”Viitisen vuotta sitten aloin kysyä kaikissa esiintymisissäni, kuinka moni yleisöstä käyttää tekoälyä. Alkuun nousi hajanaisia käsiä, nyt kädet nousevat valtaosalla”, kertoo DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.
Tekoälyn yleistyminen on kiistatta yksi tämän ajan merkittävimmistä teknologiatrendeistä. Vaikutukset yltävät yhä useammalle alueelle. Digitaaliset palvelut toimivat sujuvammin, usein käytetyt kohteet löytyvät helpommin, suositukset ovat aina vain osuvampia. Tekoälyn kehitys näkyy paitsi Netflixin tai Googlen toimivuudessa, myös yrityspalveluiden mutkattomuudessa.
Kuluttajapalvelut ovat tekoälynkin saralla pieni osa koko kuvasta. Konepeltien alla kuhisee, esimerkiksi tietoverkoissa ja teollisuusautomaatiossa. Haasteilta ei vältytä, ja sääntelyä tarvitaan.
"On eettisestikin tärkeää, että tekoälyn käyttöä ollaan nyt sääntelemässä EU-tasolla. Yritysten kannalta keskeistä on, että tuleva sääntely on selkeää, tarkkarajaista ja oikein kohdennettua, sekä samalla mahdollistaa uudet innovaatiot. EU on ollut tiennäyttäjä tietosuojasääntelyssä ja muu maailma on usein tullut perässä. Näin tulisi olla myös tekoälyn osalta”, Tolvanen sanoo.
Hyvästi salasanat, tervetuloa uudet yritykset ja palvelut!
”Kun nykyaikaa peilaa taloushistoriaan, yritysten elinkaari on nyt keskimäärin paljon aiempaa lyhyempi. Pääomasijoittajien ja teknologian kehitystä dominoivien jättiyritysten taskut ovat syviä, ja lupaavia innovaatioita voidaan skaalata globaaleiksi todella nopeasti. Nousevaan trendiaaltoon iskevä palvelu voi muuttaa markkinoita äkillisemmin kuin kukaan uskoisi”, Jussi Tolvanen pohtii.
Esimerkkejä disruptiivisista eli markkinoiden rakenteita murtavista teknologiatrendeistä ovat vaikkapa älyoptiikka ja biometriset tunnisteet. Ne voivat yleistyä hyvinkin nopeasti.
Älyoptiikka tuo tietoa nähtäväksi ja käsiteltäväksi suoraan näkökenttään siten, että käyttäjä näkee samalla myös ympärilleen – toisin kuin ympäristön pimentävissä VR-laseissa. Kun markkinoille ennen pitkää saadaan kevyet ja tyylikkäät älylasit, jopa piilolinssit, laajamittainen käyttö voi alkaa räjähdysmäisellä vauhdilla. Seurauksena mullistuvat käytännössä kaikki kännykän ja muiden älylaitteiden avulla käytettävät palvelut, ja monenlaisia uusia palveluita tulee mahdolliseksi.
”Biometriset tunnisteet tarkoittavat, että salasanat poistuvat, ja harva jää niitä kaipaamaan. Jatkossa kaikki laitteet ja sovellukset toimivat esimerkiksi kasvojen, retinan tai sormenjälkien tunnistuksen avulla. Olen ehdottoman varma, että näin tulee tapahtumaan, ja tapahtuu jo nyt. Esimerkiksi oma kännykkäni sekä koti- työtietokoneeni toimivat jo täysin biometrisillä tunnuksilla. Teknologia on olemassa, kysymys on vain käyttöönotosta”, Tolvanen sanoo.
Vastuullisuus on olennainen lähtökohta kaikessa toiminnassa. DNA:n tähtäimessä on esimerkiksi digitaalinen yhdenvertaisuus, jonka myötä kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet, laitteet ja yhteydet verkon palveluiden käyttämiseen. Ilmastonmuutosta torjutaan muun muassa optimoimalla tekoälyn avulla radioverkkojen toimintaa mahdollisimman energiatehokkaaksi sekä korvaamalla vanhoja 3G- ja kupariverkkoja uusilla, vähemmän energiaa käyttävillä teknologioilla.
Miksi yritysjohtajan pitäisi kiinnostua tekoälystä, tai laajemmin teknologiatrendeistä?
Yritysjohtajille teknologiatrendeissä on kyse perustavanlaatuisista asioista, jopa koko yrityksen olemassaolosta. Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, sillä omaan liiketoimintaan mahdollisesti kohdistuvat äkilliset kysynnän tai tarpeiden muutokset ovat myrkkyä, jos ne tulevat yllätyksinä.
”Esimerkiksi tekoälyn ja kvanttiteknologian tapaiset mahdollistavat teknologiat kehittyvät koko ajan taustalla. Niiden vaikutus tulee näkymään siinä, millaiset innovaatiot ovat jatkossa toteuttamiskelpoisia ja skaalattavissa järkevin kustannuksin. Kvanttiteknologian laajamittainen käyttöönotto kestänee vielä vuosia, mutta kehityskulku saattaa hyvinkin olla PC-teknologian kaltaista – ensin hyvin hidasta, sitten räjähdysmäisen nopeaa”, Tolvanen ennakoi.
Operaattorimaailmassa merkittävässä roolissa on 5G-teknologia, jonka mahdollisuuksien kirjoa on vasta alettu ottaa käyttöön. Esimerkiksi verkon viipalointi eli oman tehokkaan ja tietoturvallisen kaistan eriyttäminen yrityksen käyttöön siirtyy puheista käytäntöön sitä mukaa, kun verkot ja päätelaitteet pystyvät ominaisuutta hyödyntämään. Kiinteästi asennettavat 5G-yhteydet ovat jo korvanneet merkittävän määrän vanhentuneisiin tekniikoihin perustuneita kiinteitä yhteyksiä.
”Keskeinen osa työtäni on pohtia ja ennakoida, millaisia palveluita operaattorilla pitäisi jatkossa olla. Esimerkiksi pilvipalvelut ja mixed reality ovat tuttuja asioita aiemmista työtehtävistäni, ja juuri nyt pinnalla on reunalaskennan, teollisen internetin, tietoturvan ja metaversen seuraavia askelia. Seuraavan verkkosukupolven eli 6G:n aika koittaa arviolta vuosikymmenen taitteessa, ja siihen asti tuotteistamme tapoja hyödyntää nykyisten verkkoteknologioiden potentiaalia”, Tolvanen kertoo.
Verkkoteknologioiden näkökulmasta olennaista on vaihtoehtojen ja valinnanvapauden tarjoaminen asiakkaalle. DNA:n yritysasiakkaista valtaosa hakee ensisijaisesti nopeita ja yhä useammat myös lyhyen latenssin palveluita, ja vain harvalle on olennaista merkitystä sillä, miten palvelut toteutetaan. Esimerkiksi privaattiverkko on erinomainen vaihtoehto tiettyihin skenaarioihin, mutta moniin tarpeisiin voidaan vastata taatun nopeuden ja viiveen avulla myös muilla kustannustehokkaammilla tavoilla.
”Tässä ajassa erityisen tärkeää on tietoturva, jonka merkitykseen on todellakin herätty. Tietoturvan ytimenä perinteisesti pidetyn suojaamisen ohella ymmärretään entistä paremmin toipumisskenaarioiden merkitys, kun riskit ovat todellisempia. Jokaisen yrityksen ja yksilönkin on äärimmäisen tärkeää valmistautua siihen, miten toivutaan, jos jotakin sattuu”, Jussi Tolvanen painottaa.
”Yksi Suomen vahvuuksista tietoturvan saralla on, että yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin kriittisten toimijoiden kesken on hyvää ja tiivistä”, Tolvanen lisää.
Ensimmäinen vuosi DNA:lla osoitti arvojen voiman
Jussi Tolvanen aloitti DNA:n toimitusjohtajana syksyllä 2021. Millaisia oppeja ja ajatuksia on päällimmäisenä mielessä ensimmäisen vuoden jälkeen?
”Alussa suurin yllätys oli, kuinka arvojohdettu firma DNA on. Nopeus, rohkeus ja mutkattomuus todella näkyvät kaikessa toiminnassa. Lisäksi nostaisin esiin osaamisen, jota yhtiön sisällä jaetaan upealla tavalla. Olen päässyt oppimaan todella monelta DNA:laiselta esimerkiksi toimialan logiikasta, regulaatiosta ja toimintaympäristöstä sekä DNA:n ja Telenorin toimintatavoista. Turvallisuuteen liittyviä asioita on luonnollisesti käsitelty erityisen paljon, sekä kyberturvallisuuden että verkkojen fyysisen turvallisuuden näkökulmista”, Jussi Tolvanen luettelee.
”Olen erityisen ylpeä merkityksestämme yhteiskunnallisena toimijana. Pidämme huolta yhteiskuntamme kehittämisestä muun muassa rakentamalla koko Suomea hyödyttävää verkkoinfrastruktuuria ja huolehtimalla digitaalisesta yhdenvertaisuudesta”, Tolvanen painottaa.
DNA on osa Telenoria, joka on 175 miljoonalla asiakkaallaan yksi maailman suurimmista operaattoreista ja alansa selvästi suurin toimija Pohjoismaissa. Suomen yritysliiketoiminnan keskeinen tavoite on palveluiden muotoilu helposti ymmärrettäviksi ja käyttöönotettaviksi. Telenorilta on saatu lisää keinoja tuottaa suomalaisille asiakkaille entistä parempia palveluita, ja Telenor on myös avannut DNA:n henkilöstölle uusia uramahdollisuuksia.
”Verkoissa tärkeimmät kilpailutekijät ovat nopeus, pieni viive ja toimintavarmuus, ja olemme ylpeitä siitä, että DNA:n verkot ovat suurissa kaupungeissa tehtävien Omnitele-mittausten mukaan jatkuvasti alan nopeimpia. Menestys tällä alalla perustuu kuitenkin lopulta erinomaiseen laatuun ja palveluun. Tähtäämme siihen, että meidän kanssamme toimiminen on asiakkaidemme mielestä yllättävän yksinkertaista”, Tolvanen summaa.
Teleoperaattorit ovat viime vuosina olleet kriittisemmässä roolissa kuin koskaan ennen, ensin korona-aikana etätyön ja etäkoulujen mahdollistajana, nyt Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Tiivis pohjoismainen yhteistyö ja Nato-maasta kotoisin oleva omistaja antavat DNA:lle vahvaa selkänojaa myös kyberturvan alueella.
”Henkilökohtaisesti innostava ja tärkeä asia on syksyllä julkaistu työnantajalupaus, inhimillinen ja omanlainen DNA. Lupaamme esimerkiksi mahdollisuuden tehdä töitä mistä ja miten haluaa, sitoudumme arvostamaan jokaista omana itsenään, ja panostamme jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen”, Jussi Tolvanen kertoo.
”Kaiken ytimessä on ihmisistä huolehtiminen, sillä vain hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa yritysten menestymisen.”
Miltä näyttää teknologian vuosi 2023? Lataa Teknologiatrendit 2023 -raportti.
