Suomen laajimmat IPv6-yhteydet

Uusi IPv6-protokolla on edellytys esineiden internetin (IoT) yleistymiselle, sillä se mahdollistaa päätelaitteiden välisen suoran, kaksisuuntaisen kommunikaation. Uuden protokollan ansiosta yhä useammat käyttäjät ja laitteet voivat siirtää tietoa internetissä vaivattomasti.

IPv6-kehitystä Suomessa johtaa DNA. Yli 97 prosentilla DNA:n liittymistä on mahdollista käyttää IPv6-yhteyksiä. Kaikki palvelut ja liikenne siirtyvät IPv6-osoitteisiin vähitellen tulevien vuosien aikana.

DNA päivittää tarjoamansa palvelut ja liittymät automaattisesti IPv6-yhteensopiviksi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä IPV6-protokollasta

Mikä on IPv6?

Jokainen nettiin kytkettävä laite tai palvelu tarvitsee yhteyden muodostamiseksi IP-osoitteen. Nettikäyttäjien ja nettiin liitettävien laitteiden räjähdysmäinen kasvu ympäri maailman on johtanut siihen, että nykyisin käytössä olevat IP-osoitteet (IPv4-protokolla) ovat käymässä vähiin tulevaisuudessa. Uuden IPv6-protokollan ansiosta useammat käyttäjät ja laitteet voivat siirtää tietoa netissä ilman monimutkaista osoitteenkääntöä (NAT).

Siirtyminen IPv6 -osoitteisiin tapahtuu pikku hiljaa tulevien vuosien aikana. Tulevaisuudessa jotkut netin sisällöt saattavat olla saavutettavissa vain IPv6-yhteensopivilla laitteilla ja liittymillä. Tällä hetkellä olemmat protokollat toimivat yhtä aikaa, joten yksittäiselle netinkäyttäjälle muutos ei toistaiseksi näy millään tavalla.

IPv4:n ja IPv6:n tärkein ero yksittäiselle netinkäyttäjälle?

IPv4-protokollan kanssa joudutaan usein käyttämään päätelaitteissa osoitteenkääntöä (NAT), jotta kaikille kodin laitteille saadaan toimiva nettiyhteys ja IPv4-osoite. Osoitteenkääntö monimutkaistaa esim. internetistä sisäverkkoon muodostettavia yhteyksiä. Tästä voi aiheutua esim. yhteysongelmia moninpeleissä, kun useampi pelaaja on osoitteenkäännön takana.

IPv6:n kanssa osoitteenkääntöä ei tarvitse tehdä, koska julkisia osoitteita riittää kaikille laitteille.

Miten IPv6 –protokollan saa halutessaan käyttöön?

Kaikki uudet mobiilipäätelaitteet, sekä myös valtaosa muista päätelaitteista, tukevat protokollaa automaattisesti eikä mitään toimenpiteitä tarvita. Yhteensopivuuden voit testata tältä sivulta löytyvästä Testaa-linkistä. Yhteyden muodostuminen onnistuu, jos sekä liittymä että päätelaite tukevat uutta protokollaa.

Lähes kaikki DNA:n liittymät tukevat IPv6-protokollaa. Joihinkin laitteisiin yhteyden muodostaminen vaatii saattaa vaatia toimenpiteitä protokollan aktivoimiseksi.

Laite- tai käyttöjärjestelmäkohtaiset ohjeet löydät alta.

Mitkä DNA:n liittymistä ovat tällä hetkellä IPv6-yhteensopivia?

Kaikki DNA:n kuluttaja-asiakkaille tarkoitetut mobiililiittymät (prepaid ja laskutettavat liittymät) ja myös valtaosa yritysliittymistä ovat IPv6-yhteensopivia, samoin kaikki kiinteän verkon kaapelilaajakaistatuotteet. Myös suurin osa DSL- ja Ethernet-liittymistä on jo IPv6-yhteensopivia.

Tarkista onko liittymäsi jo IPv6-yhteensopiva täältä.

Edellyttääkö uusi protokolla toimenpiteitä DNA:n asiakkailta?

Uusi protokolla ei todennäköisesti edellytä DNA:n asiakkailta mitään toimenpiteitä. Lähes kaikki DNA:n liittymät ja myös lähes kaikki uudet päätelaitteet tukevat IPv6-protokollaa. Mobiililaitteissa voit varmistaa laitteesi yhteensopivuuden tarkistamalla laitteesi asetuksista käytettävän APN-protokollan (käytettävä yhteyspiste -> APN-protokolla).

Ohjeet kaapelimodeemeihin, DSL- ja Ethernet-päätelaitteisiin

Riippuen käyttämästäsi laitteesta, IPv6 on heti käyttövalmiina tai saattaa vaatia aktivointia. Tutustu laitekohtaisiin ohjeisiin.

Kaapelimodeemit

IPv6 -liikenteesen kykeneviä modeemeja ovat lähtökohtaisesti EuroDOCSIS 3.0 tasoiset tai uudemmat modeemit. DNA:n kaapeliverkko on rakennettu ns. dual stack-tilaan, ts. sekä IPv4-että IPv6-liikenteellä voidaan liikennöidä samanaikaisesti.

Seuraavat DNA:lla käytössä olevat modeemit ovat IPv6-yhteensopivia:

  • Cisco EPC3008 (Siltaava, ei vaadi asetusten muuttamista)
  • Cisco EPC3010 (Siltaava, ei vaadi asetusten muuttamista)
  • Cisco EPC3825 (Oletuksena reitittävä, ei vaadi asetusten muuttamista)
  • Cisco EPC3828 (Oletuksena reitittävä, ei vaadi asetusten muuttamista)
  • Thomson TCW770 (Oletuksena reitittävä, vaatii asetusten muuttamista)
  • Thomson TWG870 (Oletuksena reitittävä, vaatii asetusten muuttamista)
  • Technicolor TC7200 (Oletuksena reitittävä, vaatii asetusten muuttamista)

Modeemit ovat oletusarvoisesti reitittäviä. Niiden IPv4-liikentessä on NAT päällä sekä IPv6-liikenteen puolella on IPv6-palomuuri päällä. Cisco EPC3008 ja EPC3010 ovat pelkästään siltaavia ja niitä ei saa reitittävään tilaan.

Modeemimallista / valmistajasta riippuen modeemi voi olla oletusarvoisesti pelkästään reitittävässä IPv4-tilassa tai se voi saada reitittävässä tilassa sekä IPv4- että IPv6-osoitteen itselleen.

Lisäksi modeemi saa IPv6-osoitelohkoja (prefixejä) sisäverkkoon LAN-puolella oleville laitteille jaettavaksi. Prefixin koko on /56, josta modeemi muodostaa /64 prefixin kokoisia aliverkkoja WiFi- ja Ethernet-verkkoliittymiin.

Asiakkaan laitteet saavat IPv6-osoitteet kunkin aliverkon sisällä SLAAC-menetelmällä. Jos modeemi on asetettu siltaavaksi, niin IPv4- ja IPv6-liikenne kulkevat molempiin suuntiin modeemin läpi esteettä.

Seuraavissa Valokuitu Plus -modeemeissa IPv6 on oletusarvoisesti kytketty pois päältä. Asiakkaalla on mahdollisuus kytkeä IPv6 päälle modeemin sisäisen WEB-sivun kautta.

  • SAGEM F-ST3284
  • SAGEM F-ST3686
DSL- ja Ethernet-päätelaitteet

Seuraavat DNA:lla käytössä olevat modeemit ovat IPv6-yhteensopivia:

  • Inteno EG500 (Siltaavana ei vaadi asetusten muuttamista, reitittävänä ei IPv6-tukea)
  • Inteno FG101R2 (Siltaavana ei vaadi asetusten muuttamista, reitittävänä ei IPv6-tukea)
  • Inteno VG50 (Siltaavana, ei vaadi asetusten muuttamista, reitittävänä päivitä uusin ohjelmistoversio)
  • Inteno DG201-R1 (Siltaavana ei vaadi asetusten muuttamista, reitittävänä ei IPv6-tukea)

Modeemimallista / valmistajasta / ohjelmistoversiosta riippuen modeemi voi olla oletusarvoisesti siltaavassa tilassa tai reitittävässä IPv4-tilassa tai se voi saada reitittävässä tilassa sekä IPv4- että IPv6-osoitteen itselleen.

Reitittävässä IPv6-tilassa modeemi saa IPv6-osoitelohkoja (prefixejä) sisäverkkoon LAN-puolella oleville laitteille jaettavaksi. Prefixin koko on /56, josta modeemi muodostaa tarvittaessa useampia /64 prefixin kokoisia aliverkkoja WLAN- ja Ethernet-verkkoliittymiin.

Laitteet saavat IPv6-osoitteet kunkin aliverkon sisällä SLAAC- sekä DHCPv6-menetelmällä. Jos modeemi on asetettu siltaavaksi, IPv4- ja IPv6-liikenne kulkee esteettä läpi ja asiakkaan laitteet saavat molemmat osoitteet suoraan DNA:n verkosta (Huom! maksimissaan 5)