Seuraavan sukupolven mobiilinetti on entistäkin nopeampi ja luotettavampi. 5G korvaa 4G:n vaiheittain. Osa sen ominaisuuksista on käytettävissä jo tänään.
Mobiili bitti liikkuu liukkaasti jo tänään 4G:ssä. Vaan aina voi parantaa. Seuraavan sukupolven 5G on teknologiahyppy, joka kasvattaa mobiilin tiedonsiirron nopeutta ja luotettavuutta uuteen kertaluokkaan.
”Siirtonopeudet käytännössä noin kymmenkertaistuvat. Huippunopeudet nousevat gigabitteihin sekunnissa”, DNA:n verkkojohtaja Ville Virtanen sanoo.
Tämän mahdollistaa 5G:n uusien taajuusalueiden tehokas käyttöönotto. Vauhdin tuntu kasvaa siksikin, kun verkon vasteaika putoaa yhden millisekunnin tasolle – murto-osaan 4G:n viiveestä.
”Hyvässä 4G:ssä käyttökokemus lähestyy jo hyvälaatuista kiinteää yhteyttä, ja 5G:ssä tilanne on luonnollisesti vieläkin parempi”, DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari kuvailee. Lisäksi tuki viivekriittiselle viestinnälle ja etäohjaussovelluksille paranee niin, että esimerkiksi etäkirurgian kaltaiset elintärkeät sovellukset ovat turvallisesti ajettavissa 5G:n yli.
Myös yhteyksien energiatehokkuus paranee. Yhden bitin siirtäminen vie 5G:ssä siis vähemmän virtaa kuin 4G:ssä.
Tulevaisuus on jo täällä
Uuden mobiiliajan murroksesta päästään nauttimaan tietyissä tilanteissa jo nyt, koska 5G rakentuu aluksi osittain 4G:n varaan. Muutos on jo alkanut.
Esimerkiksi DNA:n 4G-verkko on alueellisesti tänä päivänä NB-IoT-kykyinen. Tämä Narrowband IoT -teknologia mahdollistaa laajamittaiset esineiden internetin toteutukset, ja sen oli alun perin määrä olla mahdollinen vasta 5G-verkoissa. NB-IoT:n suurimpia valtteja ovat aiempaa parempi kuuluvuus, päätelaitteiden edullinen hinta ja alhainen virrankulutus. Jo vuosia puheissa ollut esineiden internet voi sen myötä toteutua mobiilissa entistä laajempana, kun antureiden verkottamisen kustannus putoaa rajusti ja akunkesto pitenee jopa kymmenen vuoteen.
Neljännen ja viidennen sukupolven välillä ei ole siis jyrkkää rajaa. Kyseessä on kehityspolku hyvästä teknologiasta vielä parempaan. Ensimmäiset 5G-pilottitoteutukset tulevat käyttöön vuosina 2018–2019, koska ensimmäinen esistandardi valmistuu vasta kuluvan vuoden joulukuussa.
Varhaisissa toteutuksissa, niin sanotuissa non-standalone-ratkaisuissa, signalointi päätelaitteen ja tukiaseman välisen yhteyden muodostamiseen ja ylläpitoon kulkee 4G-verkossa. Varsinainen tiedonsiirto tapahtuu 5G:ssä.
”Ensi alkuun 5G näyttäytyy 4G-verkon lisäkapasiteettikerroksena”, Jarkko Laari kuvailee. 5G:n runkoverkkona toimii aluksi huippuunsa viritetty 4G:n core.
Rinta rinnan olympialaisissa
Korean talviolympialaisissa ensi vuonna pilotoitavat 5G-yhteydet perustuvat siis tuoreeseen esistandardiin.
”Natiivia päästä-päähän 5G:tä on lupailtu Tokion vuoden 2020 kesäolympialaisiin”, Ville Virtanen sanoo. Paljon aiemmin sitä ei oikein voisi tarjoillakaan, koska 5G:n ensimmäiset ”puhtaat” standalone-standardit ovat nykyisen aikataulun mukaan luvassa vuonna 2019.
5G-speksien julkaisun jälkeen kuluu kuukausia, ennen kuin standardin mukaisia päätelaitteita on saatavilla. Niiden yleistymiseen menee useampi vuosi. Niinpä 2020-luvun alkupuolella 4G on vielä vahvasti mukana kuvioissa. Ja miksipä ei olisi, koska sekin kehittyy edelleen.
”Jo tänä päivänä 4G:n mahdollistama teoreettinen huippunopeus on gigabitti sekunnissa”, Laari muistuttaa.
Vieläkin parempaa kannattaa kuitenkin odottaa. Ville Virtanen uskoo, että etenkin yrityskäyttäjiä kiinnostaa verkon virtualisoinnin mukanaan tuoma entistä joustavampi arkkitehtuuri. ”Sovellusten erilaiset tarpeet ja asiakaskäyttökohteet voidaan 5G:n arkkitehtuurissa huomioida entistä tehokkaammin”, hän sanoo.
5G:tä odotellessa voit selvittää oman yrityksesi digivalmiuden tarvetestillä!
