työympäristöt uudistuvat nyt teknologia edellä. Anturien ja lisätyn älyn myötä työtilat oppivat käyttäjiensä rytmit ja mieltymykset. Automaattisesti käyttäjien ja vuorokaudenajan mukaan säätyvä valaistus, äänimaailma tai lämmitys parantavat viihtyvyyttä, kun taas automaattiset tilavaraukset tai kuvantunnistukseen perustuva automaattinen pääsynhallinta tuovat tehokkuutta. Tarkka data toimii myös työympäristön kehittämisen kiihdyttäjänä, kun tilojen toimivuudesta saadaan nopeasti tietoa.
-
Digitaalinen hyvinvointi laajenee kuureista elämäntavaksi
Tilapäisistä digital detox -kuureista halutaan nyt siirtyä pysyvään, kestävämpään digielämään. Ihmiset etsivät tasapainoa digitaalisen ja analogisen maailman välillä, sekä työtapoja, joissa molempien parhaat puolet saadaan käyttöön. Hyvä esimerkki on Helsingin keskustaan vasta auennut Sofia Future Farm -työtila, joka rakensi asiakkailleen kokonaisen offline-kerroksen ja tarjoaa myös ohjattuja päiväunia.
-
Datatieteilijät viedään käsistä
Monet isot trendit koneoppimisesta datan hyödyntämiseen ovat tehneet niin sanotuista datatieteilijöistä rekrytointimarkkinoiden yksisarvisia. Yritykset ovat epätoivoisia löytämään edes hieman ohjelmointia osaavan tilastollisen osaajan tai edes hieman datamaailmaan päin kallellaan oleva ohjelmoijan.
Taneli Tikka, Valtion kehitysyhtiö Vake: “Suomessa on kansainvälisestikin vertailtuna pitkäaikaista ja syvällistä tekoälyosaamista, jota lähdemme Vaken täydellä keinovalikoimalla kehittämään vuonna 2019.”
-
Laitteet pirstaloituvat pienemmiksi
Älypuhelin on pakannut monta eri laitetta yksiin kuoriin, mutta kämmeneen mahtuvan laitteen rajat alkavat tulla vastaan. Nyt ovat lyömässä läpi erilaiset kapeamman käytön älylaitteet. Älykorut, älyvaatteet tai älykuulokkeet keskittyvät helppokäyttöisyyteen ja mutkattomaan toiminnallisuuteen, kun käyttäjän näkymä dataan ja sen analysointiin on helppo siirtää pilven kautta isompaan laitteeseen. Kuuluisin esimerkki on prinssi Harrynkin kädestä bongattu suomalainen Oura-älysormus.
-
Eksoskeletonit ovat työntekijän uudet lihakset
Puhe robotisaatiosta korostaa vastakkainasettelua, mutta oikeasti koneet ja ihmiset tekevät yhä enemmän yhteistyötä. Esimerkiksi eksoskeletonit eli ulkoiset tukirangat ovat jo nyt auttamassa tehdastyöntekijöitä painavien asioiden nostamisessa. Toistaiseksi kyse on passiivisista tukirangoista, mutta voimanlähteiden kehittyessä on lähivuosina odotettavissa jo uudenlaisia ihmisen voimaa ja kestävyyttä dramaattisesti lisääviä voimapukuja.
