Viime vuoden maaliskuussa alkoi käydä selväksi, että iso muutos arkeen on tulossa. Perinteisten puheluiden määrä kasvoi koronakriisin alkaessa merkittävästi ja kääntyi vuosia jatkuneen laskun jälkeen nousuun. Erityinen piikki tuli hallituksen julistaessa Suomen ensimmäistä kertaa poikkeusoloihin 16.3.2020. Myös datan käyttö on kasvanut valtavasti, eikä entiseen ole paluuta, ennustaa DNA:n laajakaista ja TV -liiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen.
Jo vuosia on puhuttu siitä, kuinka ihmiset yhä harvemmin soittavat toisilleen ja turvautuvat sen sijaan erilaisiin viestisovelluksiin. DNA:n data paljastaa kuitenkin, että koronakriisin puhkeaminen sai suomalaiset jälleen soittamaan niin sanottuja perinteisiä puheluita. Erityisesti hallituksen julistaessa Suomen poikkeustilaan 16.3.2020, nähtiin puhelinliikenteessä hurja piikki. Tuolloin puheluliikenteen määrä kasvoi peräti 117 % normaalitasoon verrattuna.
”Poikkeusolojen julistaminen oli selvästi sellainen hetki, että haluttiin puhua perheen, ystävien ja tuttujen kanssa nimenomaan puhelimessa. Ihminen on sosiaalinen eläin, ja tuolloin kukaan ei vielä tiennyt, mistä on kyse. Oli tärkeää päästä kysymään läheisiltä, että onko kaikki kunnossa, ja vaihtaa ajatuksia siitä, miten tästä maailma muuttuu”, DNA:n Haikonen analysoi dataa.
Koronakriisin alkaessa puheluiden niin sanottu kiiretunti, eli vuorokauden aktiivisin soitteluaika, siirtyi nopeasti aamupäivään kello 10–11 välille, kun se aiemmin osui aina iltapäivälle. Kesällä tässä oli vielä vaihtelua, mutta syksyllä arkipäivien kiiretunti siirtyi jo takaisin iltapäivälle.
Vuoden edetessä puheluliikenteen piikki laski, mutta jäi silti selvästi edellisvuosia korkeammalle tasolle. Nyt puheluliikenteen määrä on Haikosen mukaan jälleen nousussa.
”Vaikka etätöissä on olemassa Zoomit ja Teamsit, niin silti ihmiseltä puuttuvat fyysiset kontaktit. Se lisää varmasti halua puhua puhelimessa. Tätä tukee myös se, että puheluiden keskipituus on kasvanut alkuvuoteen 2020 verrattuna jopa minuutilla per puhelu. Tiivistäen: ennen nähtiin, nyt kuullaan. Perinteisten puheluiden kasvanut määrä ja pituus kertovat siitä, että ihmiset haluavat yhä puhua myös ilman videokuvaa. Olen itsekin tullut siihen tulokseen, että monessa kohtaa perinteinen puhelu on videopuhelua helpompi tapa keskustella.”
Datankäyttö otti räjähdysmäisen hypyn – myös TV:n katselu lisääntynyt
Siirretyn datan määrä on ollut jo vuosia jatkuvassa kasvussa niin mobiiliyhteyden kuin kiinteidenkin yhteyksien kautta. DNA:lla on havaittu koronatilanteen vauhdittaneen kehitystä räjähdysmäisesti. Esimerkiksi mobiilidatan käyttömäärät DNA:n verkossa pomppasit yli 30 % heti poikkeusolojen alkaessa maaliskuussa 2020, ja loka–joulukuussa liittymäkohtainen kuukausikäyttö oli 35 % edellisvuotta korkeammalla –, noin 38,8 Gt/kk. Dataa käytetään eniten iltaisin, noin kello 20–22 välillä.
”Jos asiaa miettii niin, että perinteinen TV on korvautumassa suoratoistolla, ja etätyöt sekä online-tilaisuudet ovat tulleet jäädäkseen, niin on selvää, että datamäärien kasvu tulee vain jatkumaan. Nämä asiat ovat porisseet kattilassa jo vuosia, nyt korona vain laittoi levyä astetta kovemmalle.”, Haikonen toteaa.
Tästä huolimatta perinteisenkin TV:n katselu DNA TV:n kautta lisääntyi tammikuun 2020 ja tammikuun 2021 välillä jopa 45 %.
Datan kasvava kulutus on näytön paikka operaattoreille. Haikonen on kuitenkin vakuuttunut, että Suomen verkot kestävät kuormituksen. Hän kehottaa kuitenkin jokaista miettimään omia laajakaista-asioitaan kotona.
”Operaattorit investoivat suuria summia verkkoihin ja tuovat tarjolle uutta teknologiaa, kuten 5G-verkon, jotta datamäärien kasvaviin määriin voidaan vastata. Kokemukseni mukaan kotitalouksissa on yhä enemmän havahduttu siihen, että aiempaa nopeammalle ja laadukkaammalle laajakaistalle on tarvetta, eivätkä nettiasiat olekaan niin hyvässä kunnossa kuin on luultu. Kehotan jokaista tökkivän nettiyhteyden kanssa tuskailevaa ryhtymään toimeen ja päivittämään yhteytensä sekä laittamaan kotiverkkonsa kuntoon. Tällaisina aikoina helpottaa kummasti arkea, kun netti toimii moitteitta.”
