Lapsiperheissä käydään jatkuvaa keskustelua somesovellusten käytöstä: ikärajat ovat yllättävän korkeat, mutta paine sovelluksen lataamiseen kasvaa, ”kun kaveritkin käyttää”. Mitä lapsen ja vanhemman on ymmärrettävä, ennen kuin lapsi voi alkaa käyttää sovellusta?
Sosiaalinen media eli some on tuttu termi, mutta aina ei tule miettineeksi, mitkä kaikki älypuhelimessa tai tabletilla käytettävät sovellukset lasketaan sosiaaliseksi mediaksi.
Someksi määritellään yleensä sellaiset palvelut, joissa käyttäjä voi itse tuottaa sisältöä ja olla sitä kautta yhteydessä muihin käyttäjiin. Suosituimpia ja tunnetuimpia some-sovelluksia ovat WhatsApp, Facebook, Instagram, Youtube, Snapchat, Twitter ja TikTok, useimmat lasten suosikkisovellukset siis.
Vaikka sovellukset ovat tuttuja, harva on välttämättä lukenut perusteellisesti niiden käyttöehdot. Nimittäin jokaisella mainitulla some-palvelulla on alaikärajana 13, paitsi WhatsAppilla, joka on itse määritellyt ikärajakseen 16 vuotta.
Käytännössä moni ikärajaa nuorempi kuitenkin käyttää somea: DNA:n Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan 25 prosenttia 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista sallii lapsen sosiaalisen median käytön älypuhelimella, vaikka ikä ei riittäisi. 13–16-vuotiaiden vanhemmista luvan antaa 33 prosenttia. 13–16-vuotiaiden vanhemmista 72 prosenttia tietää kuitenkin Whatsappin (ikäraja 16 vuotta) olevan lapsella päivittäisessä käytössä. Vastaava luku 5–12-vuotiaiden vanhemmilla oli 46 prosenttia.
9-vuotiaalla on käytössä Instagram niin, että tili on myös omassa puhelimessani. Whatsappia saa käyttää sillä ehdolla, että tsekkaan viestittelyn päivittäin.*
Miksi ikäraja on asetettu niin korkeaksi?
”Se johtuu Euroopan tietosuoja-asetuksesta eli GDPR:stä, joka tuli voimaan EU-maissa keväällä 2018. Siinä on ensimmäisen kerran otettu erikseen huomioon lasten oikeudet tietosuojaan”, sanoo Paula Aalto Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Se tarkoittaa, että Suomessa alle 13-vuotiaiden pitää saada vanhemmiltaan lupa käyttää sellaisia nettipalveluita, jotka tallentavat henkilötietoja. WhatsApp on itse määritellyt ikärajakseen EU-alueella 16 vuotta. Sen mukaan täysi-ikäisen huoltajan pitää hyväksyä alle 16-vuotiaan WhatsAppin käyttö.
”WhatsApp toimii henkilökohtaisen puhelinnumeron kautta ja siksi ikäraja on määritelty korkeammaksi”, Paula Aalto sanoo.
Paula Aalto suosittelee, että aikuinen lukee palvelun käyttöehdot läpi.
”Ymmärrän, että arki on arkea ja helposti tulee ruksailtua kiireessä hyväksyntä, mutta käyttöehtojen pitäisi olla kirjoitettu sellaisessa muodossa, että seitsemäsluokkalainen kykenee ymmärtämään, mihin sitoutuu. Tämä olisi hyvä ainakin tsekata ja selittää lapselle, mistä on kyse.”
Tietojen kerääminen tarkoittaa paitsi palvelun käytön aloittaessa kysyttäviä henkilötietoja, myös sitä kaikkea käyttäytymisdataa, mitä palvelut keräävät kaupallisiin tarkoituksiin.
Kuin liikennekasvatusta
Suomessa lapset saavat kansainvälisesti vertailtuna hyvin nuorina älypuhelimet. DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan 58 prosentilla 5–12-vuotiaista on oma älypuhelin.
Kun lapsi saa puhelimen, sen käytöstä pitää puhua, Aalto neuvoo. Hän vertaa älypuhelimen ja sen sovellusten käytön opettelua liikennekasvatukseen, joka alkaa jo siitä, että rattaissa istuvalle taaperolle kerrotaan, että nyt palaa punainen valo ja odotellaan, milloin saadaan mennä tien yli. Periaatteena on siis se, että mediakasvatus puhelimenkin kanssa on prosessi, joka jatkuu vuosia ja aikuista tarvitaan mukana sen eri vaiheissa.
DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia 5–12-vuotiaiden vanhemmista sopiikin pelisäännöistä yhdessä lapsen kanssa.
Kohta 14 v. saa käyttää somea melko vapaasti, 10-vuotiaalla Instagram-tili, johon minulla on pääsyoikeudet ja ollaan yhdessä sovittu mitä sinne julkaistaan. 7-vuotias saa pelata lasten pelejä, mutta ei saa vielä somea eikä Youtubea.*
Lasten omaa somen käyttöä hankalampi juttu on se, että aikuiset usein loistavat poissaolollaan palveluista ja tiedon puutteen takia jotkut suhtautuvat palveluihin ennakkoluuloisesti. Siksi lapsen kanssa kannattaa aina katsella somea yhdessä, pyytää lasta näyttämään, mitä on siellä touhunnut ja ennen älypuhelimen käytön aloittamista keskustella, keiden kanssa palveluissa voi olla yhteydessä ja ymmärtääkö lapsi, millaisia ovat esimerkiksi epäasialliset yhteydenotot.
”Somen demonisoiminen ei edistä asiaa ollenkaan. Siksi sellaista sukupolvien välistä kuilua kannattaa kuroa umpeen”, Aalto suosittelee.
Sen voi tehdä perehtymällä eri somepalveluiden luonteeseen.
”Niissä kaikissa on omat lainalaisuutensa. Instassa on kiva meininki, jossa laitellaan kehuja ja sydämiä. Snapissa ollaan oman pienen porukan kesken ja puhutaan avoimesti omasta elämästä. TikTok näyttää siltä, että onpas siellä kivoja tanssivideoita, mutta joskus ne perustuvat toisille nauramiselle. Kannattaa ainakin googlata, mitä näistä palveluista sanotaan.”
Suomalaiset vanhemmat kokevatkin olevansa hyvin kärryillä lastensa sometekemisistä. DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan 82 prosenttia 5–12-vuotiaiden vanhemmista haluaa ehdottomasti tietää, mitä lapsi julkaisee somessa.
12 v. poika. Löytyy snäppi, insta, tiktok ja facebook! Teen välillä ”yllätyskäyntejä” puhelimelle… Ei oo poika ikinä pistänyt vastaan, eikä kyl oo mitään sellasta ollutkaan mitä pitäs salailla!*
Käy tämä keskustelu lapsen kanssa
Vanhemmuus on nykyään välillä ”jäätävää suorittamista”, kuten Paula Aalto sitä kuvailee. Siksi ei tarvitse yrittää itse olla jokaisen mediasovelluksen täysin perehtynyt asiantuntija. Jos lapsen somen käytössä jokin epäilyttää, voi ottaa aikalisän ja selvittää, mistä on kyse.
Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n sivuilla on paljon mediakasvatusohjeita. Järjestöillä on myös asiantuntijapalveluja, joista voi kysyä neuvoja ja vinkkejä. Aalto kehottaa myös käyttämään vertaistukea eli juttelemista lasten kavereiden vanhempien kanssa.
Kun lapsi saa älypuhelimen, käykää tämä keskustelu:
- Jos puhelimeen ladataan uusi sovellus, siitä kysytään lupa vanhemmalta.
- Yhdessä jutellaan, mikä sovellus on ja millä lailla lapsi sitä haluaa käyttää.
- Jutellaan myös siitä, keiden kanssa lapsi on siellä yhteydessä. Jos palvelussa tulee vastaan ihmetyttäviä juttuja juttuja, niistä voi kysyä vanhemmalta.
- Katsotaan yhdessä käyttöehdot läpi.
- Somea voi myös katsella yhdessä lapsen kanssa ja pyytää näyttämään sieltä kivoja juttuja.
- Vanhemman kannattaa myös itse tuntea somesovellukset ainakin pääpiirteittäin. Niistä löytää tietoa ja keskusteluja googlaamalla.
Luvut ovat DNA:n Koululaistutkimuksesta, jonka kohderyhmänä olivat 5–16-vuotiaiden lasten vanhemmat sekä perheiden lapset. Tutkimuksen toteutti keväällä 2020 Kantar TNS Oy. Tutkimuksen N=1006.
*Lainaukset ovat DNA:n Facebookissa julkaiseman kyselyn vastauksia.
