Digiturvataitotyöpajat opettavat, milloin kääntyä aikuisen puoleen
Valkokankaalla seikkailee avaruusolentoja esittäviä piirroshahmoja. Niitä seuraa joukko Keinutien ala-asteen kolmasluokkalaisia. Avaruusolentojen viereisessä Teams-palkissa on 17 pientä palluraa, joista jokainen edustaa koululuokkaa ympäri Suomen. Käynnissä on Suojellaan Lapsia ry:n työpaja, jota vetää etäyhteyden välityksellä Suojellaan Lapsia ry:n kouluttaja Maria Marin.
Tarinassa pieni avaruusolento haluaa oppia isommiltaan omasta kehostaan ja sen rajoista. Luokassa lapset luettelevat ruumiinosia, jotka tietävät. Sitten kaikki osoittavat opettaja Mirjami Sjögrenin johdolla mainittua aluetta.
”Keuhkot!”
”Maha!”
”Silmä!”
”Luut!”
Suojellaan Lapsia ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa vastaan. Järjestön työpajat opettavat lapsille perustietoja ja -taitoja erilaisten tilanteiden ja sisältöjen kohtaamiseen turvallisesti. Työpajoja on kahdenlaisia: Digiliikennevalotyöpajassa käydään läpi toimintaohjeita erilaisiin digiarjen tilanteisiin, kun taas tänään käynnissä oleva Kehon rajat -työpaja käsittelee nimensä mukaisesti kehon rajojen harjoittelemisen tärkeyttä.
Sjögren toivoo, että työpaja ja sen jälkeen vanhemmille lähtevät materiaalit avaisivat keskusteluja niin luokassa kuin kodeissa.
”Toivon, että lapset oppisivat siitä, miten toimitaan kännykällä järkevästi ja huomaavaisesti. Saamme varmasti hyviä avauksia ja näkökulmia, joista voimme jatkaa työpajan jälkeen.”
Työpajat perustuvat tutkimustyölle ja tiedolle. Siksi tänäänkään ei puhuta uimapukualueesta vaan pepusta, pippelistä ja pimpistä. Tutkimustiedon valossa lapsille on tärkeää opettaa puhumaan kehonosista niiden oikeilla nimillä ilman häpeää.
”Emmehän me puhu myöskään pipoalueesta, kun tarkoitamme päätä tai hanska-alueesta, kun tarkoitamme käsiä”, Marin perustelee lapsille ja opettajille valkokankaalla.
Työpajan aihe on vakava, mutta sitä lähestytään lapselle helposti lähestyttävien ja kivojen asioiden kautta. Kieltojen ja varoittelun sijasta kerrotaan, mitä tehdä, jos kohtaa digiympäristössä jotain ikävää.
Jumppatuokio ja väritystehtävä
Mirjami Sjögren ohjeistaa oppilaitaan laittamaan tuolit pöytien alle, sillä seuraavaksi työpajan ohjelmassa on kehonosajumppa.
”Laita aina se kehonosa lattiaan, jota nuoli ruudulla näyttää”, kuuluu Marinin ohje.
Käsi ja jalka ovat helpot, mutta pään ja korvan vieminen lattiaan osoittautuu jo paljon hankalammaksi. Jumppa päättyy haastavaan harjoitukseen, jossa lattiassa ovat pelkät varpaat.
Sitten tuleekin kiire hakea värikynät omista laatikostoista, koska tehtävänä on värittää kehonsa ja piirtää sille rajat.
Tähän mennessä pieni avaruusolento on oppinut, ettei ole olemassa kahta samanlaista kehoa ja että jokainen keho on tärkeä. Omasta kehosta kannattaa pitää hyvää huolta eikä kukaan saa koskea siihen ilman lupaa.
Väritystehtävä herättää kysymyksiä:
”Mulla on mekossa montaa väriä!”
”Laita siihen sitten montaa väriä”, Mirjami Sjögren vastaa.
Väriliidut ja puuvärikynät heiluvat. Vallalla näyttää olevan kaksi eri väritysstrategiaa: osa värittää raajat mielikuvituksellisilla väreillä. Toiset taas tähtäävät realistiseen esitystapaan, jossa vaatetuksen yksityiskohdat, kuten paidan rinnuksessa oleva teksti tai Salama McQueenin kuva toistetaan mahdollisimman tarkasti paperille.
Opettajanhuoneen jatkuva puheenaihe
Alkaa välitunti. Kolmen kouluvuoden aikana Sjögren on joutunut selvittelemään luokkansa kanssa muutamaa tapausta, joissa WhatsAppiin on ladattu käsitelty kuva luokkakaverista ja sitä on kommentoitu kurjalla tavalla.
”Lapsilla on vielä paljon opittavaa: keskustelu laitteen välityksellä ei voi olla rumempaa kuin kasvokkain. Sielläkin on oikea ihminen toisella puolella”, sanoo Sjögren.
Sen sijaan Sjögrenin tietoon ei ole tullut, että kukaan luokan lapsista olisi ajautunut verkkoseikkailuillaan vääriin kanaviin tai että heitä olisi lähestytty rikollisessa tarkoituksessa. Opettajanhuoneessa digiturvataidot ovat jatkuva puheenaihe ja vertaisoppimisen aihepiiri. Tiedossa on, että valitettavasti aikuiset kuulevat asioista usein viimeisinä.
”Kun valmistuin vuonna 2007, Facebook oli juuri tullut, joten digiturvataidoista puhuttiin opinnoissa hyvin vähän. Nyt opetussuunnitelmakin velvoittaa, että opettajan täytyy pysyä kärryillä aiheesta.”
Suojellaan Lapsia ry kehitti kouluajalla järjestettävät etätyöpajat, jotta mahdollisimman moni lapsi oppisi digiturvataitoja ilman, että opettajien tarvitsee jäädä koulupäivän jälkeen lisäkoulutukseen.
”Aluksi järjestimme vanhempainiltoja, mutta niihin osallistuivat vain ne vanhemmat, joita asia kiinnosti jo valmiiksi”, sanoo Suojellaan Lapsia ry:n erityisasiantuntija Katariina Leivo.
DNA:n tuen ansiosta työpajat ja niihin liittyvät verkkomateriaalit ovat osallistuville kouluille ilmaisia.
Hyvät ja huonot salaisuudet
Välitunnin jälkeen työpajassa seuraa osio, jolla on synkkä tausta. Suojellaan Lapsia ry on haastatellut digiympäristössä lapsena seksuaaliväkivallan uhriksi joutuneita saadakseen selville, mitkä olivat ne esteet, joiden vuoksi he eivät kertoneet aikuisille ajoissa. Esiin nousivat pelon ja häpeän lisäksi se, ettei vastaaja tiennyt, että tapahtunut oli väärin tai että joku olisi voinut auttaa.
Valkokankaalla avaruusolennot pohtivat hyviä ja huonoja salaisuuksia: Hyvät liittyvät iloisiin yllätyksiin, eivät satuta ketään ja kaikki saavat lopulta tietää niistä. Ne ovat pidettäviä. Huonoihin salaisuuksiin liittyy huolta, pelkoa ja häpeää. Niistä kannattaa aina kertoa turvalliselle aikuiselle.
Sjögren täydentää etäkoulutusta kysymyksellä:
”Entä, jos ei ole ihan varma, onko salaisuus hyvä vai huono?”
Lapset päätyvät siihen, että silloin on parasta kysyä aikuiselta.
Suojellaan Lapsia ry:n tutkimuksen mukaan salaisuudet ovat keskeisessä osassa digiympäristössä lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Tekijät käyttävät usein manipulointia ja henkistä väkivaltaa.
Luokka keskustelee siitä, mitkä ovat hyviä ja huonoja salaisuuksia. Kaverille ostettu syntymäpäivälahja on tietenkin pidettävä salaisuus. Jos kaveria pelottaa, eikä hän saa nukuttua öisin, siitä pitää kertoa aikuiselle. Mutta entä, jos kaveri kertoo olevansa ihastunut?
Lopuksi liimataan askarteluarkista viestejä ensimmäisessä osassa piirretyn kehon ympärille. Osa oppilaista istuutuu lattialle leikkaamaan ja liimaamaan. Arkissa on tarjolla sellaisia tekstejä kuin: ”Kehoni on huippu”, ”Olen tärkeä”, ”EI!” ja päivän aiheeseen liittyviä kuvia.
Aivan viimeiseksi Sjögren pyytää nimeämään liimaamistaan asioista itselleen kaikkein tärkeimmän.
”Mä valitsin tän puhelimen kuvan, koska puhelimella voi pelata”, sanoo takapulpetin poika.
”Mitä on tärkeää muistaa, kun on puhelimella?” kysyy Sjögren.
”Että muistaa käydä välillä ulkona.”
”Entä jos puhelimeen tulee jostain outoja kuvia?”
”Pitää kertoa aikuiselle.”
Katariina Leivon viisi vinkkiä lasten vanhemmille: ”Digiympäristö on kuin sisäleikkipuisto”
Monet kasvatusalan ammattilaiset ja vanhemmat arastelevat turhaan digiturvallisuustaitojen opettamista, koska lapset vaikuttavan olevan digiasioissa heitä paremmin kartalla. Aikuisen rooli pysyy samana tiuhaan vaihtuvista sovelluksista ja peleistä riippumatta, sanoo erityisasiantuntija Katariina Leivo Suojellaan Lapsia ry:stä.
1. Puhu ennen kuin annat laitteen. ”Lapselle on hyvä kertoa, että netissä on paljon kivaa ja hyödyllistä, mutta vastaan voi tulla myös ikäviä tai outoja asioita. Tee selväksi, että jos niin käy, se ei ole lapsen vika ja siitä voi aina tulla kertomaan.”
2. Suhtaudu kuin sisäleikkipuistoon. ”Lapsen tunne- ja ihmissuhdetaidot ovat vasta kehittymässä. Aikuisen rooli on tukea niissä. Digiympäristö on kuin sisäleikkipuisto: Lapset ovat ketterämpiä kiipeilemään, mutta aikuinen on mukana, koska jotain voi sattua, voi tulla selviteltäviä riitoja tai paikalla voi olla ihmisiä, jotka voivat olla lapselle vaaraksi.”
3. Opeta ottamaan kuvakaappaus. ”Neuvo lasta ottamaan kummallisissa tilanteissa kuvakaappaus ja näyttämään se turvalliselle aikuiselle. Tämä on hyvä toimintaohje, koska näyttäminen on usein helpompaa kuin kertominen. Tarvittaessa kuvakaappaus toimii myös todistusaineistona.”
4. Ota ikärajat vakavasti. ”Alustoilla, joilla voi olla yhteydessä toisiin, on syystä esimerkiksi 12 vuoden ikäraja. Aikuiset ajattelevat usein, että vaarallisimpia ovat some-alustat, joissa on lapsia ja aikuisia. Ne, joilla on rikollinen mieli kuitenkin toimivat turvalliseksi mielletyillä alustoilla, joilla on enimmäkseen lapsia. He esiintyvät esimerkiksi pelialustoilla yhtenä lapsista.”
5. Jättäkää laitteet parkkiin yöksi. ”Vaaran paikkoja ovat erityisesti illat ja yöt suljettujen ovien takana kylppärissä tai makkarissa. Jättämällä puhelimet yöksi parkkiin suojellaan lasta ja turvataan tarvittava aika yhdessä ololle ja unelle.” Tilaa DNA:n ja Suojellaan Lapsia ry:n Puhelinparkki täältä.
5 faktaa DNA:n ja Suojellaan Lapsia ry:n yhteistyöstä
1. Suojellaan Lapsia ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka keskittyy ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, häirintää ja houkuttelua kokonaisvaltaisesti, tutkimuspohjaisin menetelmin. Yhdistyksen moniammatilliseen tiimiin kuuluu asiantuntijoita esimerkiksi psykologian, oikeustieteen, ja terveys- ja sosiaalitieteen aloilta.
2. DNA tukee Suojellaan lapsia ry:n digiturvataitoja ja kehon rajojen harjoittelua edistäviä etätyöpajoja 5–9-vuotiaille. Osallistuminen lapsiryhmän kanssa on maksutonta. Työpajoihin on osallistunut jo yli 16 000 lasta 151 paikkakunnalta ympäri Suomen.
3. Etätyöpajat pohjautuvat Suojellaan Lapsia ry:n kehittämään Stop, Slow & Go -liikennevalomalliin. Malli tarjoaa lapselle yksinkertaisen kolmivaiheisen toimintasuunnitelman erilaisiin digiympäristön tilanteisiin: Tilanne tai asia saattaa tuntua aluksi mukavalta (vihreä), mutta voi myöhemmin muuttua mietityttäväksi (keltainen) tai pelottavaksi, oudoksi tai hämmentäväksi (punainen). Toimintamalli ohjaa lasta ottamaan “punaisesta” tilanteesta kuvakaappauksen ja näyttämään sen turvalliselle aikuiselle.
4. Suojellaan Lapsia ry ja DNA ovat tuottaneet yhdessä Perheen pelisäännöt digilaitteiden käyttöön -ohjeistuksen. Sen tärkeimpänä viestinä on, että lapset tarvitsevat aikuisen läsnäoloa turvalliseen toimimiseen digiarjessa. Suojellaan Lapsia ry:n opetusmateriaalit ovat saatavilla ilmaiseksi verkossa. Keväällä 2025 työpajat ovat varattavissa täältä.
5. DNA:n ja Suojellaan Lapsia ry:n yhdessä kehittämä Puhelinparkki auttaa suojelemaan lasta digiympäristöissä ja tukee koko perheen digilaitteiden käytön säännöstelemistä. Tilaa puhelinparkki täältä.
