Elämämme on siirtynyt hyvin vahvasti digitaaliseen maailmaan. Hoidamme verkossa vero- ja pankkiasioitamme, teemme ostoksia, jaamme kiinnostuksen kohteitamme sekä olemme yhteydessä muihin ihmisiin. Tästä kaikesta meille on muodostunut digitaalinen identiteetti ja jalanjälki, jonka seurauksena netissä on paljon tietoa meistä syntymäajoista verkkopankkitunnuksiin. Valitettavasti tietomme kiinnostavat entistä enemmän myös taloudellista hyötyä etsiviä rikollisia.
Verkkorikollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa, ja se on maailman nopeimmin kasvava rikollisuuden laji. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tietoturvauhkiin liittyvä riski on noussut korkeammalle kuin koskaan aiemmin ja sen eri muodot vaikuttavat niin suomalaisten kuin Suomessa toimivien organisaatioidenkin arkeen. Lisääntyneistä tietoturvauhista huolimatta vain noin kolmannes suomalaisista käyttää tietoturvapalveluja suojautuakseen netin vaaroilta, ja tietoturvapalveluiden käyttö on jopa hieman laskenut viimeisten vuosien aikana. Asia selviää DNA:n teettämästä Digitaalinen elämä -tutkimuksesta.
Emme voikaan tuudittautua siihen, että olisimme Suomessa turvassa huijausyrityksiltä. Kyseessä on järjestäytynyt rikollisuuden muoto, joka ei pysähdy maantieteellisiin rajoihin tai kielimuureihin. Samalla tekoälyn tuomat mahdollisuudet tekevät huijausten uskottavuuden entistä helpommaksi. Kukaan ei valitettavasti ole suojassa huijausyrityksiltä, joihin jopa tietoturvan ammattilaiset ovat haksahtaneet. Viimeisimmät huijaukset ovat olleet taitavasti toteutettuja, ja huijarit ovat käyttäneet muun muassa käännöstoimistoja saadakseen niistä uskottavia, mikä kertoo verkkorikollisuuden ammattimaistumisesta.
Miten parantaa omaa tietoturvaa?
Tietoturva on monitahoinen asia, jonka kuntoon laittaminen voi tuntua isolta ja hankalalta. Maalaisjärki ja maltti auttavat monessa kohtaa, varsinkin jos epäilee oman tietoturvan olevan uhattuna. Ne auttavat arvioimaan tuleeko sähköposti luotettavalta taholta ja kannattaako linkkiä klikata tai liitetiedostoa avata. Näiden lisäksi on hyvä ylläpitää omaa tietoisuuttaan lukemalla uutisia liikkeellä olevista huijausyrityksistä ja jatkuvasti pyrkiä kasvattamaan omaa ymmärrystään siitä, kuinka voit itse vaikuttaa tietoturvauhilta suojautumiseen.
Esimerkiksi uusia palveluja ja sovelluksia käyttöön ottaessa on hyvä pohtia mitä tietoja tai käyttöoikeuksia niille antaa. Samalla laitteiden ohjelmistopäivitykset kannattaa aina ladata ajallaan, sillä ne sisältävät usein myös tietoturvaparannuksia. Vahvat ja uniikit salasanat eri palveluissa on tärkeä keino huolehtia omasta tietoturvasta. Salasanoihin kannattaa panostaa, sillä kuuden merkin salasanan saa verkkorikollinen murrettua alle sekunnissa, kun taas kahdeksanmerkkiseen menee kaksi minuuttia ja 16 merkin vahva salasana vaatii jo satoja vuosia. Jos tietomurrossa paljastunut tai verkkorikollisen murtama salasana on käytössä useassa palvelussa, voi tilanne eskaloitua pahimmassa tapauksessa identiteettivarkaudeksi. Vahvojen salasanojen lisäksi kannattaa ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen ja pitää mielessä se, että valitettavan usein verkkorikolliset naamioivat huijauksensa luotettavien toimijoiden nimiin.
”Riski omien tietojen päätymisestä vääriin käsiin pieneneekin sitä mukaa, kun tietoisuus eri tietoturvauhista kasvaa.”
Valitettavasti myös lapset ja nuoret ovat samalla lailla alttiita verkkorikollisuudelle kuin aikuisetkin. Niiden turvaamisessa pätevät samat ohjeet kuin aikuisten laitteissa, mutta isoin osa lasten suojaamista nettimaailmassa on keskustelu. Kaikki alkaa siitä, että puhelimen käyttöä harjoitellaan yhdessä. Lisäksi on hyvä kertoa netin vaaroista lapsen ikään sopivalla tavalla sekä sopia yhteisistä netin ja laitteiden käytön pelisäännöistä. Aikuisten on hyvä olla positiivisesti kiinnostuneita lapsen tekemisistä verkossa – myös teinien kohdalla. Keskustelemalla luodaan ilmapiiri, jossa lapsi tai nuori uskaltaa kertoa, jos netissä on tapahtunut jotakin heitä huolettavaa.
Varmista myös kotiverkkosi ja laitteittesi turvallisuus
Supo esitteli torstaina 12.10.2023 tiedotustilaisuudessa vuosittain julkaistavan kansallisen turvallisuuden katsauksensa, jossa käsitellään muun muassa Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa tiedustelua. Yhdeksi merkittäväksi uhkatekijäksi Suojelupoliisi on nostanut suojaamattomat kotireitittimet, ja tämä on melko loogista – kotiverkossa on useita eri laitteita, joissa on tietoa näiden käyttäjästä: puhelimet, läppärit, turvakamerat, älytelevisiot, älykellot, robotti-imurit ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Huonosti suojattu kotiverkko antaa huijareille mahdollisuuden tunkeutua kaikkiin näihin laitteisiin. Suojaamattomat reitittimet ovat riski myös kansalliselle turvallisuudelle, ja niitä voidaan käyttää osana laajempaa palvelunestohyökkäystä tai ulkomaiseen vakoiluun.
Lue lisää aiheesta: Helpot niksit – näin teet kotiverkostasi tietoturvallisemman
Valitettavasti tietoturvaratkaisuiden ja verkkorikollisuuden kehitys kulkee käsikädessä – verkkoteknologian kehittyessä nämä molemmat löytävät uusia mahdollisuuksia kehittyä samalla, kun ne oppivat jatkuvasti uusia tapoja myös toisiltaan. Vanhentunut modeemi tai reititin on aina tietoturvariski, kun sen teknologia ei pysty enää turvaamaan tarpeeksi hyvin kotiverkkoa uusilta hyökkäystavoilta. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että yli neljä vuotta vanha reititin on jo vanhentunut. Samalla lähtökohta verkkohyökkäyksiltä suojautumiseen on varmistaa, että kotiverkkoa jakava laite on tietoturvaominaisuuksiltaan riittävän laadukas. DNA:n valikoiman modeemien ja reitittimien tietoturva- ja palomuuriasetukset ovat aina ajan tasalla.
Digitaalinen elämä -tutkimuksemme mukaan noin puolet suomalaisista kokee olevansa tietoisia netin vaaroista ja uhkista, ja erityisesti alle 25-vuotiaat kokevat tietonsa aiheesta riittäviksi. Vanhimmat ikäluokat ovat nuoria innokkaampia käyttämään erilaisia palveluja omien tietojensa suojaamiseksi. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat tutkimuksen mukaan yleisimmin käytössä olevia palveluita, ja perinteisesti tietokoneet onkin suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Nykyaikana tietoturvan pitäisi kuitenkin ulottua myös puhelimiin ja tabletteihin – älypuhelin löytyy jo lähes jokaiselta suomalaiselta ekaluokkalaisista alkaen. Nettiasioinnin siirtyessä yhä vahvemmin mobiililaitteille on myös näihin päätelaitteisiin kohdistuva rikollisuus kasvussa. Mobiililaitteille tehdään esimerkiksi yhä enemmän haittaohjelmia.
Paljon voi siis tehdä jo omalla valveutuneisuudella, mutta ymmärrettävästi kaikkien asioiden muistaminen tietoturvauhkia kohdatessa on vaikeaa. Lisäksi uhat muuttuvat ja uusia keksitään koko ajan. Siksi oman tietoturvan huolehtimisessa on erittäin suositeltavaa hyödyntää myös erillistä tietoturvapalvelua, kuten DNA Digiturvaa, joka torjuu kattavasti lukuisat eri tietoturvauhat ja turvaa paremmin koko perheen netin käytön ja laitteet.
Täällä voit selvittää, onko sähköpostiosoitteesi ollut osana tietomurtoa.
Lue lisää DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksesta täällä.
Lisää tietoturvavinkkejämme löydät täältä.
Katso videolta vinkit oman tietoturvan parantamiseen.
