Haapajärveläisen Sannan kolmihenkisessä perheessä on kolme adhd-diagnoosia: sellainen on Sannalla itsellään ja lisäksi molemmilla lapsilla, kymmenvuotiaalla Eliaksella ja 14-vuotiaalla Eemilillä.
Sanna, 34, on lastensa yksinhuoltaja. Arjen pyöriminen on hänen vastuullaan.
”Tänään aamulla etenkin toisella pojista oli isoja haasteita pukea vaatteita päälle. Kapinointi saattaa liittyä ikäänkin, mutta adhd varmasti lisää vettä myllyyn”, Sanna sanoo.
Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jonka oireisiin kuuluvat esimerkiksi keskittymisen vaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
Sannalla ja nuoremmalla lapsella on käytössään digitaalinen Mouse Timer -ajanhallintasovellus. Siihen asetetaan tietty aika, jonka verran hiiri kulkee eteenpäin nakertaen omenoita. Kun aika on kulunut, hiiri on päässyt havittelemansa juustopalan luokse. KUVA: PÄIVI KARJALAINEN
”Kun minulla ei vielä ollut diagnoosia, olin huolettomampi, ja se aiheutti ahdistusta. Kesäreissu lasten kanssa saattoi venyä suunnitellusta päivän mittaisesta useamman päivän reissuksi. Elämämme on nyt tarkempaa, ja se auttaa minua voimaan hyvin.”
Sanna sai diagnoosin neljä vuotta sitten, 29-vuotiaana. Siinä vaiheessa esikoisella oli jo oma diagnoosinsa. Sanna alkoi epäillä itsellään adhd:n oireita tämän oireiden perusteella.
Kuvalliset kortit kertovat, mitä seuraavaksi tehdään
Sannan kodissa ulkovaatteet löytyvät usein eteisestä lattialta, vaikka naulakko on lähes nenän edessä sisään tullessa. Likapyykit eivät aina löydä tietään pyykkikoriin tai puhtaat vaatekaappiin.
”Toiminnanohjaus on lapsilla vaikeaa, toisella lähes olematonta. Eemil sai diagnoosin harvinaisen pienenä, alle viisivuotiaana. Myöhemmin myös Eliaksen kohdalla osasin vaatia tutkimuksia.”
Lapsuudestaan Sanna muistaa samantapaiset lähtemisen vaikeudet, joita omilla lapsilla on sittemmin ollut.
”Äiti joskus soitti isälle töihin, että en saa lähtemään tuota tyttöä kouluun. Lapsuudestani muistan myös sen, että kun suutuin, suutuin kunnolla, ja ovet saivat kyytiä.”
Sanna on suunnitellut ammattilaisten kanssa, miten arki strukturoidaan fiksusti. Kuvakortit auttavat hahmottamaan päivittäisiä tehtäviä ja niiden järjestystä. KUVA: PÄIVI KARJALAINEN
Omien poikien kanssa lähtöjen apuna ovat kuvalliset kortit, joista näkee yksityiskohtaisesti, mitä seuraavaksi pitää tehdä: kuvissa ovat paidat, housut, sukat, hammaspesut ja wc-käynnit.
”Ne auttavat myös minua. Aivoni eivät pysty käsittelemään puhelimen muistutuksia. Minun on helpompi lukea asiat paperilta.”
Siksi Sanna käyttää jatkuvasti muistilappuja ja paperikalenteria, joka kulkee aina mukana.
Apuna laaja tukiverkosto ja somen vertaistukiryhmä
Suurin apu arjessa on Sannan tapa suunnitella perheen arkimenot viikko kerrallaan. Sunnuntaisin hän katsoo kalenterista, mitä seuraavalla viikolla on ohjelmassa ja pitääkö jonakin päivänä soittaa ja pyytää omaa äitiä tai isää avuksi lasten kanssa.
Tukiverkostoon kuuluu myös oma parikymppinen pikkuveli, jonka luona Sanna kyläilee usein. Isosisko on niin ikään Sannalle läheinen. Siskolla on viisi lasta, ja lastenhoitoapua annetaan puolin ja toisin.
Keväästä syksyyn vapaa-aika pyörii pitkälti kuopuksen jalkapalloharrastuksen ympärillä. Sanna kuuluu kentänlaidan vakiokalustoon, sillä hän toimii joukkueen yhtenä joukkueenjohtajana.
Talvisin arjen aikatauluissa on enemmän joustoa, kun futispelejä on vähemmän.
”Silloin vapaalla on enemmän oleskelua ja poikien ohjelmien katsomista telkkarista tai tableteilta.”
Sannalle tärkeä asia on Facebookin adhd-aiheinen vertaistukiryhmä, josta hän saa samassa tilanteessa olevilta vanhemmilta käytännön vinkkejä arjen sujuvoittamiseen – ja lisäksi kokemuksen, että joku kuuntelee. Joku, joka on kokenut saman kuin itse.
”Lisäksi Instagram on tärkeä. Se toimii minulle kuin päiväkirjana. Sinne puran huonoja päiviä, mutta myös hyviä.”
Visualisoi ajankulkua
Mouse Timer -ajanhallintasovellus auttaa etenkin lapsia hahmottamaan ajankulkua.
Hallitse ruutuaikaa
DNA Digiturvalla huoltaja voi hallinnoida lapsen ruutuaikaa ja asettaa rajoituksia netin käyttöön.
Lisää tietoisuutta päivään
Headspace auttaa tekemään mindfulnessista päivittäisen tavan tarjoamalla ohjattua meditaatiota ja mindfulness- sekä tietoisuusharjoituksia.
Adhd-oireiset lapset ja nuoret tarvitsevat digitaaliviihteen kanssa ohjausta ja säätelyä. Kyky toimia pidemmän aikajänteen tavoitteen mukaisesti kehittyy ikätovereita jäljessä, he ovat siis huomattavan suuntautuneita välittömiin palkintoihin. Parhaimmillaan digitaaliset viihdesisällöt toimivat lasten ja nuorten arjen rikastuttajina. (Adhd-liitto.)
