Vantaan kaupungin Virtaamo-palvelu tarjoaa vammaisille työnhakijoille työvalmennusta sekä tukea työllistymiseen. Myös DNA on palkannut kaksi työntekijää Virtaamon kautta. Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa työntekijöiden näkökulmasta, millaista työnhakeminen ja työntekeminen saattaa olla vammaisille.
On maanantaiaamupäivä, kun hyppään etäpalaveriin Virtaamon kautta DNA:lle työllistyneen Villen kanssa. Vaihtelemme viikonlopun jälkeisiä kuulumisia ja käymme läpi muun muassa jalkapallon EM-kisojen tapahtumia.
Ville kertoo Aspergerin oireyhtymästään, joka on osa autismikirjoa. Vaikka Asperger-ihmiset näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman hieman eri tavoin kuin muut, ei tätä ulospäin huomaa Villestä – hän on samanlainen kollega siinä missä kaikki muutkin. Keskusteltuamme hetken asiasta kysyn häneltä suoraan, miten hän toivoisi ihmisten kohtaavan hänet.
”Ihan siinä missä muutkin, en halua mitään erityiskohtelua. Esimerkiksi työelämässä haluan, että työsuoriutumisestani annetaan palautetta samalla tavalla kuin kaikille muillekin työntekijöille. Aspergerin oireyhtymän vuoksi itsestäni puhuminen tai kertominen voi olla minulle välillä vähän hankalaa, mutta niinhän se on monelle muullekin suomalaiselle”, Ville toteaa hymyillen.
Minulle on tärkeämpää löytää sellainen työnantaja ja -porukka, jossa kaikkia kohdellaan samalla tavalla, eikä työilmapiiri ole liian stressaava.
Media-assistentiksi kouluttautunut Ville on työskennellyt ennen DNA:lle siirtymistä siivoojana. Hän luonnehtii siivoustöitä mukaviksi, vaikka nyt DNA:lla tietokoneen parissa työskentely onkin lähempänä hänen koulutustaan. Ville työskentelee DNA:n taloyhtiöpalveluyksikössä, jolloin tehtäviin kuuluu muun muassa erilaisten tilausten ja asiakastietojen käsittelyä. Kysyessäni häneltä, millainen olisi hänen unelmatyönsä, hän pohtii hetken syvästi.
”En tiedä osaanko välttämättä suoraan sanoa, mikä olisi unelmieni työtehtävä. Huomasin kuitenkin jo siivoustyötehtävissäni, että vaikka en työskennellytkään opintojani vastaavassa työtehtävässä, pidin työstäni, koska meillä oli niin hyvä porukka ja työilmapiiri. Tämä on myös osasyy sille, miksi olen pitänyt niin paljon myös DNA:lla työskentelystä. Minulle on tärkeämpää löytää sellainen työnantaja ja -porukka, jossa kaikkia kohdellaan samalla tavalla, eikä työilmapiiri ole liian stressaava”, Ville toteaa.
Taloyhtiöpalveluyksikkömme on saanut myös toisen vahvistuksen Virtaamolta, Olli-Joonaksen. Alle viiden vuoden ikäisenä leukemiaan sairastuneella Olli-Joonakselle on koitunut lukuisista sädehoidoista ja luuydinsiirrosta erilaisia vaivoja.
”Paperilla olen vaikeasti vammainen, ja se on muodostunut erinäisistä leukemian tuomista vaivoista. Minulla on infektioherkkyys, jonka vuoksi esimerkiksi tavallinen flunssakin voi olla kohdallani vakava. Sädehoitojen lisäksi minulle jouduttiin tekemään luuydinsiirto, jolloin kehoni reagoi aluksi toiselta ihmiseltä saamani luuydintä vastaan. Tämä on aiheuttanut muun muassa keuhkojeni vajaatoiminnan, jonka vuoksi fyysinen kuntoni on melko heikko, ja esimerkiksi tavallinen lääkärireissu saattaa helposti kestää 3–4 tuntia”, Olli-Joonas kertoo.
Työpaikan saamista oli aluksi vaikea uskoa.
Olli-Joonaksen elämäntarina on pysäyttävä. Samaan aikaan on voimaannuttavaa istua vastakkain ihmisen kanssa, joka lukuisista elämän tuomista vastoinkäymisistä huolimatta on kovin nauravainen, aurinkoinen ja uskaltaa rohkeasti ja avoimesti puhua kanssani näin henkilökohtaisista asioista. Hieman alle kolmekymppiselle Olli-Joonakselle DNA:lta saatu työpaikka oli suuri voitto, sillä tämä on hänen ensimmäinen työpaikkansa. Työpaikan saamista oli aluksi vaikea uskoa.
”Elämä on muovannut minusta jokseenkin pessimistisen ajattelijan, sillä olen tottunut siihen, että minulle kerrotaan huonoja uutisia. Siksi ensireaktioni oli aidosti pelästyminen. ”Voi ei!” totesin varmaan ääneenkin. Vaikka olinkin äärimmäisen positiivisesti yllättynyt ja onnellinen, heräsi minulle ensimmäiseksi pelko siitä, miten tulisin suoriutumaan töistä”, Olli-Joonas kertoo.
Hän toteaa näiden pelkojen kuitenkin karisseen nopeasti pois. Olli-Joonas toteaa työn joustavuuden olevan paras asia DNA:lla.
”Etätyöskentely on normaalia, perehdytykset ovat olleet äärimmäisen kattavia ja voin tehdä töitä juuri silloin, kun itse katson parhaakseni. Joudun välillä käymään lyhyelläkin varoitusajalla lääkärissä, joten arjen ja työelämän yhteensovittaminen on minulle tärkeää”, Olli-Joonas tuumii.
”Suomessa on varmasti monia sellaisia ihmisiä kuin minä, joilla löytyisi osaamista, mutta työllistyminen on äärimmäisen hankalaa. Moni ei välttämättä ymmärrä, että vaikka työn saaminen on vaikeaa jo pelkästään kovan kilpailun takia, kaltaiseni ihmiset joutuvat osaamisensa lisäksi vakuuttelemaan paljon myös omaa työkyvykkyyttään. Toivoisinkin, että yhä useampi yritys pystyisi torppaamaan vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja rekrytointiprosesseissaan. Yrityksille olemme vielä valitettavan usein riski, jota harva on halukas ottamaan.”
Tämä blogi on osa DNA ♥ Perhe -sarjaa, jossa käsittelemme DNA:n käytäntöjä ja näkemyksiä työtekijöiden monimuotoisuuden, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden sekä erilaisten elämäntilanteiden tukemiseksi. Lue lisää osoitteesta www.dna.fi/perhe
