Oman yrityksen perustaminen ja työllistyminen ei ole ulkomaalaistaustaisena Suomessa helppoa. Startup Refugeesin tavoitteena on tukea maahanmuuttaneiden yrittäjyyttä ja yhdistää maahanmuuttaneet työnhakijat työnantajin. Mitkä ovat onnistumisen avaimet? Juttelimme järjestön toiminnasta ja kansainvälisen osaamisen hyödyntämisen haasteista Startup Refugeesin toimitusjohtajan Aicha Manain kanssa.
”Olen kasvanut lähiössä, jossa on paljon vähemmistötaustaisia nuoria sekä perheitä, ja nähnyt läheltä, miten syrjivät meidän työmarkkinamme ovat”, Manai kertoo. ”Olen halunnut jo nuorena muuttaa omalla tavallani yhteiskuntaa, tarjonnut tulkkausapua vastaanottokeskuksissa ja valmentanut maahanmuuttaneita ihmisiä löytämään työpaikkoja. Aiemmin toimin myös Suomen Yrittäjillä, jossa maahanmuuttaneiden yrittäjyyden tukeminen oli osa työnkuvaani”, Aicha Manai kertoo.
Manai aloitti Startup Refugeesin toimitusjohtajana tämän vuoden keväällä. Hän on itse taustaltaan suomalaistunisialainen. Diversiteetin puolesta puhuminen ja rasismin vastainen toiminta on ollut hänelle aina tärkeää.
”Startup Refugees oli minulle jo entuudestaan tuttu, sillä olemme tehneet yhteistyötä vuodesta 2018 saakka. Olen aina arvostanut sen toimintaa, sillä täällä oikeasti tapahtuu asioita. Henkilöstö koostuu moninaisesta porukasta, mikä on varmasti vaikuttanut myös siihen, että on saatu tuloksia aikaan”, Manai pohtii.
Verkostossa mukana yli 8 300 profiilia ja 2 000 organisaatiota
Startup Refugees on voittoa tavoittelematon toimija, joka syntyi alun perin Riku Rantalan, Elise Pietarilan ja Tunna Milonoffin perustamana hankkeena. Vuosien mittaan siitä on kasvanut yli 8 300 osaajan verkosto.
”Hanke lähti liikkeelle siitä, että pieni porukka vapaaehtoisia vieraili vastaanottokeskuksissa keräämässä turvapaikanhakijoiden tiedot käsin Exceliin. Futurice tuli sitten aikanaan avuksi datan keruuseen ja koodaamiseen. Siitä syntyi lopulta nykyinen Match Made in Startup Refugees -sovellus, joka sisältää nyt 8 300 profiilia ja jota nyttemmin tukee Netlight.”
Koko verkostossa on mukana myös 2 000 yritystä, yhteisöä, julkisen sektorin toimijaa sekä oppilaitoksia.
”Jos työnantaja kertoo, että nyt tarvitaan vaikka koodari, joka osaa Pythonia ja Javaa, me yhdistämme hänelle sopivan osaajan. Työnvälitys on työnantajalle aina maksutonta. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että sovellus toimii ehkä tekoälyn avulla, ja meillä puolestaan tarkistetaan, että kaikki on kunnossa.”
Kaikille, jotka ovat antaneet Startup Refugeesille profiilinsa, järjestetään Working life in Finland -koulutus, jossa käydään läpi suomalaisen työelämän peruskäytännöt. Startup Refugees tarjoaa myös digiosaamisen koulutusta sitä tarvitseville sekä esimerkiksi Java- ja Python-koulutusta edistyneemmille. Näin madalletaan samalla kynnystä työllistää ulkomaalaisia.
Arvot ohjaavat tekemistä aidosti
Startup Refugeesin toiminta on Manain mukaan yrittäjämäistä ja rohkeasti kokeilevaa. Tekemistä ohjaa ennen kaikkea tarvelähtöinen lähestymistapa: tehdään juuri sitä, mitä sekä työnhakijat että työnantajat tarvitsevat.
”Meillä on kolme pääteemaa. Ensimmäinen on yrittäjyyden tukeminen alkaen liiketoimintasuunnitelmista asiakkaiden löytämiseen, toinen työllistäminen avoimille markkinoille kokopäiväiseen työhön ja kolmas osaamisen kehittäminen koulutusten kautta. Siihen liittyy ihan kaikkea hygieniapassista työturvallisuuskorttiin, koodaamiseen ja palvelumuotoiluun”, Manai listaa.
Tarkoitus ei Manain mukaan ole antaa kellekään turhia lupauksia. Pohjalla on silti luja usko siihen, että kaikki on mahdollista, ja arvot ohjaavat tekemistä aidosti.
Vuosien varrella Startup Refugees on välittänyt miltei 1 600 työpaikkaa, tarjonnut kouluttautumis- ja verkostoitumismahdollisuuksia 12 000 maahanmuuttaneelle, tukenut yli 800 yritystiimiä alkuun yrittäjyydessä ja auttanut reilun 90 yrityksen perustamisessa.
Toiminta on saanut huomiota myös kansainvälisesti. Tänä vuonna Startup Refugees nousi Nordic Startup Awards -kilpailun finaaliin kategoriassa “Diversity Role Model of the Year 2023”. Nyt jännitetään EU-laajuista yrittäjyyttä edistävää European Entrepeneurship Promotion Awardsia.
Startup Refugeesin tiimi. Kuva: Julius Töyrylä
Pankkipalvelut ja verkostojen puute yrittämisen suurimmat esteet
Ulkomaalaistaustaisten yrittäjyysaktiivisuus on Suomessa kasvanut viime vuosina merkittävästi.
”Esimerkiksi Vantaalla jo puolet uusista yrityksistä on maahanmuuttaneiden perustamia. Tähän vaikuttaa toki osin myös alustatalouden ja kevytyrittäjyyden nousu sekä työmarkkinoiden muutokset yleisesti. Työnantajayrityksiä ei enää ole yhtä paljon, mikä myös ohjaa yrittämään”, Manai kertoo.
Yrityksen perustaminen on Manain mukaan Suomessa sinänsä vaivatonta. Neuvontaa ja apua on saatavilla muun muassa Startup Refugeesin ja Uusyrityskeskusten kautta, jotka auttavat uusia yrittäjiä tunnistamaan yrittämisen riskit ja oppimaan tarvittavat perusteet yeleistä alveihin. Ongelmia kuitenkin riittää.
”Suomessa muun muassa pankkipalvelut ovat erityisen vaikeat. Lukemattomat yrittäjät eivät saa avattua pankkitiliä tai heidän tilinsä suljetaan ilman selitystä, jolloin he ovat joutuneet avaamaan pankkitilin ulkomailta, mikä ei ole järkevää Suomen kannalta”, Manai toteaa.
Oleskeluluvista eniten hylkäyksiä saa Suomessa nimenomaan yrittäjän oleskelulupa. Jotta voi tulla yrittäjäksi, pitäisi olla jo valmiiksi erinäisiä sopimuksia, kuten vuokrasopimus tai alihankintasopimus, mutta ulkomaalaistaustaisille se on haastavaa.
”Pitää tuntea ihmisiä ja olla valmiit verkostot”, Manai sanoo. ”Yrittäjänä saattaa kokea heti, ettei pääse mihinkään, kun sähköposteihin ei vastata, eikä pääse verkostoihin mukaan vain koska ei kuulu valtaväestöön tai puhu täydellisesti paikallista kieltä. Se vaatii paljon ylimääräisiä ponnisteluja.”
Monipuolista osaamista ei osata tunnistaa
Maahanmuuttaneet kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää paitsi yrittäjinä, myös työpaikkaa hakiessaan.
”Suurimmat haasteet, syrjinnän ja ennakkoluulojen lisäksi, liittyvät kielitaitoon”, Manai avaa. ”Etenkin pienissä yrityksissä pelätään, että kielen oppiminen ja sopeutuminen vaatii ylimääräisiä resursseja. Toisaalta jos katsotaan vaikka matkailu- ja ravintola-alaa, kielivaatimuksista on jo oikeastaan pakko päästää irti etenkin pääkaupunkiseudulla, missä pärjätään jo englannilla.”
Toinen haaste liittyy Manain mukaan oleskeluoikeuteen.
”Työnantajat eivät aina tiedä, miten maahanmuuttaneiden oleskelulupaprosessit ja työlupa-asiat toimivat, ja se aiheuttaa paljon hämmennystä. Samoin saatavuusharkinta, jossa TE-toimisto selvittää ensin kotimaisen työntekijän mahdollisuutta ottaa työ vastaan, pistää kapuloita rattaisiin. Prosessit ovat ylipäänsä hitaita ja niitä riittää. Tarvittaisiin huomattavasti joustavampi oleskelulupajärjestelmä, joka tunnistaa modernin työelämän ja mahdollistaa esimerkiksi työn ja yrittäjyyden yhteensovittamisen.”
Tarvittaisiin huomattavasti joustavampi oleskelulupajärjestelmä.
Osaajapula vaivaa Suomessa samalla hyvin monia aloja. Tekijöitä tarvitaan niin sote-sektorille, teollisuuteen kuin IT-alalle.
Osataanko ulkomaalaistaustaisten osaamista sitten tunnistaa?
”Valitettavasti näin ei edelleenkään ole. Meillä on Startup Refugeesin verkostossa yli 8 300 osaajan profiilit, ja siellä on joukossa todella monipuolisia korkeakoulutettuja ja toisen asteen osaajia niin metalliteollisuuteen, rakennusalalle, logistiikka- ja kuljetusalan tehtäviin kuin tietotekniikkapuolelle. Etenkin Lähi-idästä ja Ukrainasta tulee paljon insinöörejä ja automatisaation sekä tekoälyn osaajia.”
Diversiteetti tuottaa parempia tuloksia
Manai haluaa kannustaa yrittäjiä palkkaamaan enemmän kansainvälisiä osaajia ja nimeää siihen useita syitä.
”Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kansainväliset osaajat mahdollistavat kansainvälistymisen ja kohderyhmien paremman ymmärtämisen. Diversiteetti ja etenkin erikieliset osaajat auttavat innovaatiotoimintaa ja tuottavat siis parempia tuloksia”, Manai sanoo.
Toisena tulevat juridiset syyt.
”EU:n yritysvastuulaki on tulossa ja yhdenvertaisuuslaki juuri päivitetty. Kumpikin ohjaa työnantajia kohti moninaisuuden arvostamista ja hyödyntämistä. On osa sosiaalista vastuuta, että yritys pyrkii työllistämään eri taustoista tulevia”, Manai lisää.
Kolmantena Manai mainitsee sosiaaliset ja yhteiskunnalliset syyt. Jotta yritys voi toimia markkinoilla hyvin, tarvitaan yhteiskuntarauhaa – eli sellaista yhteiskuntaa, jossa on mahdollisimman vähän syrjintää, eriytymistä ja vahvoja luokkaeroja.
”Tutkimusten mukaan meillä on Suomessa syrjivät työmarkkinat. Esimerkiksi tietyn nimen omaavat eivät pääse edes haastatteluun ja syrjintää koetaan myös työpaikalla. Jos yritys haluaa olla edelläkävijä, siihen pystyy vaikuttamaan omilla rekrytoinneilla ja yhteistyökumppanuuksilla. Sitä kautta syrjintä vähenee ja myös yhteiskuntarauha paranee.”
Manai muistuttaa lisäksi tulevasta Z-sukupolvesta, jolle diversiteetti on normaali. Manai haastaakin jokaisen yrityspäättäjän miettimään, miten diversiteetti, inkluusio ja yhdenvertaisuus toteutuvat omassa organisaatiossa. Samalla hän korostaa hyvän johtamisen merkitystä.
”Vaikka nämä ovat trendikkäitä teemoja, diversiteettiä pitää myös osata johtaa. On tärkeää, että yhteenkuuluvuuden tunne osataan luoda kaikille. Pitää olla yhteisesti kirjoitetut pelisäännöt, jotka ymmärretään puolin ja toisin. Se edellyttää sitä, että tiedostetaan ihmisten erilaisuus ja tuetaan yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta aidosti”, Manai korostaa.
Monimuotoisuus ja sen johtaminen on tärkeä osa DNA:n toimintaa. Tutustu Omanlaisuus-vastuullisuusohjelmaamme, jonka mukaan jokaista tulee arvostaa iästä, sukupuolesta, taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai maailmankatsomuksesta riippumatta.
DNA:n Yllättävän yksinkertaista -podcastin 8. jaksossa sukelletaan diversiteetin ja inkluusion maailmaan. Ota uusia oivalluksia tarjoava jakso kuunteluun Spotifyssa!
Tutustu myös muihin Kasvuyrittäjien menestystarinat -juttusarjamme artikkeleihin.
