Älykello, aktiivisuusranneke tai treenisovellus? Teknologia voi auttaa monella tavalla voimaan paremmin
Haluaisitko nukkua paremmin tai treenata tehokkaammin? Ehkä kaipaat kannustusta lenkille lähtemiseen? Sinun kannattaa tutustua hyvinvointia mittaaviin älylaitteisiin ja sovelluksiin. Ne ovat kuin taskukokoinen personal trainer, joka auttaa tekemään terveyden kannalta parempia valintoja arjessa.
Hyvinvoinnin mittaaminen saattaa kuulostaa hifistelyltä, mutta tarkoittaa hyvin arkipäiväisiä asioita. Jos olet käynyt vaa’alla, seurannut juoksulenkkisi kestoa kellosta tai sykettä sykemittarista, olet mitannut hyvinvointiasi.
Se on kuitenkin vasta alkua. Nykyisin erilaiset älylaitteet saavat ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan irti vaikka mitä. Esimerkiksi älyvaaka mittaa paitsi painon myös kehonkoostumuksen. Älykello taas tallentaa treenit, ja aktiivisuusranneke mittaa nukkumista. Laitteet päivittävät tiedot netin kautta automaattisesti kännykän sovellukseen.
Jos et tarvitse tarkkaa dataa ja haluat tutustua hyvinvoinnin mittaamiseen mahdollisimman helposti, yksi vaihtoehto on kokeilla puhelimeen ladattavia erillisiä sovelluksia, jotka toimivat ilman älylaitetta. Sovellukset eivät kuitenkaan mittaa kehon toimintoja kuten sykettä tai energiankulutusta, joten niiden antama tieto on suuntaa-antavaa.
Itsensä mittaaminen on jo monelle arkipäivää. Aktiivisuusranneke tai älykello löytyy joka neljännestä suomalaiskodista ja hyvinvointia mittaava sovellus joka kolmannen puhelimesta, selviää DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta.
Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen kertoo, kuinka pääset digitaalisessa mittaamisessa alkuun.
Mitä itsensä mittaamiselta voi odottaa tulevaisuudessa?
Erilaisten hyvinvointia mittaavien sensoreiden laatu ja tarkkuus kehittyvät kovaa vauhtia, ja jo viiden vuoden kuluttua itsensä mittaaminen on todennäköisesti ottanut ison harppauksen, Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen visioi.
Älykellot ja aktiivisuusrannekkeet mittaavat vielä toistaiseksi isoja, selkeitä signaaleja, kuten sydämen sykettä tai kiihtyvyyttä. Tulevaisuudessa ne voivat kuitenkin lukea jo paljon heikompiakin signaaleja, kuten aivosähkökäyriä. Joidenkin vuosien kuluttua itsensä mittaaminen saattaa olla jo tätä:
- Nenälläsi ehkä keikkuvat silmälasit, jotka mittaavat stressitasojasi suoraan aivoista.
- Terveydentilaan liittyvät tiedot saattavat siirtyä suoraan lääkärille: esimerkiksi kun mittaat kotona nukkumista, verenpainetta tai kehonkoostumusta, tulokset päivittyvät automaattisesti lääkärisi tietokantaan ja hän voi huomioida sen hoidossasi.
- Älykellot, aktiivisuusrannekkeet ja älypuhelinsovellukset oppivat paremmiksi personal trainereiksi. Esimerkiksi Aaptiv-kuntoilusovellukseen on nyt jo kehitetty digitaalinen henkilökohtainen valmentaja, joka oppii tuntemaan sinua koko ajan paremmin aiempiin treeneihisi perustuen. Tekoälyn avulla se muokkaa kunto-ohjelmaasi juuri sinulle sopivaksi.
- Tulevaisuudessa ravitsemustilaa voidaan mitata paljon nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi D-vitamiinikapselissa saattaa olla sisällä anturi, joka mittaa, kuinka hyvin vitamiini imeytyy elimistöön.
- Itsensä mittaamiselle omistautuneita biohakkereita on luultavasti yhä enemmän. Biohakkeri haluaa tietää hyvinvoinnistaan syvällisesti: pelkkä vaa’an ja kellon antama tieto ei riitä, vaan hän saattaa käydä vaikka DNA-testeissä tai verikokeissa. Datan biohakkeri hyödyntää määrätietoisesti tavoitteidensa mukaan, esimerkiksi saavuttaakseen maksimaalisen suorituskyvyn, optimaalisen vireystilan tai välttyäkseen perinnöllisiltä sairauksilta.
Ensimmäiset sykemittarit kehitettiin 1980-luvulla, ja 40 vuodessa on tultu pitkä matka niistä älylaitteisiin ja hyvinvointisovelluksiin. Mitenköhän pitkälle itsensä mittaamisen teknologia kehittyy seuraavassa 40 vuodessa?
