Informaatioteknologia eli IT ja operatiivinen teknologia eli OT yhdentyvät kiihtyvällä tahdilla. Samalla äly sekä tekoäly siirtyvät kohti verkon reunoja. Merkittäviä muutoksia tuo myös sääntely, joka terästää tietoturvaa.
Operatiivinen teknologia ohjaa ja valvoo fyysisiä prosesseja ja laitteita, kuten tehtaiden sisäisiä automaatioratkaisuja. OT:n ominaispiirteet, luotettavuus ja turvallisuus, korostuvat esimerkiksi energia- ja vesihuollossa sekä muissa yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisissä järjestelmissä.
Käytännössä OT koostuu kenttälaitteista, kuten antureista ja toimilaitteista, ohjausjärjestelmistä (PLC, PAC, DCS), tietoliikenneverkoista ja ohjelmistoista. OT toimii konepellin alla myös esimerkiksi nykyajan autoissa.
Alun perin OT oli oma suljettu maailmansa, mutta digitalisaation seurauksena se on kytkeytynyt yhä laajemmin yritysten tietojärjestelmiin. Puhutaan IT/OT-konvergenssista, yhdentymisestä.
”Dataa virtaa nykyään usein molempiin suuntiin, mutta ainakin OT:sta IT:n suuntaan, koska OT-dataa halutaan IT-järjestelmien piiriin muun muassa prosessien optimoinnin ja ennakoivan huollon tarpeisiin”, kuvailee Matti Partanen, Etteplanin teollisuuden palveluratkaisujen johtaja. ”IT- ja OT-maailmat ovat hyvin erilaisia ja niissä arvotetaan eri asioita. OT:ssa korostetaan järjestelmien luotettavuutta ja elinkaaret ovat erittäin pitkiä – IT-puolella sen sijaan panostetaan kehittämisen nopeuteen ja viisi vuotta tuntuu joskus pitkältä ajalta.”
IT- ja OT-kulttuuri ja -terminologia ovat toisinaan kuin eri maailmoista.
IT ja OT eroavat toisistaan edelleen niin paljon, että niiden parissa toimivat ihmiset, heidän työkulttuurinsa ja käyttämänsä terminologiakin ovat kuin eri maailmoista. Konvergoitumisen seurauksena IT:n kehitysmalleja, toimintatapoja ja työkaluja kuitenkin valuu OT-puolelle, jossa ihmiset voivat kokea uudet asiat vieraiksi.
”Asiakkailla saattaa olla automaation asiantuntijoita, joilla on rajallinen tietämys IT:n toimintatavoista ja järjestelmistä. Keskusteluyhteys ihmisten välillä nousee entistä isompaan arvoon, mikä vaatii sillan luomista, yhteisiä tavoitteita ja ihmisten johtamista.”
Regulaatio muuttaa pelikenttää
Ajankohtaisia aiheita IT/OT:n rajapinnalla ovat laajentuva sääntely, reunalaskennan kasvava tarve ja tekoälyn nousu. Muutosten yksi yhteinen nimittäjä on tietoturva. Se onkin suurin pelko OT-maailmassa, jonka on pitkään koettu olevan varsin eristetty ja vahva ympäristö. Nyt etenkin yhteiskunnan huoltovarmuuskriittisen infrastruktuurin suojaus kyberuhkilta vaatii kuitenkin entistä enemmän huomiota.
”Regulaatio on tämän hetken suurin juttu ja erityisesti EU:n NIS2-direktiivi, joka ohjaa kyberturvallisuusvaatimuksia. Se taklaa hyvin huolta tietoturvasta ja poistaa pahimpia pelkoja. NIS2 pakottaa ottamaan huomioon muun muassa turvalliset kehitysmenetelmät ja toimintatavat. Kehittäjätahon pitää pystyä näyttämään, että on toimittu direktiivin mukaisesti”, Etteplanin Partanen sanoo.
Omiin asiakastarpeisiinsa Etteplan onkin kehittänyt menetelmän ja viitekehyksen, joka on linjassa NIS2-direktiivin ja esimerkiksi radiolaitedirektiivin kanssa. Menetelmä kattaa turvallisen kehityksen ja ylläpidon tuotteiden koko elinkaaren ajalle.
NIS2-direktiivin ohella sääntelyä tuovat EU:n datasäädös ja tekoälysäädös.
IT/OT:n kannalta merkittävää sääntelyä tuovat myös EU:n datasäädös (EU Data Act) ja tekoälysäädös (EU AI Act). Niistä datasäädös korostaa käyttäjän oikeutta dataan ja sen saatavuuteen.
”Säädös saattaa muokata pelikenttää aiemmin suljettujen OT-tuotteiden osalta, jotka keräävät dataa asiakkaan ympäristöistä, kuten tehtaista tai työkoneista. Tätä dataa valmistajat hyödyntävät muun muassa tuotekehitykseen, palveluiden luomiseen, ennakoivaan kunnossapitoon ja koneen käytön seurantaan. Jatkossa asiakas voi vaatia tämän koneelta kerätyn raakadatan itselleen. Sitä varten valmistajan täytyy rakentaa tarvittavat rajapinnat”, Partanen kertoo.
Autonomisuus ajaa reunalaskentaa ja tekoälyä
Keskeinen ajuri IT/OT-konvergenssissa on pyrkimys OT-järjestelmien autonomisuuteen. Vaikka monella saralla, kuten autoteollisuudessa, on viime vuosina otettu harppauksia eteenpäin, maalista ollaan usealla alalla vielä kaukana. Matka sinne edellyttää OT:n yhä laajempaa tuomista laskentakapasiteetin ja tekoälyn piiriin.
”Autonomisuuteen liittyy esimerkiksi muutosten ennakointi. Siinä tekoäly ja reunalaskenta nousevat merkittävään rooliin. Tekoälymalli on mahdollista opettaa datakeskuksessa riittävällä prosessi-informaatiolla ja tiputtaa verkon reunalle, jossa myös suorituskyky nousee koko ajan”, Partanen sanoo.
Mitä pyörittää paikallisesti ja mitä siirtää pilveen?
OT-ympäristöt tuottavat valtavat määrät dataa, jota voidaan hyödyntää ennakoivan huollon ja etähuollon tarpeisiin. Kaikkea dataa ei kuitenkaan kannata viedä verkon yli pilveen analysoitavaksi.
”Koko ajan mietitään, mitä pyörittää paikallisesti ja mitä siirtää pilveen. Jos millisekuntidataa tuodaan useammalta laitteelta, datamäärässä saatetaan helposti päästä teratavuluokkaan. Siitä aiheutuu niin konnektiviteetin kuin datan hallinnan haasteita. Siksi reunalaskenta sekä datan aggregointi reunalla nousevat arvoonsa”, kertoo Matti Partanen Etteplanilta.
Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia kyberrikollisille, ihminen on erehtyväinen ja tietoturvarikollisuus ammattimaistuu. Kokosimme yhteen tärkeimmät opit parempaan kyberturvaan: Kyberrosvot: Tietoturvassa yhdistyvät inhimillisyys, teknologia ja varautuminen.
