Pelaamiseen liitetään usein erilaisia uhkakuvia, mutta vähemmälle huomiolle jäävät pelaamisen hyödyt. Minkälaisia taitoja lapsi voi oppia pelaamisesta ja mitä hyötyä niistä voi olla?
DNA:n selvityksen mukaan* 6-16-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät pelaamisen kehittävänä kaikissa ikäryhmissä, ja jopa 87 prosenttia näkee pelaamisen lapsen ja nuorten kielitaitoa parantavana ja 76 prosenttia havaitsemis- ja reaktiokykyä kehittävänä. DNA:n koululaistutkimukseen vastasi yli tuhat vanhempaa.
”Kielitaidon kehittyminen pelatessa on selvästi helpoin asia huomata. Pelit kehittävät myös taitoja, jotka eivät näy samalla tavalla ulospäin. Pelaaminen kehittää esimerkiksi myös sosiaalisten tilanteiden ja tunnetaitojen opettelua, ja vaikkapa pettymyksen sietämistä”, kertoo Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja Sonja Hernesniemi.
Vastoin pelkoa, että pelit köyhdyttäisivät lapsen mielikuvitusta, voivat ne itse asiassa kehittää sitä.
”Pelit nivoutuvat osaksi lapsen muuta elämää, kuten muutkin leikit”, vahvistaa Tampereen yliopiston pelitutkija Mikko Meriläinen.
Hernesniemen ja Meriläisen mukaan pelit voivat olla myös lapsia yhdistävä tekijä arjessa. Niiden kautta lapset voivat myös saada uusia kavereita, ja pelaaminen voi olla hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin vaikkapa niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole muuten niin sosiaalisia. Yli puolet 14–16-vuotiaiden lasten vanhemmista kertookin DNA:n kyselyssä, että heidän lapsillaan on pelien ja nettiyhteisöjen kautta tuttuja ja kavereita eri puolilta maailmaa.
Pelaaminen voi olla myös vain hauskaa
Suurelle osalle lapsista pelaaminen on osa päivittäistä arkea ja DNA:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi päivittäin puhelimella pelaaminen yleistyy 6–7 ikävuoden jälkeen. Tälle asiantuntijat näkevät selvän syyn.
”Kouluun mentäessä lapset saavat usein oman puhelimen, joten tietenkin silloin myös puhelimella pelaaminen lisääntyy. Tämän lisäksi lapset saattavat olla tunteja ennen vanhempiaan kotona ja pelaaminen on yksi tapa kuluttaa aikaa esimerkiksi vanhempia tai illan harrastuksien alkua odotellessa”, Hernesniemi selittää.
Myös Meriläinen korostaa, että pelaamisessa ei aina ole kyse uuden oppimisesta tai taitojen kehittämisestä, eikä aina tarvitsekaan olla.
”Meiltä monesti unohtuu se, että pelaaminen on todella hauskaa. Lapsilla ja nuorilla on tarve omaan aikaan, rentoutumiseen ja uusiin kokemuksiin, jotka ovat heille miellyttävää tekemistä. Pelaaminen on yksi tärkeä tällainen monen lapsen ja nuoren elämässä”, Meriläinen muistuttaa.
* * *
Mikä on kohtuullista pelaamisessa – asiantuntijat vastaavat
DNA:n kyselyn mukaan 54 prosenttia vanhemmista on huolissaan lapsensa pelaamien pelien koukuttavuudesta.
Tampereen yliopiston pelitutkija Mikko Meriläinen:
”Suurin osa lapsista ja nuorista pelaa sopivan verran, eikä syytä olla huolissaan riippuvuudesta ole. Niin kauan kuin velvollisuudet tulevat hoidettua ja pelaaminen ei häiritse normaalia elämää, kuten nukkumista, ei tarvitse olla huolissaan. Riippuvuuteen on vielä pitkä matka normaalista päivittäisestä pelaamisesta.”
Pelien sisällöistä on DNA:n tutkimuksen mukaan huolissaan yli puolet vanhemmista.
Mediakasvatusseuran asiantuntijapsykologi Laura Pönkänen:
”Tähän huoleen paras vastaus on yksinkertaisesti tutustua peleihin yhdessä lapsen kanssa. Usein tietynlaisia pelejä niputetaan yhteen ja mielikuva niistä saatetaan muodostaa jostain yksittäisestä uutisesta, mutta unohdetaan keskustella sen kotona olevan peliasiantuntijan, eli lapsen kanssa.”
DNA:n kyselyn mukaan 44 prosenttia vanhemmista on huolissaan lapsensa pelaamiseen käyttämästä ajasta.
Laura Pönkänen:
"On hyvä ennakoivasti miettiä, minkälaista arki on ja miten pelaaminen siihen sisältyy. Näitä asioita on paras miettiä yhdessä lapsen tai nuoren kanssa. Yhteisen sovitun linjan löytämistä helpottaa myös se, että vanhemmat tutustuvat tähän lapsille ja nuorille tärkeään harrastukseen ja oppivat ymmärtämään, mistä siinä on kyse.”
Nostoja tutkimuksesta:
- 59 prosenttia lapsista pelaa puhelimella päivittäin. Tietokoneella, pelikonsolilla ja tabletilla pelaa päivittäin noin neljäsosa.
- Päivittäin puhelimella pelaaminen yleistyy 6–7 ikävuoden jälkeen.
- Pelaaminen aloitetaan selvityksen mukaan yleisimmin alle 5-vuotiaana. Tämän ikäisenä pelikonsolilla pelaamisen on aloittanut 35 prosenttia, tabletilla 34 prosenttia, tietokoneella 28 prosenttia ja puhelimella 24 prosenttia kyseisillä laitteilla pelaavista lapsista.
- Suosituimmiksi puhelimella pelattavista peleistä vanhemmat vastasivat Pokémon GO:n ja Minecraftin, mutta myös ryhmä ”muut erilaiset pelit” oli merkittävän suuri.
- Tietokoneella lapset pelaavat eniten strategia- ja taistelupelejä. Taistelupelien pelaaminen korostuu 14-16-vuotiaiden lasten keskuudessa. Pelikonsolilla pelatessa näiden rinnalle nousevat myös auto- ja urheilupelit.
- Vanhemmat näkevät pelaamisen erityisesti lapsen kielitaitoa ja havaitsemis- sekä reaktiokykyä kehittävänä. Pelit nähdään kehittävinä kaikissa ikäryhmissä.
- Kaksi kolmesta vanhemmasta seuraa tarkasti pelien ikärajoituksia ja hyväksyy erikseen pelin lataamisen. Pelien ikärajojen seuraaminen ja ladattavien pelien hyväksyminen on yleisempää pienempien lasten osalta.
- Tyypillisimmin lapset pelaavat yksin, mutta yli puolet pelaa myös samassa tilassa kavereiden kanssa ja noin 40 prosenttia verkon yli online-tuttujen kanssa.
* Tutkimuksesta:
DNA:n koululaistutkimuksen 2018 tiedonkeruu toteutettiin Nepan online-paneeleissa viikkojen 22–24/2017 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koululaisten puhelimen hankintaa, käyttötarkoituksia ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Uutena tutkimuksessa kysyttiin vuonna 2018 tietokoneen käytöstä ja pelaamisesta. Lasten pelien pelaamista koskevan tiedonkeruun kohderyhmänä olivat 6–16-vuotiaiden lasten vanhemmat (n= 1032).
Lehdistötiedote 11.9.2018 – DNA selvitti: Sosiaaliset pelit lasten ja nuorten suosikkeja puhelimella pelattaessa
