Kuormituksen määrä on jatkuvassa kasvussa. Työntekijöiden täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota palautumiseen, mikä on vaikeaa, kun puhelimen skrollaamista pidetään palautumiskeinona. Tiesitkö, että johtajan hyvinvointi heijastuu suoraan hänen tiimiläisiinsä?
”Kaikista olennaisinta on kuormituksen ja palautumisen tasapaino. Tämä pätee niin huippu-urheilijoihin kuin yritysjohtajiinkin”, Emilia Vuorisalmi kertoo.
Lääkäri ja tietokirjailija Emilia Vuorisalmelle ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on palavan intohimon asia. Vuorisalmen missiona on saada ihmiset ymmärtämään hormonien, kehon ja mielen yhteistoimintaa. Vuorisalmi puhuu hyvinvointiin liittyvistä aiheista Instagram-tilillään.
Mikä meitä kuormittaa juuri nyt?
Tällä hetkellä ihmisiä kuormittavat eniten taloudelliset paineet ja epävarmuus tulevaisuudesta, erityisesti inflaation ja elinkustannusten nousun vuoksi.
”Alitajunta saattaa jatkuvasti painia laskuihin, korkojen nousuun ja yleiseen taloustilanteeseen liittyvien kysymysten parissa”, Vuorisalmi kertoo.
Lisäksi sosiaalinen eristäytyminen, pandemian jälkivaikutukset ja epävakaa maailmantilanne aiheuttavat stressiä ja mielenterveysongelmia.
”Yksinäisyys on uhka, joka käynnistää stressireaktion kehossamme. Työelämän yksinäisyys 2024 -barometrin mukaan jopa 70 % tutkimukseen osallistuneista on kokenut yksinäisyyttä vapaa-ajalla ja 40 % työpaikalla viimeisen kuuden kuukauden aikana.”
Stressi voi olla sosiaalista, psykologista ja fyysistä. Se voi olla myös tiedostettua tai tiedostamatonta.
”Viriketulva kuormittaa ihmisiä todella paljon. Sosiaalisen median kanavat on rakennettu niin, että niihin syntyy helposti riippuvuus. Silloin kun meidän pitäisi palautua, vietämme aikaa skrollaten puhelinta”, Vuorisalmi pohtii.
Silloin kun meidän pitäisi palautua, vietämme aikaa somessa viriketulvan äärellä.
”Emme ole sama asia kuin ajatuksemme” – stressin autopilotti voi jäädä päälle
Ihminen saa päivässä noin 60 000–80 000 ajatusta. Tuntitasolla ajatuksia tulee tuhansia – keskimäärin siis noin 40–55 ajatusta minuutissa. Ajatusten tarkka määrä riippuu kuitenkin monista tekijöistä, kuten mielentilasta, aktiviteeteista ja ympäristöstä.
”Ajatusten äärelle on hyvä pysähtyä pohdiskelemaan niiden syntyä, sisältöä ja taustoja, mikäli niihin haluaa vaikuttaa. Stressi voi jättää autopilotin päälle, joka ohjaa toistuvasti samojen pelon ja ahdistuksen ajatusten äärelle. Tällöin ajatukset pitää osata laittaa perspektiiviin”, Vuorisalmi kertoo.
Jos stressaavat ajatukset häiritsevät esimerkiksi nukahtamista iltaisin, Vuorisalmi suosittelee kaikkien mielessä pyörivien ajatusten kirjaamista ylös ennen unille menoa. Samalla kannattaa kirjata, mitä niiden eteen voisi tehdä. Toinen Vuorisalmen konkreettinen vinkki stressin vähentämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen on kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen.
”Kiitollisuus on kuin lihas, joka on saattanut surkastua kiireen ja stressin vuoksi. Kiitollisuuden tunne erittää hyvän olon hormoneja.”
Johtaja, joka ei pidä huolta itsestään, ei pysty huolehtimaan tiiminsä hyvinvoinnista
Terve ja hyvinvointia tukeva työympäristö parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä ja sitouttaa heidät vahvemmin organisaatioon. Hyvinvoiva työntekijä on usein myös tehokkaampi ja tuottavampi. Mutta miten johtajan tai esihenkilön hyvinvointi liittyy tiimin hyvinvointiin?
”Jos johtaja on ylikuormittunut, se heijastuu lähes aina alaspäin. Meidän on tapana aistia muiden ihmisten stressitasoja – niin hyvässä kuin pahassa. Jos tilaan astuu erityisen rentoutunut ihminen, saatamme huomata hänen olotilansa rauhoittavan meitäkin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että esihenkilö pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan”, Vuorisalmi toteaa.
Jos johtaja on ylikuormittunut, se heijastuu lähes aina alaspäin.
On tärkeää luoda työpaikalle ilmapiiriä, jossa jokaisella on turvallinen ja rauhallinen olo. Tähän kuuluu myös rajojen vetäminen.
”Meillä kaikilla on tietty määrä energiaa. Jos meillä ei ole rajoja, energiaa voi kulua asioihin, jotka eivät ole linjassa omien arvojemme kanssa. Rajojen puute väsyttää ja synnyttää negatiivisia tunteita, jotka syövät vieläkin enemmän energiaa – ja johtavat pahimmillaan uupumiseen. Terveet rajat saavat meidät voimaan paremmin ja parantavat suorituskykyämme.”
Voiko työ voimaannuttaa?
Kun Vuorisalmelta kysyy työn voimaannuttavuudesta, hän innostuu kertomaan omista ja kollegoidensa voimaantumiskokemuksista – ja niitä riittää. Kenties kaikkein tärkeimmäksi voimaantumisen mahdollistajaksi hän nimeää selkeät, yhteiset tavoitteet.
”Kun työ on voimaannuttavaa, oman olonsa kokee arvostetuksi ja työpaikalta saa tarvitsemaansa sosiaalista ja psykologista tukea. Myös mahdollisuus käyttää luovuutta ja vaikuttaa oman työnsä sisältöön edesauttavat voimaantumisen tunnetta”, Vuorisalmi avaa.
Kun omat arvot ja työ ovat linjassa keskenään, mielen lisäksi myös keho voi hyvin.
”Jos oma sisäinen ääni sanoo jotain muuta, alkaa oireilu. Oli kyseessä sitten univaikeudet tai vaikkapa jatkuvasti kipeä selkä, ongelmien taustalla on aina jokin syy.”
Entä millainen on teknologian ja ihmisaivojen optimaalinen suhde? Lue lisää aiheesta täältä!
