Bloggaaja Eeva Kolu on tullut tunnetuksi Korkeintaan vähän väsynyt -kirjastaan, jossa hän omien kokemustensa kautta perkaa syitä siihen, miksi uupumuksesta on tullut niin yleistä. Kolu on Suomen ensimmäisiä ammattibloggaajia, ja yhtenä tarkastelukohteena hänellä on älylaitteilla vietetyn ajan vaikutus uupumuksen syntyyn. Jos haluat rajoittaa omaa ruutuaikaasi, Kolun helpoista vinkeistä voi olla apua.
Eeva Kolu viettää säännöllisesti älylaitteetonta aikaa, jolloin hän tarkoituksella sulkee sekä netin että sosiaalisen median kanavat. Kolun kimmoke älylaitteilla vietetyn ajan rajoittamiseen on ollut tietoisuus niiden vaikutuksesta muun muassa keskittymiskykyyn.
”Olen aina ollut superlukijatyyppi. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että on vaikea keskittyä kirjan lukemiseen. Vaikeudet alkoivat sen jälkeen, kun älypuhelimet tulivat”, Kolu kertoo.
Hän kertoo myös huomanneensa, että älylaitteilla vietetty aika, olipa sitten kyse sosiaalisen median selaamisesta tai uutisten lukemisesta, vaikuttaa voimakkaasti mielialaan. Pitkään laitteilla vietetyn ajan jälkeen olo on tyytymätön ja levoton.
”Kun on pitkiä pätkiä ilman laitteita, eron huomaa nopeasti. Jo päivässä tulee uudenlainen tyyneys ja mielenrauha. Silloin huomioi asioita ihan eri tavalla ja nauttii niistä syvemmin. Siitä syntyvä tunne on aika ihana”, Kolu kuvailee.
Hän kokeekin, että älylaitteilla vietetyllä ajalla on ollut iso rooli hänen kokemissaan uupumuksissa, sillä se vaikuttaa mielialan lisäksi myös palautumiseen unen, hermoston ja hormonien kautta. Yksi uupumuksen taustatekijä on riittämättömyyden tunne, jota erityisesti sosiaalinen media ruokkii.
”Some on täynnä ajatuksia ja neuvoja siitä, miten pitäisi elää ja olla, ja kanavien algoritmi rakastaa näitä. Kaikkeen löytyy ohjeita jatkuvalla tykityksellä. Ei kukaan pysty niitä kaikkia handlaamaan, joten tulee olo, että tekee kaiken väärin,” Kolu toteaa.
”Toisen äänen kuulemisesta tulee läheinen olo”
Kolu on lukenut paljon ruutuaikaa käsittelevää tutkimustietoa, ja hän seuraa älylaitteista käytävää keskustelua. Hän on huolissaan siitä, millainen vaikutus älylaitteilla on, ei ainoastaan yksilöihin, vaan myös yhteiskuntaan.
”Keskittymiskyvyn kollektiivinen rapautuminen on iso asia, sillä se vaikuttaa maailman isojen ongelmien ratkaisemiseen. Ihmisten keskittymiskyky on niin lyhyttä, että emme jaksa ottaa selvää asioista. Somessa äänensä saa kuuluville se, joka huutaa kovimmin”, Kolu sanoo.
Ruutuajan rajoittamista ei ole tehty helpoksi, sillä esimerkiksi sosiaalisen median kanavat on rakennettu niin, että ne ruokkivat jatkuvaa käyttöä.
”Rajoittaminen vaatii paljon tiedostamista omasta ruutujen äärellä vietetystä ajasta ja asian kanssa pitää olla koko ajan hereillä. Mitä enemmän pitää taukoa, sitä helpommaksi rajoittaminen tulee”, hän kertoo.
Kolulle sosiaalinen media ja älypuhelin ovat työvälineitä, eikä somen algoritmi tykkää siitä, että palveluista on pois. Tästä huolimatta hän viettää säännöllisesti älylaitteetonta aikaa. Sen sijaan Kolu ei koe, että älylaitteeton aika olisi vaikuttanut negatiivisesti hänen sosiaalisiin suhteisiinsa. Päinvastoin. Hän käyttää puhelinta sen alkuperäisessä tarkoituksessa soittelemalla ihmisille enemmän, sillä hänen mielestään puhelimessa puhuminen on ihanaa ja ihmiset ilahtuvat hänen puheluistaan.
”Toisen äänen ja naurun kuulemisesta tulee ihanan läheinen olo”, Kolu toteaa.
Ei älylaitteita seurassa tai ennen aamukahvia
Vaikka älylaitteilla vietetyn ajan rajoittaminen on hankalaa, kuulostavat Kolun tekemät asiat ruutuajan rajoittamiseksi lopulta yksinkertaisilta. Hän ei esimerkiksi ota seurassa puhelinta esille, vaan keskittyy läsnäoloon ja aitoon kuulumisten vaihtoon. Toinen keino rajoittaa ruutuaikaa on päätös olla käyttämättä älylaitteita ennen aamukahvia.
Ruutuajan rajoittamisen suurin haaste on se, että iso osa älylaitteiden käytöstä tapahtuu täysin tiedostamatta. Tähän Kolun ratkaisu on lisätä esteitä puhelimen ja sovellusten käytölle. Kun puhelimen ja sovellusten avaamisessa on hidasteita, ehtii miettiä, onko niitä tarpeen avata lainkaan.
”En uskalla olla ilman sähköpostia puhelimessa, mutta olen piilottanut sähköpostin niin, että joudun klikkaamaan tosi monta kertaa ennen kuin pääsen sinne. Tämä auttaa siihen, ettei tule koko ajan vilkuiltua viestejä”, Kolu kertoo.
Yksi kikka on poistaa sosiaalisen median sovellukset puhelimelta ja keskittää niiden käyttö tietokoneelle, sillä tietokoneen ruutu ei ole niin koukuttava kuin älypuhelin. Kolu itse käyttää rajoittamiseen sovellusta, jolla pystyy sulkemaan joko tietyt sovellukset tai koko internetin sekä tietokoneelta että älypuhelimesta.
”Illaksi kannattaa miettiä kellonaika, jolloin laittaa laitteet pois, jotta ne eivät häiritse yöunta. Kannattaa hankkia vanhanaikainen herätyskello, niin puhelinta ei tarvitse tuoda makuuhuoneeseen”, Kolu sanoo.
Vaikka älylaitteet mahdollistavat monia hyviä asioita, on myös älylaitteettomalle ajalle selkeä tarve nyt ja tulevaisuudessa. DNA rohkaisee ja kannustaa jokaista viettämään älyvapaita hetkiä ilman älylaitteita. Kolmatta valtakunnallista Älyvapaapäivää vietetään sunnuntaina 20. lokakuuta 2024.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue organisaatiopsykologi Pekka Töllin näkemyksiä siitä, miksi älylaitteen pois laittaminen on niin vaikeaa tai tutustu siihen, miten vanhemmat ja lapset voivat yhdessä harjoitella älylaitteiden käytön rajoittamista.
