Kaupassa tulee muistikatkos, eikä millään muista mitä piti ostaa. Ajatus harhailee, kun yrittää keskittyä palaverin aiheeseen. Aamulla herää huonosti nukkuneena, kun illalla tuli sängyssä vielä selattua työsähköposteja. Tuttuja tilanteita meille kaikille, mutta voiko niistä syyttää käden ulottuvilla koko ajan olevia älylaitteita? Psykologian tohtori Mona Moisala on tutkinut älylaitteiden vaikutusta aivoihin ja osaa sanoa, millaisia vaikutuksia niiden käytöllä on keskittymiskykyymme ja palautumiseemme.
”Tutkimuksemme näyttävät, että lyhytjänteinen tekeminen ja asiasta toiseen pomppiminen on yhteydessä huonompaan keskittymiskykyyn. Aivot tottuvat nopeatempoiseen tekemiseen ja älylaitteet tarjoavat nimenomaan sitä”, Mona Moisala kertoo.
”Uskon, että keskittymiskykyyn voi vaikuttaa sillä, miten arkea elää ja miten aivoja käyttää. Jos arki koostuu pitkälti lyhytjänteisestä tekemisestä ja monen asian samanaikaisesta tekemisestä, niin se väistämättä vaikuttaa levollisempaan keskittymiskykyyn”, hän jatkaa.
Jos mieli on jatkuvasti monessa paikassa yhtä aikaa, on vaikea keskittyä, mikä vaikuttaa myös muistiin. Jokainen meistä on toisinaan hajamielinen ja unohtelee asioita, mutta milloin on syytä huolestua omasta keskittymiskyvystä?
”Jos huomaa, että keskittyminen sirpaloituu myös ilman ulkoisia ärsykkeitä. Jos on tilanteessa, jossa on oma rauha ja silti mieli harhailee, niin silloin voisi alkaa pohtimaan, miten keskittymiskykyään voisi suojata”, Moisala vastaa.
Peli ei onneksi ole kokonaan menetetty, sillä itse aiheutettu keskittymiskyvyn heikentyminen on korjattavissa. Moisala kehottaa olemaan asian kanssa armollinen itselleen ja lähtemään liikkeelle pienistä asioista. Hissimatkalla voi päättää, että en ota puhelinta nyt käteen, vaikka mieli tekisi. Tai voi päättää, että yhden palaverin ajan keskittyy vain siihen, eikä häärää muuta. Näin jokaiseen päivään saa pieniä aivotreenejä mukaan.
Aivot kaipaavat palautumishetkiä pitkin päivää
Keskittymiskyvyn lisäksi älylaitteiden käytöllä on vaikutusta uneen ja sitä kautta palautumiseen, sillä ne vaikuttavat unen laatuun ja määrään heikentävästi. Huonosti nukkuminen vaikuttaa kaikilla elämänalueilla, sillä huonot unet vaikuttavat aivojen toiminnassa keskittymiskyvyn lisäksi mielialaan ja tunne-elämään.
”Ideaali olisi, että kännyköitä ei otettaisi makuuhuoneeseen ollenkaan. Harva meistä pystyy siihen, joten unen kannalta oleellista on, mitä puhelimella tekee ennen nukahtamista. Tekemisen olisi hyvä olla rauhoittavaa ja rentouttavaa. Somen käyttö aktivoi aivoja, nostaa vireystilaa ja vaikuttaa nukahtamiseen, mutta sängyssä voi kuunnella äänikirjaa tai rentoutusääniä”, Moisala sanoo.
Sen lisäksi, että ihminen tarvitsee hyvää yöunta palautuakseen, aivot kaipaavat myös päivän aikana rauhallisia hetkiä. Jos kaikki rauhalliset, tyhjät hetket päivän aikana täyttää älylaitteilla, niin aivoille ei jää hirveästi palautumisaikaa päivän mittaan.
”Moderni tietotyö vaatii aivoilta tosi paljon: nopeaa reagointia, tavoitettavissa olemista ja tiedon omaksumista. Jos kaikki pienetkin lepohetket ovat Twitterissä tai Instagramissa, niin haasteena on löytää tasapaino vaativalle ajatustyölle ja palautumisajalle”, Moisala kuvailee.
Palautumisen ei tarvitse olla passiivista pötköttelyä, vaan aivojen palautumishetkiksi sopii myös aktiivinen tekeminen, kuten venyttely tai ulkona kävely. Pääasia, että älylaitteet eivät ole mukana tarjoamassa viihdettä tai informaatiota, vaan ne jäävät joko työpöydälle tai laukkuun odottamaan.
On helpompi vaikuttaa aloittamiseen kuin lopettamiseen
Iso osa älylaitteiden käytöstä tapahtuu ikään kuin huomaamatta. Kun on tylsä hetki arjessa, bussimatkalla tai jotakuta odotellessa, niin lähes rutiininomaisesti tartumme puhelimeen.
”Kännykkään tarttuminen on automaatio siihen pisteeseen asti, että emme samalla tavalla käytä aivojen tietoisesti ajattelevia osia, kun teemme päätöksen tarttua siihen. Olemme ehdollistuneet sille, että kun on vähänkään tylsä hetki tai ei mitään ajateltavaa, niin tartumme kännykkään”, Moisala sanoo.
Hyvä uutinen on, että tähän tiedostamattomaan tapaan on mahdollista vaikuttaa. Jos huomaa hapuilevansa puhelinta käteen ja pystyy lisäämään pientä kitkaa kännykän käytön aloittamiseen, niin on jo voiton puolella.
”Kun huomaan sormieni kiertyvän puhelimen ympärille, niin pysähdyn ja kysyn itseltäni, että miksi otan kännykän. Näin aktivoin aivojen ajattelevia osia ja mietin mitä olen tekemässä. Näin saan automaattiseen toimintaan parin sekunnin viiveen, ja se jo ehtii herättelemään aivojen tietoisempaa osaa. On helpompi vaikuttaa käytön aloitukseen kuin lopetukseen”, Moisala toteaa.
Niinpä, kun puhelimen on kerran ottanut käteen, on sen poislaittaminen vaikeaa. Siksi ei ole lainkaan tyhmää laittaa hälytintä soimaan puolen tunnin päähän ja antaa itselle lupaa sen aikaa selata sosiaalista mediaa hyvällä omallatunnolla. Irrottautumisessa vaadittavaa tahdonvoimaa voi harjoitella myös antamalla itselle luvan katsoa tietyn määrän lyhytvideoita. Tärkeää on pysyä päätöksessä lopettaa tietyn ajan tai tietyn videomäärän jälkeen.
”Yksi keino on pysähtyä sen äärelle, että miltä musta nyt tuntuu, kun olen selannut Reelsejä puoli tuntia. Onko hyvä ja levollinen olo vai onko tämä aiheuttanut ylivirittynyttä olotilaa. Silloin saattaa todeta, että on huono fiilis tai ärsyttää, ja se voi riittää syyksi irtautua laitteesta”, Moisala vinkkaa.
Vinkkejä tietoiseen ja tarkoituksenmukaiseen älylaitteiden käyttöön:
- Määrittele kotiin kännykätön alue eli huone tai tila, joka rauhoitetaan digilaitteilta. Paras vaihtoehto tähän on makuuhuone.
- Mieti valmiiksi erilaisia vaihtoehtoja sille, mitä teet kännykän nappaamisen sijasta erilaisissa tilanteissa.
- Pohdi itselle toimivia tapoja lisätä kitkaa älylaitteen käytön aloitukseen, toimisiko omalla kohdalla esimerkiksi ikonien piilottaminen tai sovellusten poistaminen?
DNA kannustaa kaikkia suomalaisia viettämään älylaitteetonta aikaa osallistumalla valtakunnalliseen Älyvapaapäivään 1.10.2023. Älyvapaapäivä haastaa laittamaan laitteet sivuun ja kutsuu jokaista keskittymään laitteiden sijaan itselle merkityksellisiin asioihin. Älylaitteet voi tällöin laittaa myös niille tarkoitettuun taukopaikkaan, DNA Puhelinparkkiin.
