Vierähtikö älylaitteiden ääressä aiottua enemmän aikaa? Podetko huonoa omatuntoa ruutuajasta? Älylaitteiden ja erityisesti niiden tarjoamien sisältöjen voima on niin vahva, että harva niitä voi kokonaan vastustaa. Kysyimme organisaatiopsykologilta, miksi älylaitteen pois laittaminen on niin vaikeaa.
Kun ymmärtää, miksi laitteet ja sovellukset ovat niin houkuttelevia ja kiehtovia, on helpompi halutessaan tehdä toimenpiteitä kohti tietoisempaa älylaitteiden käyttöä.
”Älylaitteissa olevien pelien, some- ja muiden palveluiden taloudellinen kannustin on se, että ne nappaisivat meidän huomiomme mahdollisimman tehokkaasti ja viettäisimme niiden parissa mahdollisimman paljon aikaa”, Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli selventää.
Laitteet tarjoavat meille kaikkea sellaista, mikä kiinnostaa, yllättää, houkuttelee ja herättää tunteita, ja nämä herättävät meissä jonkin reaktion. Esimerkiksi notifikaatiot ovat ärsykkeitä, jotka aiheuttavat meissä reaktion tarkistaa, mitä on meneillään.
”Tämä on ollut evoluutiossa hyödylliseksi havaittu mekanismi: jos tulee yllättävä ärsyke, kannattaa sitä kohti orientoitua, koska se voi olla vaarallinen. Ne, jotka ovat oppineet siihen orientoitumaan, ovat todennäköisesti selvinneet hengissä. Tämän vuoksi notifikaatioiden äänet ja pallurat saavat heti meidän huomiomme”, Tölli kuvailee.
Hyvä esimerkki siitä, miten sovellukset on rakennettu vangitsemaan meidän huomiomme, on some-alustoilla yleistyneet lyhytvideot. Ne ovat riittävän lyhyitä, sopivan yllätyksellisiä, ja algoritmin ansiosta ne vastaavat meidän kiinnostuksen kohteitamme. Kun nämä yhdistetään, on sopassa mukana jo monta koukuttavuuden elementtiä.
Älylaitteet tarjoavat nopeaa mielihyvää
Yksi selitys älylaitteiden kiehtovuudelle löytyy aivokemiasta, ja älylaitteiden tarjoamasta dopamiinista on viime aikoina kirjoitettukin. Tölli muistuttaa, että aivojen välittäjäaineet ovat monimutkainen kokonaisuus, eikä niistä yksikään tee vain yhtä tiettyä funktiota.
”Dopamiini ei tuota suoraan tyydytyksen tunnetta, vaan pikemminkin haluan lisää -tunnetta. Kun olemme tehneet mielekkään jutun, sen taso laskee, koska odotettu palkinto on saavutettu. Sovellukset pyrkivät siihen, että haluamisemme jatkuisi, eli saisimme dopamiinia buustattua koko ajan”, Tölli selventää.
Dopamiini on lähtökohtaisesti hyvä asia, koska se saa meidät tekemään myös meille hyödyllisiä asioita, joihin on yleensä liittynyt ponnistelua ja vaivannäköä. Esimerkiksi hyvä ruoka vaatii ruuan hankinnan ja valmistamisen ennen kuin se tarjoaa tyydytyksen. Älylaitteiden tarjoama dopamiini voi opettaa aivot saamaan mielihyvää vaivattomasti ja nopeasti, eikä sen eteen tarvitse ponnistella.
Dopamiinin saaminen liian helposti saattaa kannustaa meitä haluamaan enemmän ja nopeammin. Tämä voi johtaa myös siihen, että emme koe samalla tavalla mielihyvää muista asioista. Ja tämä saattaa siirtyä älylaitteiden käytöstä muuhun elämään, jolloin arkiset, hitaasti etenevät asiat voivat tuskastuttaa”, Tölli kuvailee.
Somessa vuorovaikutus typistyy yksiulotteiseksi
Myös sosiaaliset mekanismit ohjaavat meitä käyttämään erityisesti sosiaalisen median sovelluksia, sillä meillä kaikilla on tarve tulla kohdatuksi, arvostetuksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi.
”Sosiaalinen media hyödyntää tätä tarvetta – osittain hyödylliselläkin tavalla, mutta siihen liittyy myös ongelmallisia piirteitä. Se ei vastaa meidän perinteistä tapaamme kohdata toinen, jossa voimme nähdä, kuulla, haistaa ja jopa tuntea toisen ihmisen. Somessa se typistyy kommentteihin, reaktioihin ja tykkäyksiin, vaikka yhtä lailla kaipaamme sitä kautta hyväksyntää ja huomiota”, Tölli kuvailee.
Omaa ruutuaikaa pohtiessa on hyvä muistaa myös se, että kaikki älylaitteiden parissa vietetty aika ei ole saman arvoista. Laskujen maksamista ei voi verrata lyhytvideoihin, jotka ovat jatkuvaa dopamiinikylpyä.
Tölli kehottaa pohtimaan, millainen olo on laitteilla vietetyn ajan aikana ja jälkeen. Mitä tunteita ja ajatuksia herää? Tuntuuko somessa rentoutuminen tarkoituksenmukaiselta vai tuleeko siitä henkinen krapula? Liian ankarakaan ei saa itseä kohtaan olla, sillä älylaitteiden parissa viihtyminenkin on välillä ok.
Pekka Töllin vinkit laitteista irtautumiseen
- Tunnista iso kuva. Ole raa’an rehellinen puhelimella vietetystä ajasta. Tarkista puhelimen ruutuaikasovelluksesta, mihin aika menee. Pohdi onko, tämä se mihin haluat aikasi käyttää ja tuottaako se niin paljon mielihyvää, että se kannattaa.
- Mikrotason pohdinta. Tunnista millaisissa tilanteissa otat puhelimen käteen. Mikä triggeröi älylaitteen käteesi: onko se tietty olotila, tilanne tai mieliala vai onko se automaatio? Listaa kaikki triggerit.
- Aivojen uudelleen ohjelmointi. Lopettamisen sijasta mieti, mitä älylaitteen tilalla voisi olla. Vanhan rutiinin murtamisessa ja aivojen uudelleen ohjelmoinnissa on hyvä valita sen tilalle joku mukava tai neutraali asia.
- Muokkaa ympäristöä. Jos haluat keskittyä johonkin asiaan, vie puhelin kauemmas tai pois silmistä. Kun laitteen käteen nappaamisessa on muutaman sekunnin viive, auttaa se jo herättämään tietoisuuden omasta toiminnasta.
Vaikka älylaitteet ovat monella tapaa helpottaneet arkeamme, kannattaa niiden käyttöä myös tarkastella säännöllisesti. Älyvapaapäivällä DNA kannustaa kaikkia tietoisesti tauottamaan omaa älylaitteiden käyttöään. Kolmatta kertaa järjestettävää teemapäivää vietetään 20.10.2024.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue artikkeleistamme, miten Eeva Kolu rajoittaa omaa älylaitteiden käyttöään tai tutustu siihen, miten vanhemmat ja lapset voivat yhdessä harjoitella älylaitteiden käytön rajoittamista.
