Esineiden internetin mittakaava on lähtökohtaisesti globaali. Verkon tarjoamaa skaalaa on hyvin harvoin mielekästä rajoittaa, vaikka kyse olisi paikallisesti tuotettavasta ja käytettävästä palvelusta. Pienimuotoiset toteutukset kun jäävät armotta globaalisti innovoivien kilpailijoiden jalkoihin.
Yksi esineiden internetin keskeinen elinehto on tietoturva. Siksi verkkoratkaisuksi on ymmärrettävästi usein harkinnassa vain yrityksen omaan käyttöön tarkoitettu verkko tai sen osio. Tällaisen suljetun ja tietoturvallisen verkon voikin toteuttaa helposti esimerkiksi M2M-käyttöön optimoiduilla puhelinnumerottomilla SIM-korteilla ja yksilöivillä IMSI-tunnisteilla.
Suljettuun ratkaisuun perustuvan tiukan tietoturvan ongelma on kuitenkin juuri siinä, että se on suljettu. Silloin pistetään ovet säppiin paitsi pahalta, myös hyvältä.
Muistatteko vielä miksi esimerkiksi WAP ei aikanaan lähtenyt lentoon? Yksi syy oli varmasti sen aikaisten yhteyksien hitaus, mutta isoin ongelma oli WAPin suljettu luonne. Kun yleisenä tavoitteena oli asiakkaiden sitominen vain omiin portaaleihin, aito internet jäi aika lailla kaukaiseksi.
Esineiden internetin kanssa ollaan nyt saman ydinkysymyksen äärellä: rakennetaanko suljettuja siiloja vai kehitetäänkö ratkaisuja, jotka varmistavat yhtä aikaa tietoturvan ja avoimuuden? Pahin riski on, että itsensä ja ratkaisunsa tulee maalanneeksi nurkkaan vahingossa.
Monelle tulee yllätyksenä, että esineiden internetissä on pullonkaula. Sen nimi on IPv4, ja siitä seuraa vaara, ettei kaikille esineille riitä yksilöiviä verkko-osoitteita.
Tulevaisuuden aitoon ja avoimeen esineiden internetiin kannattaa varautua jo nyt. Kun maailma muuttuu, ei kannata sitoa itseään suljettuun tai rajoitettuun ympäristöön. Siksi on tärkeää valita ratkaisuja, jotka pystyvät skaalautumaan internetin yli tapahtuvaan tiedonsiirtoon, tapahtuipa se sensoreiden, laitteiden tai ihmisten välillä.
Vähintäänkin on järkevää pitää ovet auki tulevaisuuden mahdollisuuksille. Ehkäpä paikalliseksi suunnitellun palvelun haluaa sittenkin vielä joskus kansainvälistää, tai kenties palvelun tuotannossa voisikin hyödyntää kansainvälisiä resursseja.
Globaali mittakaava vaatii välttämättä yksiselitteisen osoitteen joka ainoalle verkkoon kytkettävälle laitteelle ja sensorille. Yksilöinnin vaatimus tulee vastaan viimeistään sillä hetkellä, kun palvelun tuottamisessa halutaan siirtyä hyödyntämään vaikkapa Amazonin tai Microsoft Azuren pilviympäristöissä toimivia IoT-ratkaisuja.
Jokaisen laitteen ja sensorin yksilöinti on ehdoton edellytys esimerkiksi sille, että jokin sensori voisi käskyttää internetin kautta suoraan toista sensoria.
Helppo ja olemassa oleva ratkaisu on käyttää uusissa palveluissa heti alusta alkaen IPv6-osoitteet mahdollistavaa yhteyttä. Uusi IPv6-protokolla on edellytys esineiden internetin yleistymiselle, sillä se mahdollistaa sensorien ja päätelaitteiden välisen suoran, kaksisuuntaisen kommunikaation. Samalla varmistetaan, ettei palvelua tarvitse monimutkaistaa erillisellä osoitteenkäännöllä.
Tilastojen tutkiminen antaa toivoa. Akamain keräämien tietojen mukaan IPv6-käyttöaste Suomessa on tällä hetkellä 9 prosenttia, mikä on Pohjoismaiden korkein lukema. Lisäksi käyttöaste kasvaa kovaa vauhtia, missä meillä DNA:lla on iso rooli: IP-osoitteita Euroopassa hallinnoivan RIPE NCC:n mukaan DNA on Suomen merkittävin IPv6-osoitteita tarjoava operaattori.
Kansainvälinen kärki on Akamain mukaan kuitenkin reilusti edellä, joten työtä riittää. Saksa perinteisenä teollisuusmaana on IPv6-käyttöasteella mitattuna neljäs 24,3 prosentilla ja Yhdysvallat kuudes 20,5 prosentilla. Kärjessä ovat hieman yllättäen Etelä-Ranska, Belgia ja Kreikka. Suurten ja yllättävienkin erojen taustalla voi olla esimerkiksi 4G-käyttöönottojen myötä eri tahdeilla kasvava laitemäärä.
Mitä jos otettaisiin nyt Suomessa rohkeasti askel kohti avoimia ja globaaleja esineiden internetin toimintamalleja?
Vaikka kaikkia uusia ominaisuuksia ei heti alkuun tarvittaisikaan, ainakin vältetään pullonkaulat ja mahdollistetaan innovointi suoraan maailmanluokkaan.
Tämä blogikirjotus on julkaistu Kauppalehdessä 7.9.2016.
