Tuntuuko tutulta kotona: olo on tunkkainen, keskittyminen hyppii asiasta toiseen ja väsyttää pitkin päivää. Syy voi yksinkertaisesti olla liian korkeassa ja kuivassa sisäilmassa. Mehiläisen lääketieteellisenä johtajana pitkään toiminut Jarmo Karpakka suositteleekin lämmittämisen sijaan villasukkia silloin, kun varpaissa tuntuu liian kylmältä.
Joudumme Suomessa lämmittämään kotiemme sisäilmaa suurimman osan vuodesta.
Asumisterveysohjeen mukaan sopiva sisälämpötila on 21 astetta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan suomalaiskodeissa on kuitenkin 40 prosenttia ajasta yli 23 asteen lämpötila.
Sisälämpömittari on luotettava tapa seurata lämpötilaa, mutta myös aistipohjaisuuden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.
– Hyvä nyrkkisääntö itselläni on, että sisälämpötila on sopiva hyvinvoinnin näkökulmasta, kun pitää pukea ennemmin villapaitaa päälle ja villasukkaa jalkaan kuin joutua riisumaan. Liian kylmää tai vetoistakaan ei tosin saa olla, sanoo nykyään Mehiläisen Senior Medical Advisorina toimiva Jarmo Karpakka.
Lämpötilan pitäminen sopivana kannattaakin useasta syystä.
Korkea sisälämpötila lisää asumistyytymättömyyttä, väsymystä ja heikentää sekä oppimista että yleistä toimintakykyämme. Motivan mukaan lämpötilan lasku kolmella asteella 24:stä 21:teen vähentää usein sisäilmaoireita kolmanneksella ja olo muuttuu yleisesti virkeämmäksi.
Sisälämpötilan optimoiminen sopivaksi säästää myös rahaa ja vähentää asumisen ilmastovaikutuksia. Molemmat asiat ovat suomalaisten mielessä, sillä DNA:n tuoreessa kyselytutkimuksessa kolme neljäsosaa kertoi olevansa kiinnostunut säästämään lämmityskuluissa ja peräti 80 prosenttia haluaa vähentää asumisensa ilmastovaikutuksia.
Liian korkea lämpötila yksi syyllinen uniongelmiin
Makuuhuoneessa lämpötilasuositus on vielä alempi, 18–20 astetta.
– Oikeastaan unen merkitys meidän hyvinvoinnille ja terveydelle on vasta viime vuosina noussut siihen arvoon, joka sille kuuluu. Tässä huoneiston lämpötilalla on iso merkitys. Liian lämpimässä nukkuminen aiheuttaa univajetta, josta taas seuraa monenlaisia ongelmia ja haasteita, Karpakka pohtii.
Hänen mukaansa unen laadun ja määrän heikentymisellä on paljon suoria vaikutuksia terveyteen. Esimerkiksi painonhallinta vaikeutuu ja ylipainosta seuraavat ongelmat ja terveysriskit kasvavat.
On myös viitteitä, että viileässä nukkuminen aktivoi kehon ruskeaa rasvaa.
– En ole tosin vielä aivan vakuuttunut, että mikä se ihan oikea kliininen merkitys on ja missä lämpötilassa pitäisi nukkua, jotta rasva aktivoitusi.
Kerrostalossakin voi pienillä toimilla vaikuttaa lämpötilaan
DNA:n teettämä kyselytutkimus paljastaa, että yli puolella suomalaisista kerrostaloasujista on lämmitykseen liittyviä ongelmia. Lähes viidennes vastaajista kärsii liian kuumasta sisäilmasta.
Kiinnittämällä huomiota muutamaan perusasiaan myös oman kerrostaloasunnon ilmanlaatuun voi vaikuttaa. Lämpötilan säätäminen sopivaksi on ensimmäinen asia. Lämpöä ei tosin kannata tiputtaa kertarysäyksellä, sillä keholla kestää hetken tottua viileämpään lämpötilaan.
Lisäksi on tärkeää vaihtaa riittävän usein ilmansuodattimet ja -puhdistimet. Näin ulkoilmasta sisään tulevien haitallisten hiukkasten määrä ei sisäilmassa pääse kasvamaan. Lihaksille ja nivelille haasteita aiheuttavaa vetoisuuttaa voi taas vähentää uudistamalla ikkunatiivisteet.
Makuuhuonetta voi viilentää myös tuulettamalla, mutta samalla huoneen lämmitykseen käytetty energia karkaa ulkoilmaan. Paras ja energiatehokkain vaihtoehto on älykäs lämmityksen ohjaus, jonka avulla makuuhuoneeseen voi säätää yöksi matalamman lämpötilan. Kesällä taas auringon heijastuslämpöä kannattaa blokata sälekaihtimilla tai hyvillä verhoilla, jottei lämpötila pääsisi nousemaan liikaa.
– Pienillä teoilla voi vaikuttaa omaan vireystilaan ja asumisolosuhteiden terveellisyyteen paljon. Samalla lämpötilan laskeminen säästää rahaa, Jarmo Karpakka summaa.
Lisää keskustelua aiheesta Wattisen Äly tuli taloon -podcastissa. Kuuntele!
Wattinen on DNA:n tarjoama palvelu kerrostalon energiatehokkaaseen ja asukaslähtöiseen lämmityksen hallintaan.
