Teiden, siltojen ja raiteiden rakentaminen on aina alkanut suunnittelupöydältä. Erilaisten tekniikkalajien tietojen yhdistäminen yhdeksi kattavaksi kokonaisuudeksi on kuitenkin piirustuksena mahdotonta toteuttaa. Tietomalli on ratkaisu asiaan; koskaan aiemmin suunnittelutyö ei ole ollut niin yksityiskohtaista ja toteutusta helpottavaa kuin nykyään.
Mikä on siis muuttunut? Pääsimme tutustumaan digitaalisen infrarakentamisen maailmaan, johon meidät johdatti Destian liiketoiminnan tuesta ja kehittämisestä vastaava johtaja Pasi Nurminen . Digitalisaatio on tullut ratkaisevan tärkeäksi osaksi Destian infrastruktuurirakentamisesta viimeisen 15 vuoden aikana.
”Puhummekin nykyään mallipohjaisesta rakentamisesta. Rakennussuunnittelu on toteutettu digitaalisena kolmiulotteisena tietomallina, jonka avulla kaikki projektin osapuolet tietävät tarkasti rakennettavien kohteiden paikat, mitat ja materiaalit. Tietomalli on niin yksityiskohtainen, että voidaan puhua rakennuskohteen digitaalisesta kaksosesta”, Pasi Nurminen kertoo.
Tietomallia käyttää käytännössä koko infrarakentamisen ketju. Suunnittelija jakaa tietomallin mittaustyönjohdolle, joka tallentaa sen pilvipalveluun. Sieltä se on verkon yli esimerkiksi työkoneiden käyttäjien ja työnjohdon käytettävissä. Työn toteutuksen eteneminen näkyy järjestelmässä, ja myös asiakas voi seurata työmaata sen avulla.
Tietomallia voi käyttää myös työmaalta käsin tableteilla ja älypuhelimilla. Lisäksi työnjohto päivittää digitaalista tietomallia työkohteesta otetuilla valokuvilla, dronekuvilla ja 360 asteen kuvilla.
”Dataa kertyy urakan aikana valtavat määrät. Isoissa hankkeissa syntyy satojatuhansia merkintöjä laadunvalvonnan mittapisteistä ja tuhansittain kuvia. Jos syystä tai toisesta pitää tehdä eri tavoin, kun on suunniteltu, niin siitä saadaan tiedot talteen tietomalliin”, Nurminen sanoo.
Nopea verkko ja sentintarkka paikannus Aiemmin työmaat alkoivat maastoonmerkinnällä; mittamiehet asettivat maastoon mittakeppejä esimerkiksi kaivuusyvyyden ja pengerrysten ilmoittamiseksi. Sekä verkossa oleva digitaalinen tietomalli että työkoneissa oleva paikannusjärjestelmä ovat nykyisin niin tarkkoja, että kaivurin kauhan kaivuupaikka saadaan sentilleen ilman maastomerkintöjä.
Työn toteuttaminen nykyteknologialla vaatii myös verkolta paljon.
”Kun valtava määrä aineistoa liikkuu langattomasti ja reaaliaikaisesti, täytyy verkon toimia luotettavasti. Ja kun kaivuutöissä tarvitaan senttitarkkuutta, ei tavallinen GPS-paikannus riitä. Sen vuoksi käytämme työmailla RTK-GPS-paikannusta, eli reaaliaikaista kinemaattista mittausta, joka päivittää kauhan viuhuessa koordinaatteja dataverkon yli todella nopeasti”, Nurminen kuvailee vauhtia ja tarkkuutta.
Tästä kaikesta syntyy ajantasainen tilannekuva, josta nähdään koko ajan mitä tehdään nyt ja seuraavaksi ja missä koneet liikkuvat.
”Voi sanoa, että rakennamme fyysisen infran lisäksi myös digitaalista infraa. Digitaalisesta mallista on paljon konkreettista hyötyä. Kun suunnittelija rakentaa ensin digitaalisesti, kaikki osaset saadaan sovitettua yhteen. Syntyy aikataulusäästöä, tehokkuus paranee, samoin laatu on aiempaa parempi. Lisäksi materiaalia säästyy”, Nurminen tiivistää digitalisaation edut.
Rakentavatko robotit pian kaikki tiemme? Automaatio ja robotisaatio saavat tulevaisuudessa sijaa myös infrarakentamisessa. Robotisaatio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan robottien käyttö tulee yleistymään etenkin vaarallisissa tehtävissä. Kuljettajia ja koneiden käyttäjiä tullaan silti tarvitsemaan vielä hyvin monissa kohteissa.
Sen sijaan fossiiliset polttoaineet ovat väistymässä sähkön tieltä. Ainakin vähitellen.
”Kiinnostus sähkökäyttöisiin koneisiin on kovaa, mutta saatavuus vielä heikonlaista. Pienempiä kaivuukoneita ja pyöräkuormaajia on jo olemassa sähköisenä. Raskaita kuorma-autoja on tulossa markkinoille vuonna 2022. Muu raskaampi työkonekalusto ei sähköisty vielä, sillä akun keston sekä työmaiden latausinfran haasteet tulee ensiksi ratkaista. Myös kaasukäyttöiset moottorit ovat vaihtoehto”, Nurminen kertoo.
Kaisantunneli sukeltaa pohjaveden alle Kaisantunneli tulee valmistuttuaan helpottamaan pyöräilijöiden liikkumista itä-länsisuunnassa Kaisaniemenpuiston ja Töölänlahdenkadun välillä. Jatkossa pyöräilijöiden ei tarvitse enää kiertää asemaa Kaivokadun kautta. Lisäksi tunneliin tulee pyöräparkit 1 200 polkupyörälle.
Helsingin kaupunki tilasi työn Destialta, jolla on runsaasti kokemusta erittäin vaativista hankkeista. Tunneli kulkee 19-raiteisen ratapihan ali ja rakentamisen aikanakin junaliikenne kulkee kaiken aikaa. Kaikkiaan 1 000 junaa vuorokaudessa. Työmaa vaikuttaa alueella, jossa liikkuu päivittäin 200 000 ihmistä.
Kyseessä on niin kutsuttu STk-urakka, eli kehitysvaiheen sisältävä suunnittele ja toteuta -urakka. Kehitysvaihe alkoi kesällä 2020 ja toteutusvaihe keväällä 2021. Nurminen kertoo, että kaivuu on käynnissä molemmissa päissä ja louhinta hyvässä vauhdissa.
”Kaisantunneli on erittäin mielenkiintoinen ja vaativa hanke. Junaliikenteen ja tunnelin kaivamisen lisäksi kohteessa on ratarakentamista, ratasähköä, erittäin vaativia betonitöitä ja pohjaveden alaista rakentamista. Junat tulevat työn aikana kulkemaan keskellä olevilla kuudella raiteella apusiltoja pitkin. Olen todella ylpeä omista tekijöistämme ja yhteistyökumppaneistamme”, Nurminen summaa hankkeen monivaiheisuutta.
Tietomalli, toimivat yhteydet ja erittäin tarkka paikannus ovat ratkaisevan tärkeitä myös Kaisantunnellin työmaalla.
Katso video, ja lähde mukaamme Destian Pasi Nurmisen vieraaksi paraikaa rakenteilla olevan Kaisantunnelin työmaalle:
VIDEO
Tutustu myös muihin kiinnostaviin yrityksiin, Nitoriin, PostNordiin ja Auntieen, joissa vierailimme hiljattain! Avoimet ovet -sarja johdattaa kylään suljettujen ovien taakse yrityksiin, joita kovaa vauhtia kehittyvän teknologian mukanaan tuoma muutos ei hetkauta. Nämä uuden työn tienraivaajat luotsaavat meitä kohti tulevaa – kukin omalla tavallaan. Katso jaksot ja kurkista huomiseen!
