Blogit

Verkkoyhteydestä ei saa muodostua pullonkaulaa käsillä olevaan tekemiseen.

Investoinko verkkoihin liikaa vai liian vähän? Näillä ohjeilla haarukoit järkevimmän tason

Miten arkeesi vaikuttaisi, jos sähköt olisivat poikki? Entä mitä vaikutuksia olisi sillä, jos verkkoyhteys katkeaisi?

Asianmukainen verkkoyhteys on näinä päivinä itsestäänselvyys, aivan kuten sähkö. Mutta mitä asianmukaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa, ja minkä verran siitä kannattaa maksaa? 

Mikäli verkkoyhteyksiä arvioidaan teollisuudessa laajalti hyödynnettävän Lean-filosofian kautta, vastaus voisi olla, ettei verkkoyhteydestä saa muodostua pullonkaulaa käsillä olevaan tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia vaateita huippunopeudesta viiveeseen ja vikasietoisuuteen.

Erilaisten ja eri hintaisten vaatimusten paineessa on hyvä pysähtyä analysoimaan, miten verkko liittyy tekemiseen prosessien eri vaiheissa.

Merkittävimpiä valintoja verkon toimivuuden ja kustannusten kannalta ovat symmetrisyyden tarve, yhtäaikaisten käyttäjien määrä sekä verkkoa kuormittavien työvaiheiden kesto.

Esimerkki voisi olla työntekijä, jonka keskeinen tehtävä on käsitellä ja rikastaa verkossa olevaa aineistoa. Haetaan ja analysoidaan tietoa sekä kirjataan johtopäätöksiä johonkin järjestelmään. Vaikkapa röntgenlääkäri katsoo kuvia omalta työasemaltaan, laatii niistä pyydetyn lausunnon ja tallentaa sen järjestelmään kuvien yhteyteen.

Röntgenkuvat – tai vaikkapa teknisten suunnitelmien CAD-kuvat – ovat esimerkkejä poikkeuksellisen suurista tiedostoista. Verkkotarpeiden näkökulmasta on olennaista tunnistaa, ladataanko kuvat vain ruudulle nähtäväksi, vai onko kuvatiedostoja tarkoitus myös muokata ja tallentaa muokattuina takaisin palvelimelle tai pilveen. 

Edellä kuvattujen kaltaiset tarpeet määrittävät, tarvitaanko symmetrinen eli molempiin suuntiin yhtä nopea ja lisäksi mahdollisimman viiveetön yhteys, vai riittääkö epäsymmetrinen yhteys, kunhan latausnopeus on riittävän suuri. 

Verkkovalinnat eivät ole yhdentekeviä, sillä prosessien sujuvuuden ja kustannusten erot ovat helposti suuria.

Verkkovalintojen kannalta merkitseviä tekijöitä ovat yhtäaikaisten käyttäjien määrä ja eri työvaiheiden kesto. Minkä verran henkilöitä tai laitteita tarvitsee tietyssä paikassa olevaa verkkoa samaan aikaan, ja kuinka suurelle osalle näistä verkon suorituskyvyllä on erityistä merkitystä? Ovatko huippukuormatarpeet lyhyitä ja satunnaisia, vai pitempikestoisia ja jatkuvampia? 

Välttääksemme Lean-filosofian mukaista pullonkauloista tai häiriöistä johtuvaa hukkaa, on yhteyden syytä olla riittävän suorituskykyinen. Huippusuorituskykyinen verkko kaikkialla olisi ilman muuta teknisesti houkutteleva vaihtoehto, mutta kuten aina, taloudellisia panostuksia on syytä arvioida niiden vaikuttavuuden kautta. 

Lean-filosofian hengessä kannustan jokaista organisaatiota ja niiden verkkovalintojen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä analysoimaan verkkotarpeitaan prosessien kautta.

Yhteyden suorituskyvyn optimointi juuri sopivalle tasolle on usein järkivalinta. Lisäksi on monesti perusteltua varmistaa vikasietoisuus erilaisin automaattisin varayhteyskäytännöin, tietoturvaa unohtamatta. 

Lisäksi on syytä kysyä, onko yhteystarpeisiin ennakoitavissa merkittäviä muutoksia. Milloin muutos voisi koittaa, ja miten nopeasti siihen tulee pystyä reagoimaan? Pienet muutokset voidaan tyypillisesti hoitaa joustavasti ohjelmallisesti, suuret saattavat vaatia tekniikkamuutoksia.

Tuhannen taalan kysymys on, investoidako muutosvalmiuksiin jo etukäteen vai lähteäkö liikkeelle sen hetken optimitasolla, varautuen tekemään isommat muutokset aikanaan elinkaaripäivitysten yhteydessä tai erillispäätöksillä. 

Verkkoinvestointien lyhyt muistilista

Miten merkityksellistä kussakin työprosessissa ovat: 

  • Yhteyden huippunopeus?
  • Lyhyt viive? 
  • Kyky siirtää sujuvasti suuria tietomääriä? 
  • Vikasietoisuus? 
  • Mahdollisuus liikkua rakennuksen sisällä yhteyden katkeamatta? 
  • Kyky liikkua sujuvasti ympäri maata tai maapalloa? 

Analyysissä on hyvä arvioida myös: 

  • Miten monta yhtäaikaista käyttäjää kussakin toimipisteessä on? 
  • Millainen on yhteyttä kuormittavien prosessien toistumistiheys? 
  • Kuinka pitkä on yksittäisen yhteyttä kuormittavan tapahtuman kesto? 
  • Häiritseekö suorituskyvyn hetkellinen vaihtelu välittömästi ja olennaisesti virtausta? 
  • Onko suorituskykytarpeeseen ennakoitavissa merkittävää kasvua? Milloin? Miten nopeasti tällaiseen muutokseen tulee pystyä reagoimaan? 

Analyysiin voi syventyä halutessaan hyvinkin yksityiskohtaisesti, mutta jo yleistason pohdinta ja keskustelu kokeneen verkkoasiantuntijan kanssa auttaa pitkälle.

 

Modernit digitaaliset työvälineet antavat kaikenkokoisille teollisuuden yrityksille valtavasti mahdollisuuksia kehittää ja optimoida toimintaansa. Lue oppaastamme, kuinka teollisuuden lean toteutuu digitalisaation avulla! 

Avainsanat:

Digitalisaatio Teknologia Tietoturva Kyberturvallisuus

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

EU:n uusi tekoälysäädös: Edelläkävijäyritykset erottautuvat vastuullisella tekoälytoiminnalla

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

IT:n ja OT:n rajapinnalla äly siirtyy yhä enemmän kohti verkon reunoja

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

My day: päiväni konttorilla 90-luvun puolivälissä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Onko yrityksesi varautunut kyberuhkiin? 10 vinkkiä kyberturvan varmistamiseksi

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.