Maailmanlaajuisen pandemian varjossa esineiden internetin eli IoT:n merkitys on noussut suuremmaksi kuin koskaan ennen. Samalla matkapuhelinverkot ovat korostuneet IoT:n yhteystekniikkana. Miksi näin on käynyt, ja miltä näyttää tulevaisuus?
Yritykset ja yhteiskunta ovat hyvin riippuvaisia logistiikasta eli tavaroiden toimitusketjuista ja niiden sujuvasta toiminnasta. Tämä koettiin maaliskuussa 2021 hyvin konkreettisesti, kun suuri konttilaiva oli jumissa Suezin kanavassa. Erityisen kipeästi logistiikan suuri merkitys on koettu koronapandemian seurauksena.
“Kaikki kysyvät tällä hetkellä, missä rokotteet ovat. Tämä on kohdistanut suuren huomion maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin. Myös verkkokauppa on saanut paljon enemmän huomiota. Kaikki haluaisivat tietää, missä tavarat liikkuvat, miten ne liikkuvat ja saapuvatko ne ajoissa. Jotta tämä seuranta olisi kustannustehokasta, toimitusketjujen pitää muuttua. Ei vain lääkintätarvikkeissa, eikä vain verkkokaupassa, vaan yhteiskunnassa laajemmin”, sanoo Telenor Connexionin IoT-tuotepäällikkö Jelte Jansons. DNA on osa Telenor Groupia.
Jansons toteaa, että muutos edellyttää digitaalista murrosta eli transformaatiota. Hän myöntää sen kuulostavan kovin kuluneelta hokemalta, mutta ilman sitä ei pärjätä. Käytännössä muutoksen toteuttaminen vaatii sitä, että esineiden internetin ratkaisut otetaan tehokkaasti käyttöön. Esineiden internet puolestaan on riippuvainen siitä, että yhteydet toimivat.
“Verkkoyhteydet eivät välttämättä ole IoT:n ajuri, mutta ne ovat ratkaisevan tärkeä osa sen infrastruktuuria. Jos tämä infrastruktuuria ei ole kunnossa, digitaalisen muutoksen taipaleesta tulee väistämättä aika kivinen”, Jansons painottaa.
Mobiiliyhteydet ovat logistiikan IoT:ssä lyömättömiä
Aikaisemmin on usein ajateltu, että esineiden internetille riittää paikallinen langaton lähiverkko eli wifi-yhteys. Tai sitten yhteystekniikkana on ollut bluetooth tai erikoistekniikka, kuten harvoille tuttu lyhyen kantaman Zigbee. Mikä yhteystekniikka sitten pärjää toimintavarmuuden ja samalla kustannustehokkuuden näkökulmasta parhaiten?
“Mobiiliverkkoon perustuvaa tietoliikenneyhteyttä on paljon helpompi käyttää kuin muita tekniikoita. Matkapuhelinverkot edustavat tiukasti standardoitua ja maailmanlaajuisesti saatavilla olevaa tekniikkaa, jonka kehitys on ennustettavaa. Kun valitsee mobiiliverkot IoT-yhteyksiinsä, saa keskittyä oman palvelunsa kehittämiseen yhteyksien varmistamisen sijasta. Samalla eduksi tulee oman palvelun vieminen maailmanlaajuiseen mittakaavaan”, Jelte Jansons sanoo.
Hän huomauttaa, että mobiiliverkot tukevat nimensä mukaisesti luonnostaan mobiliteettia, mikä on ratkaisevaa, jos esine liikkuu, kuten logistiikassa. Mobiiliyhteyksillä ei ole kummoinen ongelma, jos seurannan kohteen pitää liikkua maasta tai maanosasta toiseen. Operaattorin vaihto eli roaming kattaa laajalti myös esineiden internetin tarpeet. Ilman mobiiliyhteyksiä ei onnistuisi myöskään fleet management eli ajoneuvokaluston sijainnin ja kunnon seuranta, joka on suosittu IoT:n sovelluskohde.
“Meillä Telenorilla yksi tuore esimerkki mobiiliyhteyksiin vaihtaneesta palvelusta liittyy sähköauton latauspalveluun, joka tarjoaa kuluttajille latauspisteitä omaan pihaan. Yritys käytti alun perin asiakkaidensa omaa wifiä palvelun etäseurannan ja -ohjauksen tietoliikenteessä. Riippuvuus wifistä aiheutti jatkuvia ongelmia, kun yhteys katkeili eri syistä. Käyttäjät saattoivat vaikkapa ostaa uuden wifi-reitittimen ja unohtaa, että latauspiste oli liitetty vanhaan.”
Kuluttajina olemme tottuneet siihen, että matkapuhelimia täytyy ladata liki päivittäin ja että tavalliset mobiiliyhteydet hotkivat sähköä. IoT-tarpeisiin on kuitenkin kehitetty erittäin vähän virtaa kuluttavat LTE-M- ja NB-IoT-tekniikat, jotka toimivat 4G- ja 5G-mobiiliverkoissa. Esimerkiksi DNA:lla on Suomessa lähes koko maan kattava LTE-M-verkko.
“IoT on pitkän aikavälin peliä, jossa vaaditaan hyvin pitkiä elinkaaria ja mittakaavaltaan suuria toteutuksia. Kaiken pitää toimia vakaasti niin teknisesti, kaupallisesti kuin juridisesti. Hyvin suuri arvo on sillä, että yhteyden saa toimimaan kauan aikaa, jopa kymmenen vuotta tai kauemmin”, Jansons kuvailee.
Haluatko tietää tarkemmin ajankohtaisia asioita esineiden internetistä ja varsinkin tietoliikenteen tekniikasta? Lue tästä, mitkä kolme asiaa IoT:stä pitää tietää ennen sen käyttöönottoa!
