Energiatehokkuus kiinnostaa tänä päivänä yhä useampaa yritystä – ja asiakasta. Moni on havahtunut asian merkitykseen viimeistään kasvaneiden lämpö- ja sähkölaskujen myötä. Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motiva Oy:n johtava asiantuntija Tomi Kiuru vastaa kysymykseen: miten yrityksen energiatehokkuutta voi parantaa?
Sähkön, lämmön ja polttoaineiden hinnannousu, maakaasun saatavuusongelmat ja akuutti ilmastokriisi ovat nostaneet energiatehokkuuden viime vuosina vahvasti tapetille koko Euroopassa. Isommissa yrityksissä, joissa kulutus on tuotannon takia suurta, energiatehokkuuteen on osattu kiinnittää huomiota jo aiemmin. Pk-yrityksissä tilanne on usein kuitenkin toinen.
"Pk-yrityksissä energiakustannusten merkitys voi olla pienempi, mutta energiatehokkuuteen kannattaa silti ehdottomasti kiinnittää huomiota. Tärkeintä on päästä alkuun ja ryhtyä toimiin. Aluksi kannattaa muodostaa selkeä kuva nykytilasta. Sanotaan, että mitä et mittaa, sitä et voi johtaa. Omaa kulutusta voi nykyisin seurata helposti verkon kautta niin sähkön kuin kaukolämmön osalta", kertoo Motivan johtava asiantuntija Tomi Kiuru.
Energiatehokkuuden parantaminen alkaa energiakatselmuksesta
Yrityksen energiatehokkuuden parantaminen edellyttää Kiurun mukaan yrityksen johdon sitoutumista, jotta toimintaan saadaan tarvittavat resurssit ja suunnitelmia ja toimenpiteitä viedään siten myös eteenpäin.
"Alun tilannekartoituksessa yhtenä työkaluna voi olla esimerkiksi valtion tukema Motiva-mallinen energiakatselmus, jonka avulla selviävät myös säästömahdollisuudet ja -toimenpiteet. Tulosten pohjalta nähdään, mitä toimia voidaan toteuttaa milläkin kannattavuustasolla tai investointibudjetilla. Tämän pohjalta on helppo asettaa tai päivittää omat tavoitteet realistisiksi. Toimenpiteiden toteuttamiseksi on tärkeää määritellä vastuut, eli kuka vie mitäkin toimenpidettä eteenpäin. Loppukädessä energiatehokkuus pitäisi ottaa huomioon ja sisällyttää yrityksen kaikkeen toimintaan aina suunnittelusta laitteiden hankintaan", Kiuru neuvoo.
Tällaisen energiakatselmuksen avulla yritys saa käyttöönsä ammattilaisten tekemän katselmuksen yrityksen energiankäytön nykytilanteesta laskelmineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Motivan verkkosivuilta löytyvät pätevöityneiden ja laadukkaita katselmuksia tehneiden katselmoijayritysten suorat yhteystiedot, joiden avulla on helppo lähestyä oman alueen katselmoijaa tai kilpailuttaa useampia yrityksiä. Katselmoinnin tekeminen alkaa aina yhteydenotolla asiantuntijayritykseen.
"Energiakatselmuksen aikana haastatellaan aina myös henkilökuntaa, jolloin yrityksessä tapahtuu usein oppimista jo ennen varsinaista loppuraporttia. Raportti on myös hyvä perustietopaketti kohteen energiankäytöstä ja tarjoaa valmiin listan asioita, joiden pohjalta voi lähteä viemään asioita eteenpäin", sanoo Kiuru.
Valtion tukemia energiakatselmuksia on Suomessa tehty vuosien varrella yli 10 000 kappaletta. Perinteiset katselmukset ovat kokonaisvaltaisia ja niissä tarkastellaan yrityksen koko energiankäyttöä. Nykyään valikoimassa on myös joustavampi täsmäkatselmus, johon voi valikoida vain tietyn osa-alueen, johon katselmus pureutuu – esimerkiksi energiatehottomaan ilmanvaihtoon, maakaasun vaihtoehtoihin tai uusiutuviin energialähteisiin.
"Katselmukset ovat pk-yrityksille yleensä erittäin kannattavia ja niihin saa valtion tukea. Taustalla ovat kansalliset energiatehokkuustavoitteet. Katselmusten lisäksi tavoitteisiin vastataan erityisesti energiatehokkuussopimuksilla, jotka ovat yrityksille vapaaehtoisia. Sopimuksen puitteissa yritykset asettavat omat tehostamistavoitteensa ja toteuttavat itselleen kannattavia ja järkeviä toimenpiteitä. Sopimustoiminnassa yhtenä porkkanana on mahdollisuus tavanomaisten energiatehokkuusinvestointien energiatukeen", Kiuru kertoo.
Miten oman yrityksen energiatehokkuutta voi parantaa?
Energiatehokkuussopimuksilla katetaan tällä hetkellä yli puolet Suomen kansallisesta energiatehokkuustavoitteesta. Mukana on yli 60 prosenttia Suomen energiankäytöstä. Mukana olevat vastuulliset yritykset ja kunnat raportoivat toimenpiteensä vuosittain. "Vapaaehtoinen sopimustoiminta on ainutlaatuinen ja siitä ja sen erinomaisista tuloksista voidaan olla kansallisesti ylpeitä", iloitsee Kiuru.
"Uusi energiatehokkuusdirektiivi on juuri julkaistu ja kansallisen toimeenpanon suunnittelu käynnistymässä. Yritysten kannattaa valmistautua siihen, että jatkossa energiatehokkuuteen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Samalla myös asiakkaiden suunnalta painetta tulee aina enemmän – moni kyselee esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjälkeä, joten millään yrityksellä ei ole oikeastaan varaa olla enää kiinnittämättä näihin asioihin huomiota", Kiuru toteaa.
Energiatehokkuuden konkreettiseen parantamiseen löytyy Kiurun mukaan paljon helppojakin tapoja. Alkuun päästään jo henkilökuntaa kouluttamalla, opastamalla ja motivoimalla, jolloin monet arkipäivän työtehtävät sujuvatkin järkevämmin.
"Oikeastaan kaikki, mikä hankitaan, pitäisi mennä elinkaarikustannusajattelun kautta. Kun valitaan energiatehokkaimmat laitteet, ne maksavat itsensä ajan myötä kyllä takaisin. Uusi teknologia on aina energiatehokasta, esimerkiksi 5G-teknologia DNA:lla on tutkimusten mukaan erittäin energiatehokas siirrettyä datamäärää kohti. Jokaiseen kiinteistöön helppo keino on led-valaistus, joka mahdollistaa paitsi säästöt, myös älykkään tarpeenmukaisen ohjauksen parantaen työhyvinvointia."
Myös lämmityksessä on monia asioita, joilla on vaikutusta energiatehokkuuteen. Sisälämpötila kannattaa säätää suositusten mukaiseksi ja fossiiliset polttoaineet korvata lämpöpumppuratkaisuilla. Samoin ilmanvaihdossa pitäisi säännöllisesti laittaa käyntiajat kuntoon ja varmistaa lämmön talteenotto.
"Katselmuksissa esitetään sitten tarkemmin kaikki kohteeseen soveltuvat energiansäästötoimet sekä nykyisin useimpiin kohteisiin ehdotettavan aurinkosähköjärjestelmän kannattavuus”, Kiuru täsmentää.
Kiuru haluaa samalla kumota myös vanhan myytin päästövähennystoimien kustannuksista.
"Usein ajatellaan, että ympäristötoimet maksavat paljon, mutta sehän on juuri päinvastoin energiatehokkuustoimien osalta – energiatehokkuuden parantaminen on yrityksille taloudellisesti hyvin kannattavaa. Säästöähän siinä tulee", Kiuru kiteyttää.
Kuinka vastuullisuus näkyy DNA:lla? Lue DNA:n yritysvastuupäällikkö Tuuli Nummelinin ajatuksia siitä, miten telealalla 5G ja ilmastokuorma liittyvät yhteen.
Tutustu myös DNA:n Wattinen-palveluun, joka säätää ja optimoi kiinteistön lämmitystä 24/7 tekoälyyn kytkettyjen älytermostaattien avulla.
Artikkeli päivitetty 5.6.2023. Alunperin artikkeli on julkaistu 14.9.2022.
