Laajennettu todellisuus on suuryrityksille erittäin vakavasti otettava teknologia, jonka avulla on jo nyt saatu suuria säästöjä. Sitä voi käyttää esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen.
Seison Tuomiokirkon portailla ja katselen, kun vesi nousee. Meri peittää alleen torikorttelit, Aleksanteri II:n patsaan ja nousee porras portaalta kohti minua.
Kauempana Ruotsin-laivat kohoavat vedenpinnan mukana, mutta Tuomiokirkon portailla voin melkein tuntea varpaideni kastuvan.
Tämä ei onneksi ole totta, sillä oikeasti olen Helsingin Arabiassa. Kyse on virtuaalitodellisuudesta, josta poistumiseksi minun on vain otettava VR-lasit silmiltä. Katselen Teatimen ja Ylen yhteistoteutusta, joka mallintaa vedenpinnan nousun merkitystä Helsingissä.
Extended realityn (XR) eli laajennetun todellisuuden keinot ovat viime vuosina löytäneet tiensä yhä useammalle työpaikalle. XR on hiljattain käyttöön otettu kattotermi, joka kattaa virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR).
Näistä virtuaalitodellisuutta katsellaan VR-laseilla, kun lisätyssä todellisuudessa tietokoneella vaikkapa katunäkymään lisättyjä elementtejä voi katsoa älypuhelimella.
Laajennettu todellisuus ei kuitenkaan ole vain sivistystä ja ajanvietettä. Yrityksille siinä piilee isoja mahdollisuuksia.
"Esimerkiksi teollisuudelle laajennettu todellisuus on jo nyt hyvin vakavasti otettava teknologia. Tätä ei ole vaikea ymmärtää, jos sillä pystyy esimerkiksi puolittamaan projektibudjetin”, Teatime Researchin tiedejohtaja, Helsinki XR Centerin (HXRC) neuvonantaja ja Suomen virtuaalitodellisuusyhdistyksen (FIVR) hallituksen jäsen Aleksis Karme sanoo.
Isoja mahdollisuuksia yrityksille
Moni työ hoituu XR:n avulla ilman, että paikan päälle tarvitsee lähettää ihmistä. Esimerkiksi moottoria huoltava insinööri voi saada kollegalta vinkkejä toiselta puolen maailmaa XR-lasien avulla.
Henkilöstöä perehdytettäessä tehdaskäynti ei aina vaadi mannertenvälistä lentoa, ja rakennusyhtiö voi esitellä uuden talon malliasuntoa luomalla siitä laajennetun todellisuuden ympäristön.
”XR-teknologian avulla henkilöstön kouluttaminen on kustannustehokasta ja vaikuttavaa verrattuna perinteisiin tapoihin. Etenkin tilojen hahmotus on siinä todella kätevää”, Karme sanoo.
Koulutusten lisäksi tilojen hahmottaminen on erityisen kätevää käytettävyystutkimuksissa.
”Sen avulla voi hahmottaa jo suunnitteluvaiheessa, mihin kohti tarvitaan opasteita. Esimerkiksi Oodissa VR-teknologiaa käytettiin koko rakennusprosessin ajan tilan ja opasteiden toimivuuden mallinnukseen”, sanoo Karme.
Helsinki XR Centerin toimintaa pyörittää Metropolia Ammattikorkeakoulu yhdessä FIVR:n kanssa. Keskuksen yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin kaupunki ja Business Finland.
Virtuaalitodellisuudessa viiveellä voi olla väliä
Striimatussa virtuaalitodellisuudessa verkkoyhteyden viiveettömyydellä on iso merkitys. Yhteyden viive aiheuttaa käyttäjissä helposti matkapahoinvoinnin oireita, jos liikkeen ja VR-näkymän välillä on pienikin ero. Striimaamisen lisäksi sisällön voi tallentaa laitteeseen.
”Yhteyden viive on striimatussa virtuaalitodellisuudessa paljon kriittisempi kuin lisätyssä todellisuudessa. 5G tuo tulevaisuudessa varmasti uusia mahdollisuuksia, ja parantaa esimerkiksi paikannustarkkuutta. En kuitenkaan tiedä, onko ensimmäisissä 5G-verkoissa vielä riittävästi vääntöä”, Karme sanoo.
Tuomiokirkon rappusilla ymmärrän, mitä merenpinnan nousun erilaiset skenaariot tarkoittavat Helsingille. Tätä voimakkaampaa tapaa sen hahmottamiseksi on hankala kuvitella.
Artikkeli on osa DNA Busineksen Teknologia-Suomi 2020 -matkaa. Siinä luotaamme teknologian uusia tuulia artikkeleissa, videoissa ja podcastissa.
Lue myös: 17 teknologiatrendiä vuodelle 2020!
