EU:n parlamentti hyväksyi maailman ensimmäisen tekoälysäädöksen täysistunnossa maaliskuussa 2024. Vaikka monivaiheista lakia aletaan soveltaa täysmittaisesti vasta kaksi vuotta sen voimaan astumisen jälkeen, yritysten kannattaa aloittaa käytössä olevien tekoälyjärjestelmien ja datanhallinnan asianmukaisuuden varmistaminen hyvissä ajoin.
Vaiheittain voimaan astuva EU:n tekoälysäädös pyrkii takaamaan, että EU:ssa käytetyt tekoälyjärjestelmät ovat paitsi turvallisia ja läpinäkyviä, myös eettisiä, tasa-arvoisia sekä ympäristöystävällisiä. Asetuksen taustalla on halu nostaa eurooppalainen tekoälykehitys entistä kilpailukykyisempään asemaan kansainvälisessä mittakaavassa.
Säädös asettaa organisaatioille selkeät vaatimukset ja velvoitteet, jotka keskittyvät ensisijaisesti tekoälyn käyttötarkoituksiin. Asetuksen tavoitteena on myös vähentää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita laatimalla yhteiset pelisäännöt tekoälykehityksen areenalle.
Tavoitteena on vastuullinen toiminta.
Asetuksen myötä pyritään varmistamaan, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään vastuullisesti eurooppalaisia arvoja, ihmisoikeuksia ja eettisiä periaatteita kunnioittaen. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Irina Kupiainen muistuttaa, että teknologian taustalla on aina ihminen. Ihmiskeskeinen tekoäly tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekoälyn taustalla olevat tekijät ovat läpinäkyviä, tekoäly huomioi ihmisten monimuotoiset taustat ja käytetyt kielimallit on koulutettu eri eurooppalaisilla kielillä.
”On tärkeää, ettei keskitytä sääntelemään yksittäistä teknologiaa, vaan teknologian käyttötarkoitusta. Lainsäädäntöä ei voida myöskään luoda vain puhtaasti teknologisesta näkökulmasta, sillä teknologialla on huomattavia poliittisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Uudet datapohjaiset teknologiat, kuten tekoäly, muuttavat liiketoimintamallit, prosessit ja yhteiskunnan rakenteet täysin, ja siksi tarvitaan myös itse rakenteiden ja mallien uudistamista”, Kupiainen tarkentaa.
Järjestelmien riskiluokitukset ohjaavat tarvittavia toimenpiteitä
Säädöksessä tekoälyjärjestelmille on asetettu neljä riskitasoa. Korkeassa riskiluokassa ovat esimerkiksi keskeiset yksityiset ja julkiset palvelut sekä kriittiseen kansalliseen infrastruktuurin liittyvät järjestelmät. Vähäisen riskin tekoälyjärjestelmiä ovat esimerkiksi chatbottien kaltaiset sovellukset, joiden toiminta keskittyy vaikkapa sisällöntuotantoon tai vuoropuheluun käyttäjien kanssa.
Suuren riskin tekoälyjärjestelmiin tullaan jatkossa soveltamaan tiukkoja velvoitteita ennen kuin ne on mahdollista tuoda markkinoille. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmäriskien itsearviointi ja lieventäminen, vakavista poikkeamista ilmoittaminen, testien ja mallien arviointi sekä kyberturvallisuusvaatimukset täyttävä toiminta.
Läpinäkyvyyden puute voi olla merkittävä ongelma.
Vähäisen riskin järjestelmien osalta asetus vaatii entistä läpinäkyvämpää toimintaa, jotta tekoälyn tuottama sisältö on helpompi tunnistaa. Vuorovaikutustilanteessa käyttäjien tulee olla tietoisia olevansa tekemisissä koneen kanssa.
”Liiketoiminnan kannalta läpinäkyvyyden puute voi olla merkittävä ongelma jopa päivittäisessä työssä. Yrityksen henkilöstön on usein vaikea selvittää, miten tekoäly on päätynyt tietynlaiseen ennusteeseen tai tuotokseen. Tämä voi heikentää työntekijöiden halua ryhtyä käyttämään tekoälyä työssään. Säädöksen noudattamisen myötä tulee olemaan helpompi varmistaa, että yrityksen tekoälyjärjestelmien toiminnan taustalla on validoitua dataa ja eurooppalaisen arvopohjan mukaan toimiva tekoälyjen kokonaisuus”, toteaa Aleksi Kallio, CSC:n tekoälyryhmän päällikkö.
Sääntely edistää Euroopan suvereniteettia tekoälykehityksessä
Tekoälyä koskevan lainsäädännön tarkentaminen on osa EU:n laajempaa panostusta tekoälykyvykkyyksien kehittämiseen, jota tehdään esimerkiksi EuroHPC-hankkeen kautta. EuroHPC on ohjelma, jolla hankitaan erittäin tehokkaita yhteiseurooppalaisia supertietokoneita eurooppalaisten tutkijoiden, startupien ja pk-yritysten käyttöön mm. huippututkimuksen, TKI-toiminnan, uusien teknologioiden ja datatalouden edistämiseksi.
”Eettisiin ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin puuttumisen ohella säädöksen taustalla on pyrkimys nostaa eurooppalainen tekoälykehitys samalle tasolle USA:n ja Kiinan kanssa – eurooppalaisista arvoista tinkimättä”, Kallio jatkaa.
Yrityspäättäjän on tärkeää tutustua yrityksen käytössä oleviin tekoälyjärjestelmiin sekä tunnistaa alueet, joita tekoälyasetus koskettaa.
Kupiainen ja Kallio toteavat, että vaikka säädöksen voimaan astuminen tapahtuu vaiheittain, yrityspäättäjien on tärkeää tutustua yrityksessä jo käytössä oleviin tekoälyjärjestelmiin ja tehdä oman organisaationsa due diligence -tarkastus tekoälyn suhteen. On tärkeää tunnistaa ne yrityksen toiminnan alueet, joita tekoälyasetus koskettaa.
Mitä korkeammalle oman yrityksen järjestelmät nousevat säädöksen määrittämällä riskiasteikolla, sitä nopeammin on varmistettava, että yrityksen data- ja järjestelmähallinta ovat uudet vaatimukset täyttävällä tasolla.
”Edelläkävijäyritykset erottautuvat vastuullisella tekoälytoiminnalla. Nyt kannattaa varmistaa, että organisaation sisäiset prosessit ovat kunnossa ja tekoälyä koskevat politiikat ja toimintaohjeet on määritelty”, Kupiainen sanoo.
Tutustu DNA:n tekoälyn eettisiin periaatteisiin sekä lue lisää aiheesta: Tekoäly on sitä mitä teemme siitä – ja samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus.
